Kysymyksiä ja vastauksia

Tälle sivulle kerätään sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Sivua päivitetään jatkuvasti.

Vastauksia on koottu sekä valtakunnan valmistelusta että paikallisesti. Mitään lakeja ei ole vielä tässä vaiheessa hyväksytty, joten vastaukset ovat päivittyvien lakiluonnosten ja -esitysten perusteella laadittuja.

Kysymyksiä voi esittää maakuntauudistus@ekarjala.fi ja listaa päivitetään kysymysten perusteella.

 

Mikä on maakuntauudistus?

Maakuntauudistuksella kootaan julkista hallintoa ja palvelua 18 maakunnan alaisuuteen 1.1.2019 alkaen. Maakuntaan valitaan suoralla kansanvaalilla edustajat päättämään maakunnan asioista, joita aiemmin on päätetty kunnissa ja valtion eri organisaatiossa.

Maakuntien tehtäviin kuuluvat tulevaisuudessa kunnista siirtyvät sote-palvelut, pelastustoimi, maaseutuhallinto ja maatalousyrittäjien lomituspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Lisäksi maakuntiin siirtyy valtion Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskusten palveluja, TE-toimistojen palvelut sekä hieman valtion Aluehallintoviraston palveluja.

Miksi maakuntauudistusta tehdään?

Maakuntauudistuksella on tarkoitus tehostaa hallintoa, tarjota palveluja yhdenvertaisesti koko maakunnan asukkaille, lisätä maakunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia maakunnan asioihin sekä uudistaa palvelujen tuotantorakenteita.  Valinnanvapausmallin avulla on lisäksi tavoitteena parantaa palvelujen saatavuutta ja tarjota yrityksille mahdollisuuksia tuottaa sote-palveluja nykyistä laajemmin samalla kun asukkailla on nykyistä laajemmat mahdollisuudet valita palvelujensa tuottajat.

Mikä ohjaa maakuntauudistuksen toteutusta?

Maakuntauudistuksen yksityiskohdat selviävät tällä tietoa kesäkuun loppupuolella 2017, jolloin eduskunnan on tarkoitus päättää uudistuksesta. Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti oli lausunnolla syksyllä 2016, valinnanvapauslaki (sote- palvelut) sekä kasvupalvelulaki (aluekehittäminen, työllistämis- ja yrityspalvelut) ovat lausunnolla keväällä 2017.

Näiden kolmen keskeisen lakipaketin lisäksi alkusyksystä 2017 on tarkoitus säätää useita substanssilakeja, jotka tarkentavat uudistuksen käytäntöjä ja sisältöjä tarkemmalla tasolla.

Miten maakuntauudistusta valmistellaan Etelä-Karjalassa?

Uudistuksen valmisteluun on perustettu työryhmiä lähinnä 20 yhdistyvän organisaation edustajista. Työryhmissä on koottu tietoa nykyisistä palveluista ja arvioitu sekä suunniteltu uudistusta ohjaavien lakiluonnosten pohjalta uutta mallia. Kaikissa ryhmissä on mukana myös erikseen nimetty henkilöstön edustus. Uudistuksen koordinaatio- ja asiantuntijatyöhön on palkattu muutosjohtaja. Työryhmien raportit valmistuvat 30.4. mennessä.

Mikä on muutoksen valmistelun aikataulu?

30.6.2017 päättyy uudistuksen esivalmisteluvaihe. Lakiluonnosten mukaan 1.7.2017 alkaa väliaikaishallinnon vaihe, joka kestää siihen saakka kunnes maakunnan luottamushenkilöhallinto käynnistyy eli arviolta maaliskuuhun 2018. Tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä on tarkoitus äänestää myös maakuntavaltuuston jäsenistä. Palvelut järjestettäisi maakuntahallinnon alaisuudessa 1.1.2019 alkaen.

Uudistukseen sisältyy monenlaisia siirtymäaikoja vielä 2019 vuodesta eteenpäin, koska tavoitteiden mukaiseen rakenteeseen ja toimintaan ei ole mahdollista päästä kerralla.

Mitä henkilöstön palvelussuhdeturva tarkoittaa?

Uudistuksessa henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein eli ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- ja virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Liikkeenluovutuksen säännöksiä on tarkoitus noudattaa vuoden 2020 loppuun saakka myös siirroissa, joita tapahtuu maakunnasta palvelulaitokseen tai yhtiöön. Yksityiskohtaista valmistelua on vielä asiaan liittyen meneillään valtakunnallisesti.

Miten asukas voi vaikuttaa maakunnan valmisteluun?

1.1.2019 saakka toimivat kaikki nykyiset organisaatiot, joiden kautta voi saada ja kysyä tietoa maakuntauudistukseen liittyen. Maakuntauudistuksen valmistelijat tiedottavat valtakunnallisesti www.alueuudistus.fi –osoitteessa ja Etelä-Karjalassa www.ekarjala.fi –sivuston maakuntauudistus-osiossa. Keväällä 2017 aloitetaan teematilaisuuksien pitäminen mm. yrittäjille ja järjestöille, jotka toimivat yhteistyössä maakunnan kanssa. Infoa uudistuksesta jaetaan myös median ja vaali-infojen kautta ja asukaskyselyjä toteutetaan Etelä-Karjalan sivujen kautta.

Mikä on väliaikaishallinto?

Väliaikaishallinto tarkoittaa vaihetta, joka on lakiesitysten mukaan 1.7.2017- noin 3/2018 eli siihen saakka kunnes maakuntahallinnon luottamushenkilöpäätöksenteko aloittaa työskentelyn. Väliaikaishallinnon aikana toimii uuden maakuntahallinnon edustajana yhdistyvien organisaatioiden viranhaltijoista koostuva valmistelutoimielin, joka käy vuoropuhelua luottamushenkilötoimielimen kanssa. Valmisteluun osallistuvat myös erikseen nimetty sihteeristö sekä mahdolliset muut työryhmät.

Väliaikaishallinnon aikana selvitetään uuden maakunnan sopimukset, taloustilanne, henkilöstön siirtoja, luonnostellaan organisaation ja hallintosäännön rakenteita sekä ICT-järjestelmien yhteensovittamista siten, että luottamushenkilöhallinto voi päättää asioista valmistelun pohjalta vuonna 2018.

Väliaikaishallinnon toiminnan rahoitusvastuu on valtiolla.

Miten maakunnan toimintaa rahoitetaan?

Maakunta saa ainakin alkuvuosina rahoituksensa suoraan valtiolta yleiskatteellisena rahoituksena eli yhtenä rahasäkkinä, jonka jakamisesta maakunta itse päättää. Rahoitus kootaan nykyisistä valtionosuuksista, osasta yhteisöveroista ja kunnallisveroista. Rahoituksen taso määrittyy esimerkiksi sote- palveluissa väestömäärän ja tarvetekijöiden mukaan.

Maakunta toteuttaa lain mukaisia tehtäviään ja substanssilait määrittelevät normeja, jotka maakunnan tulee ottaa huomioon päätöksenteossaan. Maakunnilla voi siten olla hieman eroja palvelujensa rahoituksessa ja tuotannossa. Pohjana erilaisuudelle voivat olla mm. asukkaiden ja yritysten tarpeet ja maakuntien erilaiset toimintaympäristöt.

Miksi maakunnalla ei ole verotusoikeutta?

Maakunnille on ehdotettu verotusoikeutta, joka mahdollistaisi entistä vahvemman itsehallinnon mm. investointien, velanoton, omaisuudenhallinnan ja rahoituksen näkökulmasta. Tästä laaditaan oma selvityksensä, jonka perusteella päätetään, onko verotusoikeus mahdollinen joidenkin vuosien kuluttua.

Kysymyksiä valinnanvapaudesta

Mitä asukas valitsee valinnanvapausuudistuksen myötä?

Valinnanvapaudessa on kaksi keskeistä valintaa

  • peruspalveluiden sote- keskus ja suunhoidon yksikkö sekä
  • laajemman tarpeen maakunnan liikelaitos.

Sote- keskuksia voivat olla sekä maakunnan yhtiöt että yksityiset toimijat, joita voi valita ympäri Suomen. Maakunnan liikelaitoksia on vain yksi per maakunta, mutta valinnan voi tehdä myös muista maakunnista. Asiointipisteen valinnan jälkeen hoidon tarpeen mukaan voi seurata lisävalintoja maksusetelin, asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin mukaisesti. Nämä perustuvat palvelutarpeen arviointiin ja ne käyvät kaikissa valtakunnallisesti hyväksytyissä yrityksissä.

Miten asukas osaa valita palvelunsa?

Sote- keskusten ja liikelaitosten valinta tullaan tekemään pääosin sähköisesti KELA:n palvelukanavaa hyödyntäen. Jos valintaa ei tehdä, on maakunnan velvollisuus osoittaa saavutettavin piste kullekin asukkaalle. Mikäli asukas haluaa, voi sote- keskusta vaihtaa vuoden päästä aiemmasta valinnasta.

Jos asukas saa esimerkiksi maksusetelin voi valinnan tekeminen olla haastavaa ilman tietoa, joten kansallisen vertailutiedon tuottaminen on tärkeää valinnan tekemisen tueksi. Mikäli henkilöllä on rajoitteita valinnan tekemisessä, on mahdollista saada palveluohjausta tukea valinnan tekemiseen. Maakunnan tulee varmistaa, että tarvittava viestintä, ohjaus ja tuki on saatavilla.

Syntyykö yrityksiä ja valinnanmahdollisuuksia koko Suomessa?

Eräs huoli uudistuksessa on, että markkinoita eli useita tuottajia ei välttämättä ole koko Suomessa. Suuremmissa kaupungeissa on todellisia mahdollisuuksia tehdä valintoja, mutta etäämmällä palvelut ovat pääosin maakunnan vastuulla, koska se on viime kädessä maakunnan velvollisuus.

Etelä-Karjalassa sote- alan yritykset ovat hyvinkin pieniä ja sote- keskusten vastuut ovat merkittäviä. Pääsääntöisesti arvioidaan, että sote- keskustoimijat ovat suurempia, valtakunnallisia yrityksiä ja pienemmät toimijat voivat toimia mm. maksu- tai asiakassetelitoimijoina, joilta asukkaat hakevat määriteltyjä ns. täsmäpalveluja.

Miten valinnanvapausmalli turvaa yhdenvertaisuutta?

Tämä on haastava kysymys, kun asioidaan eri puolilla Suomea hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Sekä sosiaali- että terveyspalvelujen kokoaminen yhden toimijan eli maakunnan ohjaukseen on katsottu olevan perusvaatimus yhdenvertaisuudelle. Toisaalta eri maakunnissa voi olla erilaisia palveluratkaisuja ja –linjauksia. Kaikilla asukkailla on kuitenkin mahdollisuus valita palvelunsa mistä tahansa maakunnasta. Tarkemmin kysymykseen haetaan vastauksia valtakunnan tasolla lausuntokierroksenkin perusteella.

Kuka edistää mallissa hyvinvointia ja miten?

Kunnilla säilyy hyvinvoinnin edistämisen rooli. Maakunnan tehtävänä on tukea ja edistää omalla toiminnallaan tätä tavoitetta. Näin ollen kuntien ja maakunnan tulee sopia yhteistyöstä paikallisen tilanteen mukaisesti. Maakunnan johtamisrakennetta ei ole vielä määritelty, mutta lähtökohtaisesti hyvinvoinnin edistämisen tulee olla johdon ja kaikkien toimialueiden yhteinen asia.

Mitä Eksotelle tapahtuu valinnanvapausmallissa?

Etelä-Karjalassa sote- palvelut on koottu yhteen jo vuonna 2010. Esitetty malli pilkkoo hallinnollisesti nykyisen Eksoten järjestäjään, julkiseen viranomaiseen eli maakunnan liikelaitokseen sekä tarvittavaan määrään yhtiöitä.

Lain mukaan yhtiöittämistä vaativat niin sote- keskuspalvelut kuin seteleilläkin tarjottavat palvelut. Näin ollen yhtiöissä tulisi olemaan mm. lääkäreiden vastaanottotoimintaa, hammashoitoa sekä kuntoutuspalveluja. Vuodesta 2021 mukana olisi myös erikoissairaanhoidon palvelua, joskin rajoitetusti.

Maakunnan liikelaitos vastaisi viranomaistoimista eli esimerkiksi lastensuojelusta tai päivystystoiminnasta.