Logo 79 Salpalinjan halkoo Etelä-Karjalaa

Salpalinja kulkee noin 1200 kilometrin matkan Suomenlahdelta aina Savukoskelle saakka. Se rakennettiin vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan puolustamiseksi.

Kantalinnoitteet, kuten konekiväärikorsut ja tykkipatterit, tehtiin aikaa kestävistä materiaaleista: betonista, teräksestä ja kivestä. Kenttälinnoitteet, taistelu- ja yhteyshaudat sekä majoituskorsut, ovat pääasiassa puusta ja maa-aineksista rakennettuja. Kaikkiaan puolustuslinjalle rakennettiin yli 700 teräsbetonikorsua, 25 luolaa, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 kilometriä taistelu- ja yhdyshautaa, noin 225 kilometrin matkalle panssarikiviesteitä ja 130 kilometrin matkalle kaivantoesteitä. Salpalinja on yhä Suomen suurin työmaa, sitä oli parhaimmillaan rakentamassa 35 000 siviiliä ja heidän muonittamisestaan vastasi noin 2000 lottaa.

Suomenlahden ja Saimaan välinen osa on lujimmin varustettu. Lappeenrannan Ylämaan ja Luumäen alueella on vahvasti linnoitettua Suomenlahden ja Kivijärven välistä osuutta. Siitä eteenpäin Salpalinja suuntautuu itään, luonnonvesistöjä hyödyntäen Jängynjärveltä Lemin, Lappeenrannan ja Taipalsaaren kautta Saimaalle, josta se kaartaa Ruokolahden kautta pohjoiseen.

Salpalinjaan pääsee tutustumaan sekä omatoimisesti että opastetusti. Parhaiten maastossa ovat säilyneet kiviesteet, teräsbetoniset korsut sekä kallioon louhitut luolat, joita on nähtävillä eri kohteissa.  Osa kohteista on kunnostettu ja niissä voi vierailla omatoimisesti tai opastetusti. Etelä-Karjalassa vierailukohteita ovat muun muassa Hostikka Ylämaalla, Salpa-asema Luumäellä, tykkipatterit Lemillä, Lappeenrannassa Rutolan alue sekä Ruokolahdella Syyspohja. Kesä-heinäkuun vaihteessa järjestetään vuosittainen Salpavaellus-tapahtuma, jossa Salpalinjaan pääsee tutustumaan opastetusti. Paikallisesti opastusta voi tilata myös Salpalinjan Oppaat ry:n kautta.