Maakuntapuntari 2017 kartoitti asukkaiden näkemykset maakunnan tehtävistä

(KAKS -tutkimustiedotteen pohjalta, 19.1.2017)
Asukkaiden mielestä Etelä-Karjalan valttikortteja tulevaisuudessa ovat kaupalliset palvelut, matkailullinen vetovoima, kansainvälisyys ja hyvät liikenneyhteydet.
Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tuoreessa  ”Maakuntapuntari_2017” tutkimuksessa maakuntien asukkaat puntaroivat alueellista identiteettiä, maakunnan kehitysnäkymiä, luottamusta päättäjiin, maakunnan menestystekijöitä ja tehtäviä tulevaisuudessa, alueellista itsehallintoa sekä sote-uudistuksen seuraamuksia.

Pk- yritysten pysymiseen alueella pitää panostaa

Alueet kilpailevat keskenään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. On tärkeää tunnistaa maakuntien vahvuudet ja heikkoudet, jotta kyettäisiin määrittämään menestystekijät. Maakuntien kilpailukykyä kartoitettiin tutkimuksessa tiedustelemalla asuinmaakunnan menestymisen avaintekijöitä vastaisuudessa. Tehtävänä oli valita kolme tärkeintä tekijää maakunnan tulevaisuuden menestymisen kannalta.

Etelä-Karjalassa nousee yksi tekijä ylitse muiden. Asukkaiden mielestä tärkeistä tärkein menestystekijä on pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen maakunnan alueella (42 % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon). Vailla merkitystä eivät ole myöskään hyvät palvelut (33 %) ja liikenneyhteydet (28 %).

Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää tuntuvasti em. kolmen jälkeen. Listan tyveen, vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi, asettuvat työvoiman edullinen hinta, keskuskaupungin/kaupunkien elinvoima sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Moni ehkä ajattelee Lappeenrannan olevan jo nykyisellään riittävän elinvoimainen.

Verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin Etelä-Karjalassa panostettaisiin etenkin pienten ja keskisuurten yritysten pysymiseen alueella sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin.

Maakuntien tärkeimmät tehtävät vuodesta 2019 lähtien

Vuonna 2019 maakunnat vastaavat monista tehtäväalueista. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko tuleville 18 maakunnalle kaavailluista tehtävistä ja kysyttiin, mitkä niistä ovat kolme tärkeintä.

Maakunnille suunnitelluista tehtävistä ylivertaisesti tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Enemmistö (57 %) valitsee sen kolmen tärkeimmän tehtäväalueen joukkoon. Toiseksi tärkeimmäksi tehtäväalueeksi Etelä-Karjalan asukkaat nostavat työ- ja elinkeinopalvelut mukaan lukien alueelliset yhteispalvelut (33 %).

Varsin keskeisiksi noteerataan myös alueiden ja elinkeinojen kehittäminen mukaan lukien rahoitus (31 %) sekä pelastustoimi (28 %). Vähempiarvoisiksi, joskaan ei arvottomiksi, tehtäviksi nähdään maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen sekä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus
(maakuntakaavoitus, yleis- ja asemakaavoituksen ohjaus).

Etelä-Karjalan asukkaat pitävät oikeastaan vain työ- ja elinkeinopalveluja ml. alueelliset yhteispalvelut keskimäärää tärkeämpänä maakunnan tehtävänä. Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat puolestaan vähemmän tärkeitä verrattuna muiden maakuntien asukkaiden näkemyksiin.

Maakuntaitsehallinto edellyttää itsenäisiä toimielimiä

Paikallisella itsehallinnolla tarkoitetaan yleensä paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti.
Teemaa lähestyttiin tiedustelemalla näkemystä kuntien ja maakuntien itsehallinnon tunnusmerkeistä. Tehtävänä oli valita ne kriteerit, joiden pitää täyttyä, että kuntaa ja maakuntaa voidaan pitää itsenäisenä.

Kuntien osalta enemmistö Etelä-Karjalan asukkaista edellyttää ainakin kahden kriteerin täyttymistä. Nämä ovat omat ja itsenäiset toimielimet (57 %) ja suora vaali (55 %). Lähes puolet näkee, että kunnan itsenäisyys edellyttää myös oikeutta omaan talouden hoitoon ml. verotusoikeus (48 %).

Maakuntien osalta näkemykset itsehallinnosta ovat samansuuntaisia. Enemmistön mielestä maakunnan itsenäisyys vaatii omia ja itsenäisiä toimielimiä (54 %). Joka toinen pitää edellytyksenä myös
suoria vaaleja (49 %). Eteläkarjalaisten mielestä oma talouden hoito ml. verotusoikeus ei ole maakunnan itsehallinnon välttämätön edellytys, ei myöskään yleinen toimiala. Merkillepantavaa on myös se, että oikeutta maakuntaa koskevien normien ja säädösten antamiseen ei pidetä alueellisen itsehallinnon tärkeänä tunnuspiirteenä.

Enemmistö Etelä-Karjalan asukkaista (59 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan ” maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin”. Eri mieltä tohtii olla vain neljännes (24 %). Aika moni ei osaa ottaa kantaa (17 %).

Mielipiteet sote-uudistuksen vaikutuksista

Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan ratkaisun myötä viiden keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan.

Eteläkarjalaisten vastauksista kuvastuu huoli sote-uudistuksen seuraamuksista. Lähes kolme neljästä (73 %) arvioi palveluiden tasavertaisuuden maan eri puolilla heikkenevän. Eikä tässä kaikki. Enemmistö uskoo lisäksi, että palveluiden laadussa (59 %) ja saavutettavuudessa (59 %) tapahtuu herpaantumista nykyisestä tasosta.

Palveluketjun toimivuuden peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin ennakoidaan myös huonontuvan (58 %). Paljoa parempaa ei ole luvassa palveluiden määrän suhteen, jos eteläkarjalaisten näkemyksiin on luottaminen. Enemmistö uskoo heikennyksiin palveluiden määrässä (56 %).
Etelä-Karjalan asukkaiden näkemykset sote-uudistuksen seuraamuksista ovat hieman pessimistisempiä kuin koko maan väestön keskimäärin.

Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa 2016. Haastatteluja tehtiin Etelä-Karjalassa 200. Vastaajat edustavat maakunnan 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Etelä-Karjalassa vajaa seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa.