| Uuden maailman viineistä |
|
|
| Kirjoittanut Pekka Kauppinen |
| 07.01.2010 10:37 |
Käytyäni hiljakkoin patikointimatkalla Argentiinassa ja Chilessä tuli tietenkin maisteltua myös näiden viinimaiden tuotteita. Matkan varrella valikoimat eivät olleet kovin kattavia, mutta toki olen aiemmin tutustunut ko. viinimaiden huippuviineihin, jotka ovat saaneet kansainvälisissä asiantuntijapiireissä lähes 100 pistettä. (En kyllä itse pidä sadan pisteen asteikosta. Parempi vaihtoehto olisi esim. kahdenkymmenen pisteen asteikko. Sen oikea käyttö on mielestäni ymmärrettävämpi.)Kun olen tutustunut myös muihin uusiin viinimaihin ja niiden tuotteisiin, voin aika lailla oman kokemukseni ja vakaumukseni rintaäänellä ilmaista näkemyksiäni. Tällä hetkellä ns. uuden maailman viinit ovat hyvin suosittuja meillä Suomessa. Espanjalaiset, italialaiset ja ranskalaiset viinit eivät enää käy niin hyvin kaupaksi, kuten ennen. Ymmärrän syyn erittäin hyvin. Savossa ennen vanhaan sanottiin, että on ”heleppo ottoo”. No mistä se sitten johtuu, että ne ovat ns. helpommin lähestyttäviä kuin perinteisten, eurooppalaisten viinimaiden tuotteet?
Viiniköynnösten kasvuolosuhteet (maaperä ja ilmasto) ovat ymmärrettävästi erilaisia esim. Chilen Maipon ja Ranskan Burgundin alueilla. Sen voi hyvin aistia, kun suorittaa vertailuja samoista rypäleistä valmistetuilla viineillä. Uuden maailman alueilla köynnösten viljelyä ja viinien valmistusta eivät sido perinteiset, eurooppalaiset lainsäädännöt, jotka hyvinkin tarkkaan määrittelevät, mitä ja milloin saa tehdä ja varsinkin, mitä ei saa tehdä. Uudessa maailmassa sallittuja ovat lähes kaikki kikat, jotka vain päähän pälkähtää. Oikeastaan voisi karrikoiden sanoa, että viinin valmistus nykyään on pelkkää kemiaa. Kaikkea ihmeellistä tehdään, jotta tuotteet ovat nopeasti juomakunnossa ja miellyttävät kuluttajia. Lähtökohtana on hyvin suuri kaupallisuushakuisuus. Nopeasti, halvalla ja paljon! Suurella volyymillä voidaan toimia pienelläkin katteella/plo ja menestys taloudellisessa mielessä on taattua. Ollaanko oikealla tiellä? Kun aikoinaan kävin Chateau Ausonilla (Ranskan Bordeauxin viinialueella), tulin kellarimestaria kuunneltuani vakuuttuneeksi siitä, että viinin tekemisessä pitää olla mukana alusta loppuun saakka koko sielu. Jos siinä onnistutaan, ovat edellytykset laadukkaalle lopputulokselle olemassa. Kun en itse juo viinejä alkoholin, vaan makujen vuoksi, odotan viineiltä omaleimaisuutta ja joskus suurta särmäisyyttäkin. Palkitsevia nautintojani on löytää uusia, persoonallisia ja laadukkaita viinejä. Hyvin suuri totuus on kuitenkin edelleen se, että parhaat viinit tuotetaan perinteisissä viinimaissa. Hinta nousee helposti eri tasoille, kun ns. massaviinien kohdalla, mutta laadustakin kannattaa maksaa, jos arvostaa viinejä muunkin kuin ”helppojuomaisuuden” näkökulmasta.
Toivon teille makuelämyksellistä vuotta 2010! Pekka Kauppinen |
Kommentit
Kiitos mukavsta jutusta. Ajatuksiisi on helppo yhtyä.
Perheellämme oli makuelämys muutamavuosi sitten, kun jouluaaton perinteisen suomalaisen ruoan kyytipojaksi avasimme pullon ranskalaista viiniä. Maistettuani sitä en ollut varma olenko maan päällä vai ilmassa. Se maistui niin pehmeältä, että en ole samaa kokenut sen jälkeen. Olimme saaneet sen lahjaksi. Mahdollisesti se oli Château Bonnin Pichon. Muistini mukaan hinta 13-14 välillä. Tosin en ole raaskinut niin kallista juomaa itse ostaakaan, ehkä pitäisi.
Maistuvatko eri vuosien samatkin juomat erilaisilta eri vuosina?
Terveisin
Nipa
Kiitos kommentistasi.
Valitettavasti älysin katsoa sen vasta nyt.
Jokaisen viinitalon vuosikerrat ovat aina erilaisia. Se johtuu siitä, että joka vuosi on erilaiset kasvuolosuhteet, vaikka rypäleet tulisivatkin samoilta kasvupaikoilta.
Lisäksi viinien erilaisuudet johtuvat monesta muustakin seikasta, mm. siitä, mistä pullotuserästä olet sattunut viiniä saamaan, vaikka vuosikerta olisikin sama.
Kyllä kelvollisia viinejä saa kympin pintaan. Mutta valitettava totuus on se, että erinomaisen hyvät viinit maksavat (monestakin ymmärrettävästä syystä).
Kerää porukka, niin tulen kertomaan teille ilosanomaa viineistä!
terv. Pekka