Uusinajattelijat-blogi

UUSINAJATTELIJAT-blogissa Etelä-Karjala maakunnan päättäjät ja johtavat virkamiehet kertovat näkemyksiään käynnissä olevasta suuresta uudistuksesta. Blogissa kirjoittaa ja vloggaa  myös Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Aija Tuimala.

(Muutosjohtaja Aija Tuimala, Uusinajattelijat-blogi 13.9.2017)

Avointa kaksoiselämää kunnasta maakuntaan

Kuntakentässä on puhuttu viime vuosina kaksoiskuntalaisuudesta, jonka mukaan voisi olla jatkuvasti asukkaana kahdessa eri kunnassa ja verotulot voisi jakaa esimerkiksi oleskelun mukaan kuntien kesken.

Mökkeily, etätyö tai työ toisella paikkakunnalla voisi hyödyttää muita kuin vakinaisen kodin paikkakuntia, joka nyt saa verotulot suoraan. Mahtava idea, mutta toteutuksessa on vielä paljon selvitettävää ja siksi siihen onkin asetettu oma valtakunnallinen selvitysryhmänsä. Kaksoiskuntalaiset varmasti haluaisivat verohyödyn jakautuvan paikkakuntien välillä, koska he ovat molemmissa kuin kotonaan. Nykyään tällainen kaksoiselämä kestää päivänvalon.

Minäkin vietän nykyisinkin kaksoiselämää, mutta vain yllä mainittua sellaista. Joku on kysynyt, että tuntuuko etten ole kotona missään. Minusta Suomessa on upeita paikkoja enkä osaa ajatella, että olisi vain yksi mansikkapaikka.

Arkena olen töissä Etelä-Karjalassa ja vapailla Hämeessä perheen kanssa. Viihdyn todella hyvin työssäni ja täällä kulmakunnalla. Koen olevani syntyjäni hämäläinen mutta henkisesti karjalainen. Hämeessä huomaan jopa puhuvani eri tavoin – hitaammin ja eri sanojakin käyttäen. Eräässä keskustelussa kuulin, ettei minua arvaisi hämäläiseksi, minkä otin salaa kehuna. Kaksoiselämää tai kaksoisidentiteetti.

Olen miettinyt identiteettiä myös maakunnan ja kunnan välillä. Etelä-Karjalan kunnat ovat samaa maakuntaa, mutta silti kuntien välinen kisa tai kunnan ja maakunnan vastakkainasettelu nostavat välillä päätään ja maakuntahallinnon syntyminen voi tätä lisätä. Usein ajatellaan, että kun olet jonkun puolesta, olet automaattisesti muita vastaan. Mutta miten se on mahdollista, kun asukas asuu sekä kunnassa että maakunnassa samaan aikaan? Kaksoiselämää sanon minä. Tätä esimerkiksi kunta- ja maakuntavaaliehdokkaat joutuvat miettimään.

Olisiko ”kaksoiskuntalaisuus” -ajatusmalli, jota kannattaisi myös maakunnassa miettiä? Meillä kaikilla on automaattisesti kaksoisidentiteetti kun maakuntauudistus toteutuu. Maakunta konkretisoituu jatkossa myös palvelujen tuottajana esimerkiksi yrittäjille, maatalousyrittäjille, sairaille, tulipalon uhreille tai työttömille.  Vastakkainasettelu kunnan ja maakunnan välillä on asukkaan näkökulmasta hullua, koska niitä ei voi arjessa erottaa. Asukas oikeasti maksaa myös veroa sekä maakuntaan että kuntaan.

Haluan muistuttaa tällä pohdinnalla muuttuvasta yhteiskunnasta ja identiteetistä, mutta ennen kaikkea ymmärryksestä asukkaita kohtaan suuressa hallinnon muutoksessa. Mustavalkoinen ehdoton ajattelu ei ole asukkaan etu. Asukas haluaa vastinetta verorahalle ja palvelua sitä tarvitessaan.

Ei vietetä häpeällistä kaksoiselämää vaan ollaan ylpeitä sekä kunnista että maakunnasta. Ehkä voimme olla kaksoiskuntalaisiakin tulevaisuudessa, mikä voisi hyödyttää mökkirikkaan maakunnan kuntia taloudellisesti vakinaisen väestön vähentyessä.

Maakuntauudistuksen tavoitteena on tehdä asioita nykyistä paremmin ihmisille tässä yhdessä elämässä.

Muutosjohtaja Aija Tuimala 

 

ESIMERKILLISTÄ ESIMIESTYÖTÄ ETELÄ-KARJALAAN

(Juha Kouvo 11.8.2017)

Kiertelin viime viikolla Lappeenrannan Rakuunamäellä kuultuani uutisen Sotilaskodin lakkauttamisesta. Hätkähdin. Paitsi tuon uutisen myös ajan kulumisen johdosta. Omasta inttiajastani on vierähtänyt käsittämättömät 40 vuotta! Sehän oli vasta eilen – tai no, toissapäivänä.

Aika yleisesti silloin kauan sitten suurtakin hatutusta aiheuttaneet paikat ja tapahtumat tuntuivat pitkän aikaa jälkeenpäin muisteltuna jopa humoristisilta. Kymmeniä vuosia sitten armeijan johtamisopit olivat hiukan erilaiset kuin mitä nyt myöhemmin palvelleilta kuulen. Silloin uskottiin ainakin Rakuunoissa annettujen käskyjen järkähtämättömään noudattamiseen. Välillä tuntui, että sisäkuri – tai toisin sanoin pesuhuonetaistelu – oli kaikkein tärkeintä. Ja sulkeiset: taakse poistu, viheltää. Näiden lisäksi oli aina kiire odottamaan.

Nyt intissäkin kaikki on toisin, kertovat. Kehitys on kehittynyt. Atomipölyä ei enää sudita sienen lailla vettä imevän sadeviitan pinnalta kuusenoksilla.

Samalla on muutettu johtamista, esimiestyötä. Yksinkertaistaen voinee sanoa, että armeijan syväjohtamiseksi aikanaan nimittämä johtamisajattelu on metodeiltaan lähestynyt normaaliaikojen johtamista. Puhutaan motivoinnista, innostamisesta, oppimisesta ja tasavertaisesta suhtautumisesta kanssaihmisiin. Ongelmien ratkaisemisessa luotetaan porukan kykyyn ratkaista niitä. Kirjallisiin ohjesääntöihin perustuvien annettujen käskyjen järkähtämättömästä noudattajasta on tullut oman taistelunsa asiantuntija.

Armeijan uusi johtamisoppi ei tietenkään perustu johtamattomuuteen, jolloin kaikki taistelun asiantuntijat tekisivät yksilöinä pelkästään mitä mieleen tulee. Määritelmänä johtamiselle voineekin pitää, että se on sitoutunutta, sitouttavaa ja tavoitteellista vuorovaikutusta. Ilman tavoitetta johtaminen on vailla suuntaa, merkityksetöntä. Toisaalta vuorovaikutuksella kytketään tavoite sen saavuttamiseen. Ilman vuorovaikutusta ei ole johtamista. Näin on näreet paitsi armeijassa myös siviiliorganisaatioissa.

Joidenkin sotilaiden mielestä suurin ero sotilas- ja siviilijohtamisen välillä on mahdollisuus näpertelyyn. Heidän mielestään nimenomaan siviilissä on mahdollista näperrellä, mutta armeija valmistautuu tosipaikkoihin ja niissä mahdollisuutta näpertelyyn ei ole. Tässä olen kyllä näiden herrojen kanssa rakuunallisen järkähtämättömästi eri mieltä: myös siviilipuolen virkamiestyössä ollaan aikojen kuluessa siirrytty näpertelemättömyyden aikaan.

Eri hallintojen virkamiesten töitä koskeneet suuret muutokset resurssien dramaattisine vähennyksineen ja tehtäväsisältöjen laajennuksineen ovat väistämättä tuoneet eteen työelämän tosipaikat. Nykypäivänä ei joidenkin tietäjien julkilausumista luuloista huolimatta ns. suojatyöpaikoista voida enää puhua. Vaikka jotkut tätä vaihtoehtoista faktaa kuinka itselleen toistelevatkin. Ja toimintojen tehostaminen jatkuu.

Näin on myös maakuntauudistuksen läpiviemisessä, jossa tullaan jatkossa kohtaamaan jatkuvasti uusia totuuksia. Ja niihin on pystyttävä reagoimaan tavoitteellisesti ja organisoituneesti. Nykyiset opit, käskytyssuhteet ja hallinnolliset rakenteet on syytä pikimmiten unohtaa ja keskittyä uuden toimintatavan rakentamiseen vilpittömässä yhteistyössä.

Myös käytettävissä olevan rahan edelleen väheneminen pakottaa löytämään uusia keinoja palvelujen järjestämiseksi. Toiminnan johtamisen asiakaslähtöisen asiapohjan ja toimintaa johtavien ihmisten osaamisen on uudistuttava. Esimiestyön ja johtamisen on ammatillistuttava. Nykyisyyttä ja historiaa ei unohdeta, mutta niitä käytetään vain oppimisen pohjatietona.

Sotilasvalassa oli muuten silloin aikanaan mielenkiintoinen muotoilu, joka kuului jotensakin näin: Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Ei huono! Lupauksellahan on käyttöä nyt suunniteltavassa uudessa maakuntaorganisaatiossakin.

Juha KouvoTE-toimiston johtaja

TULEEKO SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS SITTENKÄÄN?

(Muutosjohtaja Aija Tuimala, 6.7.2017)

Hallituksen valinnanvapauslain valmisteluaikataulu on täsmentynyt. Perustuslakivaliokunnan sinänsä kannustavan lausunnon kriittiset kohdat aiheuttavat muutoksia lakiesityksiin. Hallituksen eilisen (5.7.2017) tiedonannon mukaan muutokset koettiin niin suuriksi, että niiden pohjalta on laadittava ns. hallituksen uusi esitys, joka lähtee laajalle lausuntokierrokselle syksyllä. Tämän vuoksi aikataulua on päätetty siirtää siten, että päätökset sote- ja maakuntauudistuksesta tehdään eduskunnassa keväällä 2018.

Todellisuudessa pohjana käytetään nykyistä esitystä, koska kritiikki koski joitakin kohdennettuja pykäliä ja asioita, erityisesti sote-palvelujen yhtiöittämistä. Valinnanvapauden lisääminen, asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti ovat esimerkkejä asioista, joista oletettavasti pidetään edelleen kiinni. Yhtiöittäminen ja yhdenvertaisuus ovat merkittäviä kokonaisuuksia, jotka tarvitsevat kuitenkin lisäselvitystä.

Tästä huolimatta aikataulun siirtyminen hieman yllätti, erityisesti koska uudistuksen toteutus vuosi 2020 on eduskuntavaalien jälkeen. Etelä-Karjala, kuten moni muu maakunta, on voimallisesti tähdännyt tuohon aiempaan tavoiteaikatauluun. Tähän saakka on pohdittu vain sitä, pitääkö maakuntavaaleja siirtää kuukausilla. Sote- ja maakuntauudistus on laaja paketti ja uskoa uudistukseen vahvistaa merkittävästi se, että perustuslakivaliokunnalla ei juuri ollut kommentoitavaa muihin pykäliin. Nyt on korjattava mitä tarvitsee ja näin hallitus on luvannut toimia.

Uudistustarpeista on valtiosihteeri Pöystin muutosjohtajille osoitetun kirjeen mukaan selvä näkemys: talouden kestävyysvaje, hyvinvointivaltion tulevaisuus ja yhdenvertaiset palvelut ovat asioita, joiden vuoksi nyt toimitaan huolella ja päättäväisesti. Uudistuksen valmistelu maakunnissa saa jatkua ja maakuntien valmistautumisaika pitenee.

Pääseekö sote- uuditus tällä kertaa maaliin? Kysymys on kaikkien huulilla, koska lähellä kalkkiviivoja on oltu jo useita kertoja. Taas kerran kalkkiviiva häämötti, mutta merkille pantavaa on, että aiemmasta poiketen kalkkiviivan poispyyhkimisen ja kisan keskeyttämisen sijaan maaliviivaa päätettiin siirtää ja matkaa jatkaa. Nyt kysytäänkin kestävyyttä erityisesti valmisteluihin osallistuvilta. Pikajuoksusta tulikin pitkän matkan juoksu.

Asukkaille tämä uudistus tietää asioiden jatkumista ennallaan yhden vuoden enemmän, joskin sote- valinnanvapauspilotteja tullaan laajentamaan suunnitellusti. Etelä-Karjalakin hakee kokeilualueeksi Eksoten johdolla, joten toivottavasti uusia malleja päästään kokeilemaan Etelä-Karjalassa jo viimeistään ensi vuonna. Eksoten oma kehitystyö tottakai myös jatkuu.

Pidentynyt valmisteluaika mietityttää Etelä-Karjalan näkökulmasta laajemminkin. Hallinnollisia muutoksia tuskin voidaan toteuttaa lain puuttuessa, mutta toisaalta uudistuksen suunta on nyt selvillä etenkin valinnanvapautta lukuun ottamatta. Tulevan maakunnan toimintoja voidaan joka tapauksessa kehittää ja yhdenmukaistaa jo ennen hallinnon uudistustakin yhteistyössä.

Maakuntauudistus sisältää valtion, maakuntien liittojen ja kuntien palvelujen yhdistämistä yhteen organisaatioon, mikä on suuri muutos henkilöstön kannalta, mutta sen odotetaan mahdollistavan entistä selkeämmät ja paremmat palvelut asukkaille. Esimerkiksi yhteistyömalleissa, ict- rakenteissa, työllistämispalveluissa ja yrityspalveluissa on paljon tehtävää, jotka voidaan aloittaa jo nyt. Edellytyksenä toteutukselle on valtion rahoitus, jonka yksityiskohdista odotamme tarkempaa tietoa lähiviikkoina.

Ja vastaus otsikon kysymykseen: Kyllä, näyttää erittäin vahvasti tulevan. Asiassa ollaan lähempänä kuin koskaan aiemmin.

(Muutosjohtaja Aija Tuimala, 6.7.2017)

VATEN ASETTAMISESTA  

(Aija Tuimala 16.6.2017)

Muutosjohtaja Aija Tuimala avaa vlogissa tämän viikon tapahtumia Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen valmistelusta. Maakunnan perustamiseen on varauduttu nimeämällä uusi valmistelutoimielin  – VATE. Toimielin vastaa esivalmisteluvaiheen jatkosta sekä eduskunnan päätöksen jälkeisestä virallisesta väliaikaishallinnosta.

Muutosjohtajan  Uusinajattelijat-vlogi on kuvattu 16.6.2017 
MITÄ HUONOA TÄNÄÄN MAAKUNTAUUDISTUKSESSA?

(Aija Tuimala 2.6.2017)

Avaan aamun lehden ja nettiuutiset pohtien otsikon kysymystä joka aamu nykyisin.

Maakuntauudistuksen suunnittelu on etenemässä Etelä-Karjalassa aktiivisesti ja alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Työryhmien raportit ovat valmistuneet ja olemme siirtymässä seuraavaan vaiheeseen – väliaikaishallintoon.

Eduskunnan päätöksentekoon on kertynyt kevään aikana niin koko uudistuksen viitekehys kuin keskeisimmät sisältölait ja nyt lausuntokierroksella on jo yli 230 sisältölakia. Päätöksenteko ei yleensä helpotu kun mennään yksityiskohtiin ja tässä uudistuksessa niitä riittää. Joka asiasta löytyy eri mieltä olevia asiantuntijoita.

Yleisesti ottaen hallinnon kokoavaa uudistusta ei tunnuta vastustettavan ja Etelä-Karjalan maakunnalle uudistus on voitto nykyiseen verrattuna, koska maakuntaan kootaan aivan uudella tavalla myös nykyisin muualla päätettäviä asioita. Toiveena oli vielä enemmän mm. ympäristöasioihin liittyvää päätösvaltaa maakuntatasolle, mutta sopeudumme malliin. Kun kaikki ohjaava lainsäädäntö on tarkentunut mm. liikenneasioiden, työllisyys- tai yrityspalveluiden osalta, on helpompi sopia paikallisista toimintatavoista uudessa mallissa.

Enemmän yleistä keskustelua aiheuttaa valinnanvapauden toteuttamismuoto ja yksityiskohdat. Myös valinnanvapauden vaikutukset talouteen ja asiakaspalveluihin mietityttävät maakunnissa. Etelä-Karjala on kuitenkin valmis pilotoimaan mallia ja Etelä-Karjalalla onkin erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää tulevaa mallia Eksoten pohjalta. Hakuaika pilotiksi on parhaillaan menossa ja valmistelu kiivaassa käynnissä.

Valtion hallinto keskitetään yhteen lupa- ja valvontavirastoon, jonka toimipiste on tulossa myös Lappeenrantaan. Tämän viraston kanssa alueen kunnat, maakunta sekä mm. yrittäjät sitten asioivat.

Iloisia asioita uudistuksen tiimoilta on esimerkiksi se, että saimme valtionavustusta syksyn kuluihin 426 000 euroa. Lisäksi lisätalousarviossa vuodelle 2017 on esityksenä lisärahoitus, jonka avulla saisimme varmistettua riittävän valmisteluresurssin ja katamme maakunnan perustamiskulut. Tämän rahoituksen on tarkoitus olla käytössä jo 1.7. 2017 alkaen, vaikka lakeja ei vielä olisikaan hyväksytty. Myös tietojärjestelmäprojekteihin, jossa maakunnissa yhdenmukaistetaan rakenteita, on luvassa rahoitusta jo tälle syksylle.

Maakunnan väliaikaishallinnon nimeäminen on maaliviivoilla: 12.6. Etelä-Karjalan liiton hallitus toteaa eri organisaatioiden edustajien nimeämisen valmistelutoimielimeen (VATE). Nimetyt henkilöt työskentelevät edelleen nykyisen työnantajan palveluksessa, mutta heidän työpanostaan ostetaan osittain maakuntavalmisteluun. VATE kokoontuu jo epävirallisesti ennen lakien hyväksymistä, jotta valmistelu ei pysähdy.

Paine kattilassa kovenee kansallisesti, joten en ihmettele, että hieman jo kiehuu ylikin. Lasketaan lämpöä, niin sopasta tulee hyvä eikä se pala pohjaan.

Sää sen sijaan voisi lämmetä, mukavaa kesäkuun alkua!

Muutosjohtaja Aija Tuimala 2.6.2017

ETELÄ-KARJALA NIMEÄÄ VÄLIAIKAISHALLINNON

Maakunnan liitoille on annettu tehtävä kutsua koolle maakuntahallintoa muodostavat toimijat päättämään väliaikaishallinnosta. Ensivaiheessa on päätettävä viranhaltijoista koostuvasta tväliaikaisesta toimielimestä. Mutosjohtaja Aija Tuimala ja maakuntajohtaja Matti Viialainen keskustelevat aiheesta.

Aija Tuimala ja Matti Viialainen keskustelivat asiasta 16.5.2017:

 

ETELÄ-KARJALA VALMISTELUN ETULINJASSA

(Uusinajattelijat blogivuorossa 5.5.2017 Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina)

Uudet maakunnat syntyvät jo parin kuukauden päästä heinäkuun alussa, viimeistään syksyllä. Järjestämisvastuun sote- ja useista muista palveluista ne saavat 1.1.2019.

Vaikka helposti syntyy kuva, että uudistus olisi jälleen pahoin aikatauluistaan myöhässä, näin ei itse asiassa ole. Olennainen lainsäädäntö on edennyt aikataulussa. Tosin riskit ovat koko ajan kasvamaan päin. Eduskunnan ”nielemiskyky” on viritetty äärimmilleen sisällöllisesti ja aikataulullisesti tuhansien sivujen lakipaketin käsittelyssä, jotka etenevät kaiken lisäksi eritahtisesti.

Kuntaliitossa olemme tehneet lainvalmistelun ja eduskuntakäsittelyn aikana kovasti työtä sen eteen, että maakuntien itsehallinnolliset edellytykset tehtäviensä hoitamiselle olisivat alusta mahdollisimman hyvät.

Myös alueellinen esivalmistelu ja muutoksen toimeenpano hipovat inhimillisen suorituskyvyn ja aineellisten resurssien rajoja etenkin isommissa maakunnissa. Yli 200 000 henkilön työpaikan vaihdos ja 400 organisaation toiminnallinen yhdistyminen 18 maakuntaan tässä aikataulussa lienee maailmanennätys.

Etelä-Karjala on uudistuksen valmistelussa etulinjassa. Onhan maakunnassa jo keskeisimmät uudenkin maakunnan palvelut organisoitu maakunnallisesti Eksoten myötä. Se on Kainuun mallin ohella lähes ainoita kansallisia vertailukohteita arvioitaessa uudistuksen tuomia hyötyjä palvelujen integraation tai kustannuskehityksen kannalta.

Mutta kolikolla on toinenkin puoli. Siinä missä moni muu maakunta rakentaa nyt uutta puhtaalta pöydältä, Etelä-Karjalassa joudutaan vääjäämättä myös purkamaan ja uudelleenorganisoimaan jo toimivaa. Nykyinen Eksotekaan ei sellaisenaan voi toimintaansa jatkaa valmisteilla olevan sote- ja valinnanvapauslainsäädännön tultua voimaan. Muutos merkitsee aina uuden oppimista, mutta myös vanhasta ja tutusta irrottautumista.

Uudistuksessa on niin Etelä-Karjalassa kuin koko maassa kysymys pääosin nykyisen kuntasektorin tehtävien ja voimavarojen uudelleenjärjestelystä. Sen seurauksena itsehallinnollinen Suomi muodostu pohjoismaisten ja useiden muiden maiden mallien mukaisesti kunnista ja maakunnista, paikallisesta ja alueellisesta itsehallinnosta. Ne ovat rinnakkaisia toimijoita alueidensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinvoiman puolesta. Mandaatti tulee alhaalta päin. Maakunta ei ohjaa tai rahoita kuntia eivätkä kunnat maakuntaa.

Uudistuksen onnistumisen ratkaisee pitkälti se, miten saumattomaksi kunnan ja maakunnan yhdyspinta onnistutaan rakentamaan. Siihen kannattaa kiinnittää myös Etelä-Karjalassa kasvavaa huomiota. Olemme Kuntaliitossa valmistelleet tätä työtä helpottamaan myös kehittämisaloitteen: https://www.tpy.fi/site/assets/files/5418/yhdyspinta_kehittamisaloite_ebook.pdf

On selvää, että maakunnat eivät ole valmiita vuoden 2019 alussa. Vasta palvelujen järjestäjä-maakunnan syntyminen mahdollistaa toimintojen todellisen uudistamisen. Tämä tulee muistaa myös maakuntia valmisteltaessa, niin alueilla kuin erityisesti valtion kammareissa esimerkiksi sinänsä tärkeitä talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluita organisoitaessa. Mitä enemmän alueelliseen valmisteluun jätetään liikkumavaraa ja järjen käytön mahdollisuuksia, sitä jouhevammin uudistus etenee ja sitä paremmin lopputulos vastaa maakuntien tulevaa tahtoa ja tarpeita.

Ei tarvitse olla suuri oraakkeli nähdäkseen, että myös maakunnan tulopohja – mahdollisine verotusoikeuksineen -, valtion ohjaus tai työnjaot sekä kuntiin että valtioon päin tulevat olemaan jatkuvan keskustelun ja muutosten kohteena.

Tuhannen taalan kysymys kuuluukin, valitaanko suunnaksi aito itsehallinto, vai maakuntien ajautuminen yhä tiukemmin valtion taloudelliseen ja toiminnalliseen kontrolliin.
Etelä-Karjala toivottavasti pysyy etulinjassa myös siinä, että suunta olisi kohti todellista maakunnan asukkaiden itsehallintoa.

Timo Reina 

 

Hallinnon uudet kipottimet käyttöön!

(21.4.2017 Juha Kouvo, TE-toimiston johtaja)

Yhdet vaalit meni taas. Onnea valituille! Seuraavia vaaleja suunnitellaan jo. Onnea tulevaisuudessakin valituiksi tuleville! Näissä muutosten tuulissa työnteon lisäksi onneakin tarvitsemme me kaikki. Onni ansaitaan, kun ei nyt lotosta puhuta.

Suomi on myös yksi luvatuista mielipidekyselyjen maista. Milloin kysellään mistäkin. Liittyneekö tuo siihen, että vanhan hokeman mukaan suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu kysyä jopa sirkuksessa vastaan tulevalta elefantilta, mitä se meistä ajattelee.

Jokunen aika sitten julkistettiin taas jonkintasoista kyselyä eri paikkakuntien houkuttelevuudesta asuinpaikkana. Eihän meillä nytkään kummoisesti mennyt, eivätkä muutkaan lähikaupunkimme kovin positiivista arviota saaneet. Mutta erityisen mielenkiintoiseksi asian teki se, että arvioita oli kyselty nimenomaan meiltä itseltämme eli Etelä-Karjalassa asuvilta.

Jokunen vuosi sitten kun olin muuttamassa takaisin tänne kaakkoiseen Suomeen, oli mielenkiintoista kuunnella muualla asuvien kommentteja tänne töihin siirtymisestä. Ensimmäiseksi ihmeteltiin tavallisesti varsin suorasukaisesti, kuinka joku haluaa tulla töihin tällaiselle alueelle. Eli asetettiin samalla kutakuinkin kyseenalaiseksi myös arvostelukykyni. Se vähän lieveni, kun kävi ilmi syntyperäni lauritsalalaisena. Vaikka samaan hengenvetoon usein taas ihmeteltiin, miksi joku haluaa takaisin, kun on pois päässyt. Seuraavaksi kommentoija yleensä mietiskeli, ettei ole pitkään aikaan, eikä nyt tarkemmin ajateltuna oikeastaan koskaan, kuullutkaan mitään Kaakonkulmalta. Paitsi tietysti teollisuuden alasajot ja venäläisten massaturismin ostosreissuineen. Ja toisinpäin myös erään tunnetun imatralaisen bensanhakumatkat.

Sitä kuulemma saa, mitä tilaa. Tätäkö olemme muka tilanneet Etelä-Karjalassa?
Ujoja ollaan meillä kaverille, omalle toiminnalle tai toimintaympäristölle toimijoineen tunnustusta antamaan. Kiitoksesta nyt puhumattakaan. Tätä tunnetta vielä vahvistavat omaa toimintaa aivan surutta hehkuttavat arvioinnit alueilta, joilla vuosia asuneena tiedän asioiden olevan meitä, sanotaan nyt, sekaisemmassa jamassa. Uskokaa tai älkää sekaisempiakin alueita on. Ja onnettomampiakin.

Enkä nyt kerjää katteettomia kannustuksia, saati yritä opettaa arvioimaan oikein tai arvioimaan yläkanttiin. Pakosta jään vaan pohtimaan, että mistä juontaa juurensa tämä meillä jopa sisäänrakennetulta vaikuttava ajatus, jonka mukaan meillä on kaikki ja aina huonommin kuin muilla tai muualla? Täällä nyt ei mikään toimi! Miksi emme arvosta toisiamme, ympäristöämme, toimintatapojamme jne.?

Vai pelko menettämisestäkö se sisuskaluja raastaa: onko meillä täällä Kaakossa jo geeneissä ajatus, ettei pidä liikaa pitää meteliä itsestään, etteivät muut huomaa ja ota pois? Jos sitä alkaisi rehentelemään, niin jo huomenna tulisi epäonnistuminen, jos ei nimittäin tälle illalle vielä ehtisi. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön, kele!

Vaikka mitenkäpäin asiaa pyörittelen mielessäni, joudun aina ajatusmaailmaan, että negatiivinen suhtautumisemme johtuu siitä, että emme arvosta riittävästi itseämme. Kun en arvosta itseäni, en arvosta ympäristöäni. Lisäksi jollakin kummallisella tavalla yritämme ostaa muiden hyväksyntää mollaamalla lähtökohtiamme – kuten täältä lähtöisin olevien mutta nyt muualla asumaan joutuvien jukkalindströmien, petterisummasten sun muiden vastaavien kuulee julkisuudessa sortuvan tekemään. Vaikka mielessä ikävästi ja irtisanoutumisyrityksistä välittämättä selvästi kaihertaakin kaipuu kotipuolen kulmille. Siitä puhe, mistä puute.

Syvällisen realistiselle ja omaehtoiselle arvokeskustelulle on varmasti tarvetta ja sijaa, sekä nykyisessä että tulevassa, ylhäältä entistä tiukemmin ohjatussa ja rahan vähyyttä korostavassa hallinnollisessa ilmapiirissä. Kunhan sillä keskustelulla ei erehdytä huutelemaan villin lännen, tai idän, meiningin perään – kaikki kun eivät voi jatkossakaan kulkea ihan vain omilla bootseillaan vaan hallinnon kipottimia on osittain käytettävä. Siitähän sitä on kysymys maakunnan uudistamisessakin. Otetaan vastaan sekä annettu että tarjottu apu ja muokataan niistä yhdessä eteläkarjalainen toimintamalli opiksi otettavaksi muualla!

Juha Kouvo, TE-toimiston johtaja

”Menetetyltä” vuosikymmeneltä kohti uutta maakuntaa

(Antti Pätilä, Ruokolahden kunnanjohtaja, 14.4.2017)

Kun vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen siirryttiin vuosituhannen toiselle vuosikymmenelle, jotkut ekonomistit arvelivat että reipasta talouskasvua voidaan joutua odottamaan 2010-luvun lopulle, siis näihin vuosiin joita nyt eletään. Ainakin Suomen kohdalla ennuste piti ikävällä tavalla paikkansa kun vasta kuluvana vuonna alettiin kansantaloudessa päästä vakaalle kasvu-uralle.

Kuntakentän osalta voidaan kohta myös arvioida mihin vuosikymmenen mittaiset rakennemuutosharjoitukset ja ponnistukset johtivat vai johtivatko mihinkään. Kun Eksotea ryhdyttiin tosimielessä Paras-lain hengessä rakentamaan vajaa vuosikymmen sitten, tavoitteena oli aiempaa tarkemmin ennakoida ja samalla hillitä kuntien sote-kustannuksia. Sote:n ohella myös muita yhteistyömalleja eri toimialoilla viriteltiin ja luotiin kuntien kesken.

Siirryttiin kuluvalle vuosikymmenelle ja maan uusi sixpack hallitus käynnisti kuntarakenteen uudistamiseen tähtäävän hankkeen. Puhuttiin ja kirjoiteltiin suurkunnista, jopa maakunnan kokoisista ja siitä, miten päätöksenteko karkaa keskuskaupunkeihin. Kuntien keskinäisiä yhteistyörakenteita mm. kuntayhtymiä, alettiin kutsua hallintohimmeleiksi, joista pitää ehdottomasti päästä eroon.

Etelä-Karjalassa pendelöi kuntarakennehankkeen kuntajakoselvittäjä, joka työryhmänsä tukemana esitteli mallin yhden ja vaihtoehtoisesti kahden kunnan pohjalle rakentuvasta maakunnasta. Maakunnan pohjoispäähän hahmoteltiin vielä lisävaihtoehtona kolmen kunnan, Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden kattavaa yhteistä kuntaa. Kuten tiedämme, kaikki nämä suunnitelmat kaatuivat ja palattiin lähtöruutuun. Moni unohti tehdystä harjoituksesta sen, että oltiin rakentamassa kuitenkin selkeästi kuntapohjaista, siis kuntien hallitsemaa toimintamallia.

Maa sai uuden keskustavetoisen hallituksen alkukesällä 2015 ja uudet tavoitteet kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta. Uudistuksen päätavoitteena oli saattaa päätösvalta kansalaisten keskeisimmistä palveluista maakuntiin kuitenkin säilyttäen kuntarakenne pääpiirtein nykyisen tyyppisenä. Ajatus kuulosti kiehtovalta; siirretään valtaa ja rahaa keskushallinnolta lähemmäksi kuntia ja kansalaisia samalla säilyttäen kunnat rajattujen lähipalvelujen järjestäjinä ja tuottajina. Kun alun perin lähtökohtana uudistuksessa oli tehostaa ja parantaa sote-palveluja, päätettiinkin samalla uudistaa lähes kaikki ns. väliportaan hallinnonalat. Etelä-Karjalassa kuntajakoselvittäjän nimike vaihtui muutosjohtajaksi, mutta henkilö pysyi samana, onneksi.

En puutu lakiluonnosten tai -esitysten sisältöihin, niitä on tälläkin blogipalstalla jo usein käsitelty. Maaseutukunnan johtajana voin vain todeta, että täysin kohtuuton on se työpanostus, joka erilaisten lakiluonnosten kommentointiin ja käsittelyyn on pienten kuntien hallinnoissa käytetty. Hieman pahaa mieltä synnyttää myös se, että vaivalla aikaansaatu ja yhteisesti rakennettu Eksote on pirstaloitumassa. Toivossa on syytä ja pakkokin elää, sillä jos jotakin toimivaa ollaan hajottamassa ja muuttamassa, niin parempaa on tulevaisuudessa syytä olettaa syntyvän. Uusille maakunnille on siis korkeat odotukset.

Miten tämä muutos näkyy ja miltä se tuntuu maakuntamme pohjoispään maaseutukunnissa? Jos kuntalaiset jostakin puhuvat niin sote-palveluista tietysti. Säilyykö terveysasema ja jos säilyy, kuka palveluja tuottaa. Samoin puhutaan siitä miten ikäväestön asumispalvelut järjestetään. Vähemmän pohditaan sitä, mikä on ns. uusi kunta ja esimerkiksi millaisia elinvoimapalveluja se tuottaa. Se kuitenkin tiedetään, että väestö ikääntyy ja vähenee. Toisaalta vallitsevassa haasteellisessakin tilanteessa kuntalaisille halutaan järjestää parhaat mahdolliset kunnan päätösvallassa olevat palvelut.

Kunnissa, joista yhtä itsekin edustan, joudutaan pelaamaan nollasummapeliä. Vähenevälle väestölle pitää pystyä järjestämään aiempaa paremmat palvelut aiempaa kustannustehokkaammin. Tässä tehtävässä maakunta- ja soteuudistuksella on paljon voitettavaa tai hävittävää. Kuntien omien rakenteiden kustannuksia on välttämätöntä jatkuvasti tarkastella ja organisaatioita hioa ohuemmiksi sekä hakea erilaisia kuntien keskinäisiä yhteistyörakenteita. Joskus tällekin tehostamiselle ja hiomiselle tulee raja vastaan ja on pakko avoimesti katsoa kuntarakennemuutosten hyötyjä ja haittoja.

Antti Pätilä, Ruokolahden kunnanjohtaja

Etelä-Karjalan maakunnasta kuningaskunta

(Muutosjohtaja Aija Tuimala 7.4.2017)

 Valinnanvapaus on puhuttanut paljon mediassa, missä keskustelua on käyty erityisesti hallinnon ja oppineiden kesken. Asukkaita puhuttaa toreilla ja työpaikoilla se, mitä ja miten saa valita? Toisaalta osa toteaa, että tarvetta asiointipaikan vaihtamiseen ole. Toiset pohtivat, että tokkohan tuo minuun vaikuttaa, kun olen työterveyshuollon piirissä.

Avoimia yksityiskohtia on vielä paljon. Maakunta- ja sote-uudistuksen reunaehtoja tarkennetaan parhaillaan, mutta toteutuessaan muutos keikauttaa vallan asiantuntijoilta asukkaille- asukas on oikeasti kuningas. Harmi vain, kun kuninkaiden yhteiset rahavarat eivät ole ehtymättömät ja muutos pitää tehdä niin, että toimeen tullaa nykyistä pienemmällä budjetilla. Uuden mallin tulee siis mahtua kaikkine sote-keskuksineen ja seteleineen jo ennalta määriteltyyn rahoituskehykseen.

Maakunta- ja soteuudistus vaatiikin kovasti arjen työtä, jotta uusi monitoimijainen malli on täydessä terässään. Tähän tarvitaan nykyistä enemmän kumppanuutta ja yhteistyötä niin eri organisaatioiden kuin ihmistenkin välillä. Saimme juuri tiedon, että Etelä-Karjalakin on päässyt mukaan osallisuus-pilottikokeiluun, joten saamme ministeriöiltä myös tukea kumppanuusyhteistyön miettimiseen.

Omassa valmistelussamme esimerkiksi ICT- ryhmän valmistelemien perusperiaatteiden mukaan muutoksessa turvataan ensijaisesti asiakaspalvelu, henkilöstön palkanmaksu sekä palvelutoimintaa tukevien järjestelmien käytettävyys. Muutetaan siis vain se, mikä tässä aikataulussa on tarpeellista. Toiminnan kehittämistä toki jatketaan ja maakuntahallinnon mahdollisuudet huomioidaan.

Etelä-Karjalassa edetään valmistelussa siis jalat maassa – ensin on odotettava päätös uudistuksen keskeisistä laeista. Tällä tietoa tavoiteaika on kesä-heinäkuun taitteessa, mutta tiedämme, että aikataulu on erittäin tiukka. 1.1.2019 aikataulusta näytetään kuitenkin pitävän kiinni sisältöä tarkentaen. Valtakunnallisesti kaikki ei ehdi valmistua määräaikaan, mutta Etelä-Karjalassa pohjaa on rakennettu jo vuosia ja valmistaudumme muutokseen.

Kuluvalla viikolla Eksote on jälleen mainittu hyvänä esimerkkinä valtakunnan hallituksenkin ulostuloissa. Samaan aikaan hallitus esitti, että osa maakunnista voisi aloittaa uudenlaisen mallin toiminnassaan jo kesällä 2018. Etelä-Karjalan kannattaa tässä olla aktiivinen pilotti. Kehittämisaskeleita tarvitaan myös meillä, jotta pärjäämme tulevaisuudessa ja jotta laajan päivystyksen sairaalan asema vahvistuu.

Eksote on tulevaisuuden sote- toiminnan ydin, sen ympärille on rakennettava entistä laajempaa ja vahvempaa kumppanuusverkostoa. Tehtäviä on siirtymässä pois kunnilta, mutta myös maakunnan ja kuntien yhteistyötä tarvitaan hyvinvoinnin lisäksi mm. yritysten ja työllisyyden asioissa.

Samat asukkaat- ne kuninkaat- ovat sekä kunnan että maakunnan avainasiakkaita. Meillä on hyvät mahdollisuudet olla maakuntien ensimmäinen ”kuningaskunta” eli asiakaslähtöisen toiminnan edelläkävijä! Yhdessä on onnistuttu aiemminkin!

Muutosjohtaja Aija Tuimala

Kiertueella kohdattua

(Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Pauli Harju 10.3.2017)

Muutosjohtajat Sinikka Salo ja Pauli Harju saivat Etelä-Karjalan sydänpaidat.

Maakunta ja sote uudistuksen muutosjohtajien ja ministeriöiden aluekierrokset ajoittuvat mielenkiintoiseen aikaan. Kierros alkoi Etelä-Karjalasta 16.2.2017. Hallitus on tehnyt esityksensä Eduskunnalle maakuntien perustamisesta ja sote:n järjestämisestä. Valinnanvapauteen liittyvä lainsäädäntö sekä aluekehitys- ja kasvupalvelulaki on saatettu lausunnoille. Valmistelu tuottaa maakunnan muiden tehtävien lainsäädäntökokonaisuuden lausuntovalmiuteen vielä maaliskuun aikana.

Monialainen maakunta alkaa toimijana hahmottua. Lukuisat kysymykset toiminnan järjestämisestä kuvaavat kiinnostusta uutta toimijaa kohtaan.  Tähän mennessä muutosjohtajien maakuntakierros on vieraillut kuudessa maakunnassa. Nyt kohteena ovat seutukaupungit. Asia kiinnostaa ja valmistelusta kiinnostuneita riittää.

Yhteinen esivalmistelijoiden viesti on, että uudistuksen seuraavaan vaiheeseen ollaan valmiita. Päätöksiä lakien osalta tarvitaan etenemisen varmistamiseksi. Valinnanvapauden toteuttaminen puhututtaa ja kysymykset kertovat syvällisistä pohdinnoista. Kasvupalveluiden toteutus ja kuntien rooli elinkeinojen edistämisessä on ollut erityisesti kohdattujen kuntajohtajien mielessä.

Iltapäivän yhteiset työpajat syventävät käsitystä monialaisesta maakunnasta ja sen suhteista kuntien toimiaan. Yhteisten tukipalveluiden järjestäminen kuntien ja maakunnan kesken on nostettu odotetusti esille samoin kuin rajaveto valtakunnallisiin palvelukeskusten tehtäviin. Jatkuvuuden turvaaminen ja realistinen aikataulu kehittämisinvestointien osalta on huojentanut valmistelijoiden huolta ICT toiminnoista.

Viime syksyn kierrosten jälkeen on tapahtunut paljon. Maakunnat ovat koonneet itsensä ja yhteistyö valmistelussa on tiivistynyt. Sisäiset riidat ovat useilla alueilla tasaantuneet yhteisen tekemisen myötä. Käsitys maakunnista ja niiden tehtävistä on selkeentynyt. Esivalmistelu on monissa maakunnissa tuottanut tuloksen ja valmius sekä odotukset etenemiseen ovat korkealla. Tämä on hyvä viestiä myös alueen kansaedustajille heidän työpaineensa helpottamiseksi.

Muutosjohtaja Pauli Harju


Seudulliset ympäristötoimet
– elinympäristön moniosaajat – maakuntahallinnon muutoksessa

(Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, 3.3.2017)

Ympäristötoimi, ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu, AVI, ELY, EVIRA, SYKE, VALVIRA, MMM, TEM, YM – nimet vilahtelevat kun pohditaan ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävien tulevaisuutta. Mitä tänne taustaan sisältyy ja miten tehtävät tulisi järjestää?

Mitä tehtäviä maakunnalle on tulossa?

Maakuntien tehtäviä koskevassa lakiluonnoksessa maakuntien tehtäviin kuuluu ympäristöterveydenhuollon tehtävät (maakuntalakiluonnos 6 § kohta 5). Tämä tarkoittaa käytännössä terveydensuojelun, tupakkavalvonnan, elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan ja eläinlääkäripalveluiden tehtävien siirtymistä maakunnan hoidettavaksi. AVI:sta siirtyy eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan sekä alkoholivalvontaan kuuluvia tehtäviä maakuntaan.

Kunnat voivat myös siirtää rakennusvalvonnan tapaan kuntien ympäristönsuojeluhallinnon tehtävät maakuntiin, mikäli kaikki kunnat siihen suostuvat ja myös rahoittavat toiminnan.

Ympäristönsuojelutehtäviin luokiteltavia tehtäviä ELYS:tä taas on siirtymässä luonnon monimuotoisuuden edistäminen, vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät, vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta; vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu sekä ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen. Näin ainakin lakiluonnoksen mukaan.

Ympäristöterveydenhuollon siirtymisen valmistelu etenee

Ympäristöterveydenhuollon osalta siirtyminen Etelä-Karjalassa vaikuttaa helpolta verrattuna muihin maakuntiin Suomessa. Meillä on täällä vain kaksi seudullista yksikköä, joiden ympäristöterveydenhuollot yhdistetään. Vuoden 2009 alussa tapahtunut seudullistuminen on vielä tuoreessa muistossa henkilöstöllä eikä suurta pelkoa muutoksessa tunnu olevan. Suurimpana uhkana on resurssien säilyminen.

Eläinlääkintähuollossa on kuitenkin vielä paljon pohdittavaa. Kuinka turvataan palvelut, mikä on yksityisen palvelutuotannon osuus ja miten päivystys ja viranomaistehtävät hoidetaan. Käytännön praktiikkaa tekevä eläinlääkäri on tänä päivänä sekoitus ammatinharjoittajaa ja kunnan virkamiehestä. Tällä mallilla on vuosikymmenet turvattu tehtävien hoito myös päivystysaikana. Maakunnan yhtenä tehtävänä tulee olemaan eläinlääkäripäivystyksen järjestäminen koko maakunnassa kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. Sitä ei yksityinen palvelutuotanto ole halukas järjestämään tänä päivänä Etelä-Karjalassa.

Kuntien ympäristönsuojeluhallintoa kohtaa uudelleen järjestely

Kuntien ympäristönsuojelutehtäviä hoidetaan seudullisten yksiköiden lisäksi myös Luumäen kunnassa. Kuntien ympäristönsuojelutehtävissä on vielä edessä useita eri vaihtoehtoja: siirtyminen maakuntaan, jatkaa nykyisillä organisaatioilla, rakentaa uusia vastuukuntaorganisaatiota tai palata peruskuntiin. Näiden tehtävien osalta näyttää siltä, että maakuntiin siirtymiseen kunnilla ei ole riittävästi halukkuutta, mutta myöskään tehtävien palauttamiseen peruskuntiin ei ole enää paluuta. Kuntien ympäristönsuojelutehtävien järjestämistä suunnitteleva työryhmä rakentelee tällä hetkellä kuntalain 54 §:n perustuvaa seudullista tai maakunnallista mallia tehtävien hoitamiseen.

Elinvoimaa rakentamaan

Kuntien ja myös maakuntien yhtenä strategisena tehtävänä on tulevaisuudessa elinvoiman edistäminen. Sen lisäksi, että elinvoimaa edistää puhdas ilma, puhdas vesi, viihtyisä ja terveellinen elinympäristö voi sitä edistää myös vihreä talous ja puhdas teknologia. Ympäristönsuojeluviranomaisilla on näissä oma panos annettavana. Niin kauan kun lainsäädännössä ei ole mahdollista rinnastaa ympäristö- tai terveyshaittoja ja työpaikkoja täytyy elinvoiman rakentaminen tapahtua muulla tavoin kuin lainsäädäntöä sivuuttamalla. Julkinen toimija joutuu aina ennemmin tai myöhemmin noudattamaan lainsäädäntöä päätöksissään. Ympäristönsuojelun vahvuus on kuitenkin moniosaajuus ja myös halu rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Lopuksi

Muutoksessa reilun vuoden mukana olleena näyttää siltä, että MMM:llä on ollut valmiudet nähdä miten maakuntahallinto tukee parhaiten MMM:n tavoitteita. MMM on jo hyvää vauhtia rakentamassa ministeriön näköistä maakuntaorganisaatiota ja niiden ohjausta. Ympäristöministeriöllä on ollut vaikeuksia hahmottaa muutosta. Se on näkynyt epäselvyytenä ministeriön tavoitteissa. Tärkeintä YM:lle onkin ollut lupa- ja valvontaviranomaistehtävien yhdistäminen uuteen valtion viranomaiseen. Vaikka tämä on ollut itsestäänselvyys jo vuosia, ovat muut ministeriön reviiriin kuuluvat tehtävät tuntuneet unohtuvan. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on myös ollut omat mutkansa valmistelussa ja toivottavasti niiden osalta tilanne selkeytyy.

Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen

 

SATUA JA LORUA TULEVISTA MAAKUNNISTA

(Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala 24.2.2017, blogikirjoitus on julkaistu alunperin Kunnat.net sivulla 23.2.2017)

Lastenlorun mukaan tytöt on tehty sokerista ja kukkasista, pojat sammakoista ja koiranhäntätupsukoista. Jäin miettimään maakunnan rakennusaineita lorun pohjalta.

Maakuntauudistuksen kukkasina ovat valtion johdon agendalla jo kymmenen vuotta olleet hallinnon ja talouden tehostaminen sekä yhdenvertainen palvelujen saatavuus asukkaille. Sokerina pohjalla on uusimpana mukaan tuotu valinnanvapausmalli, jollaista ei ole vielä Suomessa nähty. Sammakko-osastolla uudistuksessa lienee maakunta, joka voi muuttua prinssiksikin, ja koiranhäntätupsukat liittyvät kuntien rooliin uudistuksessa.

Näistä aineksista myös Etelä-Karjalassa maakuntaa rakennetaan. Kukkaset ovat eläneet kuitenkin Etelä-Karjalassa jo vuosia eli maakunnallisina sote-palveluina. Muutkin maakunnan ja seudun kokoiset palvelukokonaisuudet luovat erittäin hyvän pohjan uudelle maakunnalle.

Sokerinen valinnanvapausmalli vaatii kuitenkin vielä sulattelua, koska se muuttaa periaatteiltaan edistyksellisesti yhteen koottua palvelurakennetta. Valinnanvapausmallin edellytyksenä on monituottajainen rakenne, jossa asukkailla on valta ohjata tuotantoa valinnoillaan. Lausunnolla olevassa lakiesityksessä korostuu lisäksi kriittisenä tekijänä valtakunnallinen tietojärjestelmärakenne- asukkaiden kirjautuminen, tuottajien rahaliikenteen hoitaminen sekä tiedon kokoaminen raportointiin ja seurantaan. Maakuntien rajojen ei ole tarkoitus rajoittaa palvelujen käyttöä ja siksi ratkaisun on oltava valtakunnallinen.

Yhtiöittäminen, henkilöstön palvelussuhteiden ehtojen mahdolliset muutokset sekä yksityisen ja julkisen roolit ja työnjaot puhuttavat myös Etelä-Karjalassa varsinkin asiakasprosessien näkökulmasta. Sammakko eli maakunta, jota aiemmin ei tulevassa muodossaan ole ollut, on uudistuksessa saanut pääroolin, mutta sivuroolien esittäjiä on useita. Suudelma selvittää tuleeko sammakosta prinssi, joka saa hyvinvointivaltiomme uusille, kestäville raiteille. Asukkaiden näkökulmasta valinnanvapausoikeus on positiivinen asia, jonka toivotaan nopeuttavan hoitoon pääsyä.

Prinssi hallitsee pääosaa tulevan valtakunnan tehtävistä, joskin kunnissa hoidetaan edelleen lähiympäristöä ja lähipalveluja sotea lukuun ottamatta. Näin Etelä-Karjalassa on eletty jo yli 7 vuotta kuntien omistaman sote- kuntayhtymän elinajan. Maakuntaan saadaan nyt myös valtion palveluja vahvistamaan paikallista elinvoimaa. Etelä-Karjalassa 20 organisaatiota on siirtämässä toimintojaan ja vastuitaan maakuntaan, mutta noin 94 % henkilöstöstä on sote- kuntayhtymä Eksoten henkilöstöä.

Koiranhäntätupsukat liittyvät tähän uudistuksen kohtaan. Koirien häntiä on kautta aikojen typistetty, mutta toimintaa rajoitetaan nykyisin. Maakuntauudistuksella rajoitetaan kuntien toimivaltaa palvelujen tuottajana ja rahoittajana ja omistajan oikeudetkin poistuvat. Vastuu asukkaista säilyy ja tehtävät on mitoitettu rajattujen voimavarojen mukaan. Hyvinvoinnin, elinvoiman, infrastruktuurin, aktiivisuuden ja paikallisen kulttuurin edistäminen ovat kuntien tehtäviä.

Asukkaat ovat maakunnissa ja kunnissa samoja, joten tulevaisuuden tavoitteiden tulee olla tulevaisuudessa yhteisiä. Myös näitä työstämme tänä keväänä. Ehdotankin, ettei siis keskityttäisi liikaa koiranhäntätupsuikoihin, vaan hoidetaan jatkossa asioita yhdessä kullekin määriteltyjen valtuuksien mukaisesti. Kokeiltaisiko suunnittelun sijaan toteutusta?

Sen pituinen se.

Muutosjohtaja Aija Tuimala

 

MAASUTUHALLINTO — BYROKRATIAA VAI ASIAKASPALVELUA?

(Maaseututoimenjohtaja Eeva Heikka, Etelä-Karjalan maaseututoimi 17.2.2017)

Kunnalliset maaseutupalvelut järjestettiin uusiksi vuonna 2013. Tuolloin organisoitiin koko maakunnan kattava Etelä-Karjalan maaseututoimi. Kaikki entiset 7 toimistoa saatiin säilytettyä, jotta palvelut ovat siellä missä asiakkaatkin, siis viljelijät maatiloineen. Kunnallisen maaseutupalvelun hoitama maataloustukien käsittely ja maksaminen on sujunut mallikkaasti. Asiakkaat ovat ilmaisseet tyytyväisyyttään palveluun. Tässä vuoden 2013 maakunnallisen yhteistoiminta-alueen muodostamisessa Etelä-Karjalan kuntapäättäjät olivat todella edelläkävijöitä.

Osa maaseutupalveluista tulee Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Nämä palvelut ovat osa maataloustukien maksuun liittyviä toimintoja kuten tukiehtojen valvontaa. Lisäksi ELY-keskus tuottaa mm. maatila-, maaseutu- ja yritysrahoitukseen liittyviä palveluita. Kunnallisen ja ELY-keskuksen maaseutupalveluiden yhteistyö alueellamme on ollut hyvin toimivaa ja kollegoilta kuulemani mukaan paljon paremmin toimivaa kuin monessa muussa Suomen maakunnassa.

Tuleva maakuntahallinto on maaseutupalveluiden seuraava sijoituspaikka. Sitä kautta löytyvät kunnassa ja ELY-keskuksessa olleet toiminnot tulevaisuudessa yhdestä paikasta. Tässä on hyvä tilaisuus löytää positiivista synergiaa ja avata tietä kohti ”yhden luukun periaatetta”. Tosin maataloustukijärjestelmä on niin monimutkainen ja alati muuttuva, että kukaan ei yksistään voi kaikkia osa-alueita hallita. On kuitenkin mahdollisuus järjestää asiakaspalvelu ”kuin yhdeltä luukulta ja ilman kynnystä”. Luukun takana on sitten erittäin osaava henkilöstö. Byrokratia varmaan pysyy toiminnassamme mutta sen ei tarvitse myrkyttää asiakaspalvelua.

Maakuntahallinnon valmistelussa suurta päänvaivaa aiheuttaa ELY-keskuksen resurssien saaminen palvelemaan kahta maakuntaa, Kymenlaaksoa ja Etelä-Karjalaa. Ennakkoon tiedämme, että ELY-keskuksen resurssit ovat niukat ja moneen kertaan leikatut. Siitäkin syystä palvelut ovat hankalasti järjestettävissä kahdelle maakuntahallinnolle. Nyt kaikki viisaus ripeästi peliin, niin tässäkin asiassa varmasti onnistutaan.

EU:n maatalouspolitiikkaan on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia täältä kunnista tai maakunnista käsin. Parhaan hyödyn tuosta politiikasta voimme saada tarjoamalla tulevaisuudessakin vähintään nykyisentasoiset maaseutupalvelut viljelijöille. Näin saadaan tukiroposet tukemaan talousvaikeuksissa kamppailevien tilojen taloutta ja samalla koko maakunnan taloutta. Ruokaraaka-ainetta tarvitaan. Elintarviketuotanto työllistää Suomessa 300.000 henkilöä, sillä on merkitystä.

Maaseutupalvelut erottuvat monista muista maakuntahallintoon siirtyvistä palveluista maksajavirastotoiminnan vuoksi. Toiminta on puhdasta viranomaistoimintaa, jota ohjataan ja valvotaan Maaseutuvirastosta, Maa- ja metsätalousministeriöstä ja aina EU-komissiosta asti. Maaseutupalvelut eivät siten hevin istu maakunnan liikelaitosmuottiin.

Puhdas ja turvallinen ruoka on meille etuoikeus mutta ei kuitenkaan automaatti epävarman ilmapiirin maailmassa. Epävarmuuteen ja häiriöihinkin on maaseutupalveluissa varauduttava, jotta ruoka-automaatti toimisi myös siltä osin mahdollisimman hyvin.

Maaseututoimenjohtaja Eeva Heikka

PUHUTAAN MAAKUNNAN MUUTTAMISESTA

(Johtaja Juha Kouvo, TE-toimisto,10.2.2017) 

Keväällä alkavat ylioppilaskirjoitukset perinteisesti kuullun ymmärtämiskokeilla. Myös luetun ymmärtämistä testataan. Tuttu tilanne ympäri vuoden näin virkamiehenä. Kaikenlaista kuullun ja luetun ymmärtämistä pukkaa pitkin vuotta aina ministeriöstä saakka.

Kabinettiagendan implementointi starttasi diskurssilla fiskaalisesta devalvaatiosta globaalissa ja universaalissa kontekstissa objektina priorisoida kausaalisessa konjunktuurissa analogiset metaforat optimoiden faktat fiskaalisesta työllisyyden hoidosta.

Hallitusohjelman toimeenpano käynnistyi keskustelulla arvonlisäverojen korottamisesta ja työnantajamaksujen alentamisesta osana maailmanlaajuista taloudellista kokonaisuutta tavoitteena asettaa tärkeysjärjestykseen syyt ja seuraukset yhdenmukaistaen kielikuvat ja keskittyen tosiasioihin käytettävistä olevista määrärahoista työllisyyden hoidosta.

Siis, TÄH!? Vaikeuksia luetun ymmärtämisessä, vaikka eri sanoin ja selvällä suomenkielellä oikein kahteen kertaan sanottu?

Vaikka kuinka pinnistelee niin joskus käy niin, että ymmärtää, mutta ei ymmärrä. Ymmärtää kyllä tekstin ja sen sisällön, mutta ymmärrys loppuu tekstin tarkoituksen kohdalla. Tai toisinpäin. Mitä silloin tapahtuu: jatkanko ikiaikaisia paikallisia perinteitä, keksinkö pyörän uudelleen vai toiminko vanhojen rakuunaperinteiden mukaisesti eli järkähtämättä noudatan annettuja käskyjä pilkkuakaan muuttamatta?

Olemme nyt maakuntauudistuksessa ottaneet ensiaskeleita uuden toimintamallin suuntaan. Tuntuu että välillä kipitetään eteen, välillä harpotaan taakse. Jossain välissä otetaan vaihto- ja sivuaskeleitakin. Vaikka kehittämisessä ja muutosten läpiajamisessa ei edelleenkään pärjää sprintteri, niin alkaa olla aika päästä tarkastelemaan asioita todellisen tekemisen kautta. Jos aikatauluista aiotaan pitää kiinni. Tai siis kun.

Maakuntauudistukseen liittyvässä asiantuntijavalmistelussa tulevat jatkossa entistä vahvemmin nousemaan esiin faktat, joiden perusteella muutostarpeita niin toimintamalliin kuin resurssien toimintokohtaiseen jakautumiseenkin pääsee arvioimaan. Samalla toivottavasti aina vaan kauemmas väistyvät ennakkoasenteiden muokkaamat mielikuvat eli vaihtoehtoiset faktat päätösten tekemisessä.

Jatkossakin tarvitaan esimerkiksi osaavan työvoiman ja sitä tarvitsevien työnantajien kohtaamisessa avuksi kaikki käytettävissä olevat resurssit. Olemassa olevaa osaamista ei saa hukata, kun uusia toimijoita ja toimintatapoja haetaan aiempaa markkinalähtöisemmin. On sitä eletty ennenkin. Jatkossa tarvitaan myös entistä saumattomampaa palveluiden yhteispeliä esimerkiksi työvoiman palveluiden ja SOTE-palveluiden välille. Juuri tämän kaltaisiin konkreettisiin ratkaisuihin halutaan päästä käsiksi, kun maakunnan kasvupalveluita uudistetaan. Muutokset tehdään aluetta, sen asukkaita ja yrityksiä, ei hallintoa ja virkamiehiä, varten!

Aika usein nousee erilaisissa asiakas- ja asukaskyselyissä esiin kritiikki tiedon kulkua ja avoimuutta kohtaan. Kun kääntää asian toisinpäin, niin ainakaan minä en voi välttyä siltä huomiolta, että kyllähän meistä jokainen saa nykyisin sekä tietoa että mielipiteensä kuuluville ihan eri tavalla kuin aiemmin. Näin on niin Etelä-Karjalassa kuin sen ulkopuolellakin. Välineitä on jos jonkinlaisia ja mielipiteitä oikein kerätään asiasta kuin asiasta. Aina on jokin kysely menossa. Saa tietoa. Ja saa sanoa. Vaikuta.

Lukiessasi tätä kirjoitusta sinulla on konkreettisesti käytössä yksi kanava saadaksesi sekä tietoa että kertoaksesi mielipiteesi palveluiden parantamiseksi Etelä-Karjalassa. Näille sivuille on avoimesti kerätty maakuntauudistuksessa käytettävissä oleva aineisto. Kiitos että olet tämän välineen ottanut käyttöösi! Osana maakunnan kehittämistyötä puhutaan ja kirjoitetaan siis asioista. Ja kuunnellaan! Otetaan toinen huomioon. Eikä jätetä asioita puheiden tasolle vaan muutetaan niitä yhdessä. Parannetaan maakuntaamme. Ja eletään maakunnassa myös työelämän ulkopuolella. Ollaan ihmisiksi.

Juha Kouvo, TE-toimiston johtaja

MIKÄ MAAKUNTA ON ASUKKAILLE?

(Muutosjohtaja Aija Tuimala 20.1.2017)

Maakunnan ja kuntien tulevaa merkitystä asukkaille on pohdittu monissa virkamiestyöryhmissä niin Etelä-Karjalassa kuin valtakunnallisestikin. Meillä kuntalaisten mielipiteitä asiasta kysytään parhaillaan avoimena olevassa kyselyssä, joka löytyy mm. Etelä-Karjalan liiton sivustolta. Tällä viikolla taustaksi saimme jo tietoa KAKS:in eli Kunnallisalan säätiön maanlaajuisesta Maakuntapuntari-kyselystä.

Maakunnan asukkaiden tulevaisuuden odotuksiin liittyi jopa muita maakuntia vahvemmin pelko sote- palvelujen huonontumisesta. Maakuntauudistus on pääosin sote- uudistusta, joten tämä huoli on hyvin ajankohtainen. SOTE- palveluiden osalta on uutisoitu mahdollista EKSOTE:n pilkkomista, mikä ihan varmasti huolettaa ihan sen lisäksi, että palvelujen rahoitus ei valtakunnassa ole kasvamassa. Eksote on kuitenkin erittäin hyvä pohja ponnistaa eteenpäin.

Myös talouteen ja maahanmuuttoon liittyvät huolet olivat muita maakuntia vahvempia. Etelä-Karjalassa on kokemusta lyhyellä ajalla kansainvälisen rajan merkityksestä erityisesti talouteen niin hyvässä kuin pahassa. Raja tuo molemmansuuntaisia vaikutuksia, joihin varaudumme ja johon liittyviä mahdollisuuksia Etelä-Karjalan kannattaa hyödyntää.

Elinkeinoelämän kehityksen on oltava kasvua tukevaa ja asukkaiden vastauksissa korostuu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen maakunnassa. Myös maakuntauudistus vahvistaa yritystoimintaa, se on sen perusajatuksia myös perinteisesti julkisten palvelujen aloilla.

Maakunta- ja sote- uudistus on pääosin hallinnollinen muutos, mutta se uudistaa erittäin vahvasti koko palvelujärjestelmäämme. Lisäksi se tuo valtion palveluja maakuntiin, joten muutoksen voisi ajatella vahvistavan maakunta-identiteettiä entisestään.  Etelä-Karjalassa maakunnalle oltaisi valmiita näkemään suhteellisen laajoja tehtäviä KAKSin selvityksen mukaan. Itse luen sitä niin, että yhdessä tekemiseen on totuttu jo nyt, eikä maakuntaa nähdä pelottavana peikkona.

On erittäin positiivista, että Etelä-Karjalassa asukkaat ovat myös hieman muuta maata vahvemmin omaan maakuntaansa samaistuneita. Kulttuuri ja oma heimo ovat vahvoja identiteetin rakenteita, joita ei mikään hallinnollinen muutos tule jatkossakaan ottamaan asukkailta pois. Tässä on oivaa potentiaalia myös tulevaisuuden elinvoiman ja yhteisen tekemisen taustaksi.

Muutosjohtaja Aija Tuimala

MAAKUNNAN SOTE -OSUUS VIELÄ HAHMOTTUMATTA

 (Pentti Itkonen, Eksoten toimitusjohtaja, 13.1.2017)

Useita keskeisiä maakuntauudistuksen sote- osuuteen liittyviä ja toimintaan vaikuttavia asioita on vielä ratkaisematta. Vaikka lausuntoja on annettu ja luonnoksia on tehty, niin tässä vaiheessa on vielä vaikea hahmottaa, minkälainen palvelukokonaisuus uudesta järjestelmästä on muodostumassa.

Valmisteltavaa sote- uudistusta ei samanlaisena ole toteutettu missään muussa maassa. Erityisesti uudistukseen sisältyvän valinnanvapausmallin toimivuutta ja vaikutuksia ei voida tässä vaiheessa luotettavasti arvioida. Valinnanvapausmallin toimivuuden kannalta monet keskeiset asiat ovat vielä linjaamatta. Tähänastisessa arvioinnissa on käytetty lähinnä Ruotsin ja Englannin valinnanvapausmalleista saatuja kokemuksia.

Ylivoimaisesti suurimman riskin mallin toteuttamiselle muodostaa tarvittavien tietojärjestelmien valmistelu. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, miten tietojärjestelmien kehittäminen synkronoidaan yhteen valinnanvapausjärjestelmän toteuttamisen aikatauluun. Valinnanvapausjärjestelmän käynnistyessä asiakkaat tarvitsevat monipuolista tietoa valintojensa tueksi. Tietoa tarvitaan lisäksi kansallisella ja maakunnan tasolla järjestämisen, järjestelmän ohjaamisen ja seurannan sekä valvonnan tueksi.

Ehdotuksen mukaan Kansaneläkelaitos toteuttaa asiakkaan valinnan toteuttavan tietopalvelun. Palvelu toteutetaan siten, että sitä voidaan käyttää kansalaisen käyttöliittymän yhteydessä. Tämän palvelun toteuttaminen on huomattavan laaja määrittely, testaus, käyttöönotto ja koulutuskokonaisuus. Kun varsinaiseen työhön ei ole vielä ryhdytty niin kokonaisuus ei voi olla käytössä vuoden 2019 alkuun mennessä. Mikäli tällaista palvelua ei ole käytössä jo alkuvaiheessa syntyy valinnanvapaudesta nykyistä monimutkaisempi, eikä kaikilla asiakkailla ole tahtoa tai kykyä valita sopivaa palveluntuottajaa.

Järjestelmän sujuvan toimivuuden kannalta ei ole kysymys pelkästään sopivan tuottajan valinnasta. Sujuva toiminta edellyttää, että valitun palvelutuottajan sähköinen ajanvarausjärjestelmä on asiakkaan käytössä ja asiakkaan tekemä valinta johtaa ajanvarukseen valitulle toimittajalle. Tällöin puhutaan kaikkien tuottajien ajanvarausjärjestelmien samanlaisesta toimivuudesta. Sujuvuuden kannalta palvelun toimivuus tulee olla verrattavissa matkojen tai hotellien varauksiin, joissa ensin etsitään sopiva kohde ja sen jälkeen tehdään varaus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tämä merkitsee varsin laajan kehittämishankkeen toteuttamista.

Toinen suuri riski Eksoten näkökulmasta integraation toteutuminen. Eksoten nykyinen toimintamalli on ollut mahdollinen koska maakunnassa on selkeä johtosuhde koko toimintaan. Eksoten talouden kehitys osoittaa, uudistuksen yhteydessä esitetty kustannusten kasvun hillinnän tavoite voidaan saavuttaa vain sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisella integraatiolla, jossa on selkeä organisaatiorakenne ja johtosuhde koko toimintaan sekä niiden varaan rakennettu yhtenäinen strategisen johtamisen malli. Vain tällainen rakenteellinen integraatio antaa mahdollisuudet toiminnallisen, kustannustehokkaan integraation toteuttamiseen. Ehdotettu yhtiöittämisvelvoite ja sopimuksiin perustuva johtosuhde ei mahdollista vastaaviin taloudellisiin tuloksiin pääsemistä.

Lisäksi on huomattava, että integraatio on vain välivaihe. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee digitalisaation myötä päästä vielä nykyistä huomattavasti laajempaan tiedon hyödyntämiseen. Tällä hetkellä toiminnasta ja taloudesta kerättävää tietoa hyödynnetään lähinnä oman talouden seurannan ja toiminnan määrän kuvaamiseen ja raportointiin. Tulevaisuudessa tietoa voidaan huomattavasti nykyistä laajemmin käyttää kansalaisten hyvinvoinnin ja elämälaadun kuvaamiseen. Tällöin tietoa hyödynnetään monista muista kansalaisen hyvinvointia kuvaavista reksitereistä. Tietoa voidaan käyttää kokonaan uusina palveluina joita voidaan viedä kotiin ja jotka ovat henkilökohtaisia. Koko hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen saa uusia sisältöjä kun se voidaan viedä ihmisen arkeen, työelämään ja vapaa-aikaan. Tätä mahdollisuutta ei saa menettää.

Pentti Itkonen, toimitusjohtaja, Eksote

KASVUA JA TÖITÄ

(Satu Mäkelä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus / E-vastuualueen johtaja, 2.1.2017)

 Maakuntauudistuksen myötä Työ- ja elinkeinoministeriö päätti uudistaa ajatteluaan elinkeinopolitiikassa ja työpolitiikassa. Uudeksi ohjenuoraksi otettiin Kasvun agenda. Tämä tarkoittaa erityisesti työpolitiikassa jossain määrin paradigman muutosta. Yrityksiä tuetaan ja kannustetaan kasvamaan ja laajentamaan markkina-alueitaan. Kasvuyritys voi olla minkä kokoinen tahansa. Pienimpiä yhden hengen yrityksiä autetaan palkkaamaan sitä ensimmäistä työntekijää. Pk-yrityksiä autetaan uudistamaan liiketoimintaansa ja lähtemään vientimarkkinoille. Yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa tuetaan. Kansainvälistymisen ja viennin avuksi uudistetaan Team Finland-palveluita. Kaikenkokoisille yrityksille pyritään löytämään ja kouluttamaan sopivaa ja osaavaa työvoimaa. Yritysten kasvun seurauksena syntyy työpaikkoja ja kansantalouteen positiivista nousua.

Maakunnissa tarjotaan 1.1.2019 alkaen Kasvupalveluja. Aiemmat ELY-keskusten ja TE-toimistojen  yrityspalvelut ja työ- ja elinkeinopalvelut yhdistetään ja uudistetaan tämän otsikon alle. Kasvupalvelua tarjotaan alueellisesti ja valtakunnallisesti, yritys- ja henkilöasiakkaille. Asiakkaita tuetaan yrityksen elinkaaren ja henkilön työuran eri vaiheissa. Maakunnalliset ja valtakunnalliset palvelut rakennetaan niin, että yrityksille rakennetaan sujuva reitti maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin. Tarkoitus on käyttää hyödyksi tilaaja-tuottajamallia. Näinhän on laajasti toimittu tähänkin saakka. Työttömille työnhakijoille on tarjottu ostopalveluina hankittuja koulutuksia ja valmennuksia. Starttirahalausunnot on ostettu. Yrityspalveluissa on kehittämistoimissa käytetty kilpailutettuja konsulttirekistereitä, joista asiakas on voinut valita yritykselleen sopivimman sparraajan. Näin olemme jo luoneet palveluntuottajamarkkinaa. Tämä työ jatkuu.

Maakunnallisten kasvupalvelujen sisällön ja tuotantotavan päättää maakunta. Tietyt tehtävät sisältävät merkittävää julkisen vallan käyttöä ja ne jäävät maakunnan itsensä tuotettaviksi. Kasvupalvelun asiakkaalla on oikeus valita palveluntuottaja maakunnan nimeämien palveluntuottajien joukosta. Palvelutarve kuitenkin arvioidaan maakunnan toimesta eli kyse ei ole subjektiivisesta oikeudesta. Maakunnan tulee yhteensovittaa Kasvupalvelunsa valtakunnallisiin Kasvupalveluihin (Tekes, Finnvera, Finpro ym), Maaseutuohjelman yritysrahoitukseen sekä seudullisten toimijoiden tarjoamiin yrityspalveluihin. Yhteistyö ja koordinaatio vaaditaan myös ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa, jotta yritysten viesti osaamistarpeista ja niiden ennakoinnista välittyy. Tarkoitus on välttää päällekkäisyyksiä ja luoda asiakaslähtöinen palvelupolku, niin työnhakija-asiakkaalle kuin kasvua hakevalle yritykselle.

Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheessa haastetaan asiakkaat ja sidosryhmät yhdessä miettimään millaisia olisivat juuri meidän maakuntamme tarvitsemat kasvupalvelut. Alueellisille vapauksille ja valinnoille on tilaa. Tarkoitus on myös markkinaehtoisesti kokeilla erilaisia palveluita ja pitää niitä tarjolla kysynnän mukaan. Kasvupalvelulakia tarkentavasta rahoituslaista on tarkoitus tehdä mahdollistava ja kannustaa tekemään uusia innovatiivisia asioita. Uudet liiketoimintamallit, uusiutuva työelämä ja muuttuva talous antavat mahdollisuuden innovatiivisiin ja rohkeisiin hankintoihin. Malli on uudenlainen, mutta erittäin kiinnostava. Hyvä tästä tulee, jollei sitten priima.

mietiskeli Satu Mäkelä

Kaakkois-Suomen ELY-keskus / E-vastuualueen johtaja

 

ONNISTUNEEN JOULUN KONSEPTI – MALLIA MAAKUNTAAN

Muutosjohtaja Aija Tuimala

Muutosjohtaja Aija Tuimala

(Muutosjohtaja Aija Tuimala 15.12.2016)

Joulu tuntuu jälleen kerran yllättävän meidät, mutta haluan vielä ennen joulua tiivistää onnistuneen joulun opit, joita voi hyödyntää myös maakuntauudistuksen toteutukseen.

Määrittele tavoite – Joululle ja joululomalle voi olla toiminnallisia tavoitteita kuten rauhoittuminen, ajanvietto läheisten kanssa tai joillekin (lapsille) lahjojen saaminen. Mikäs sinun tavoitteesi onkaan?

Onnistuneet etukäteisvalmistelut- Suunnittele riittävän hyvin, niin joulu onnistuu, mutta älä missään nimessä ota stressiä!! (Tärkein ohje). Vietämme perheen kanssa jouluaattoa muualla kuin kotona, mikä helpottaa valmisteluja. Sovittuna on paikka ja valmisteluvastuut, mutta ohjelma on joustava.

Yhteisessä suunnitelmissa on huomioitu eri ihmisten tarpeet- Olen viettämässä joulua eri-ikäisten seurueessa. Suunnitelmien yhteensovittaminen on aina haastavaa, mutta näyttäisi siltä, että onnistumme. Jokainen saa viettää joulua osittain myös omalla tavallaan. Yökukkujat saavat valvoa ja nettipelien pelaajat pelata.

Pidetään yhteyttä ja jaetaan tietoa – Seuraamme maailman tapahtumia ja viestimme omista asioistamme. Juhlapyhinä tapaamme myös sukulaisia joko kyläillen tai sähköisesti.

Oman toiminnan ja ostopalvelujen suunnittelu – Ostan lahjakortteja ja lahjoja. Lisäksi leivon, mutta vain sen mitä huvittaa ja mitä haluamme syödä. Kaupasta ostamme peruna- ja porkkanalaatikot, joille ei juuri syöjiä perheestämme löydy. Lisäksi käytän liikuntapalveluja hyvän mielen ja olon tuojana.

Arviointi, riskit ja varautuminen – Emme matkusta pahimpaan ruuhka-aikaan. Lisäksi paikka on tuttu, rauhallinen, hyvin varusteltu ja kaikki palvelut ovat riittävän lähellä. Ruoka ei lopu ja kynttilöitäkin riittää – jopa ensi jouluun.

Muista ARMOLLISUUS – tänä vuonna näin ja ensi vuonna vielä paremmin. Kaikesta valmistelusta ja suunnittelusta huolimatta ei täydellistä joulua tule tänä vuonnakaan! Lunta sataa liian vähän tai lapsen lahjatoive ei täyty.

Mitenkäs se maakuntauudistus? Tavoitteen kirkastumista odotamme jouluun mennessä (lakiesitykset), esivalmistelut on hoidettu (kiitos työryhmät), eri toimijat on huomioitu valmistelussa ja viestintä on jatkuvaa. Maakunnan toimintaan liittyen pohdimme palvelujen tuotantoa ja hankintaa, arvioimme vaihtoehtoja ja riskejä.

Suomalaista julkishallinnon rakenneuudistusta on suunniteltu aktiivisesti jo yli 10 vuotta. Jouluni on aina toteutunut, vaikka täydellisen joulun konsepti on vielä kehitystyön alla ja käsityskin siitä muuttunut matkan varrella.

Aloitetaanhan jo tuo maakuntauudistuksen toteutuksen vaihe. Teimme tänä vuonna parhaamme ja jatkamme kehittelyä ensi vuonna.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
(Muutosjohtaja Aija Tuimala 15.12.2016)

Valinnanvaikeudesta vapauteen

(9.12.2016 Toimitusjohtaja Jami Holtari, Etelä-Karjalan Yrittäjät)

Siirrymme uuteen aikaan. Potilas, jota nykyään myös asiakkaaksi tituulerataan, on keskiössä.

Jami Holtari

Jami Holtari

Hänen puolestaan olen tyytyväinen, sillä kerrankin olisi tuleva uudistus, joka hänellekin oikeudet suo. Asiakkaalle luvataan valinnanvapaus.

Suomalaisista 72 % kannattaa valinnanvapautta, joten väitän, että meillä on yhteinen tahtotila antaa pk-yrittäjille mahdollisuus osallistua maakuntamme sote-tuotantoon kokonaisvaltaisesti. Toivottavasti tulevaisuudessa ei tarvitse puhua enää kuinka hoitotakuu toteutuu vaan miten nopeasti ihmiset saadaan takaisin kuntoon.

Meitä kansalaisia riittää nyt kolmeen kerrokseen; työterveydenhuoltoon oikeutetut saavat palvelunsa nopeasti, muut keskituloiset hakevat vakuutuksillaan palvelunsa yksityisiltä ja vähävaraisemmat jäävät jonottamaan terveysasemille. Vaikea on ollut kerrosten välillä vaihtaa tai hissiin päästä. Huonompaan tämä uusi malli ei siis voida mennä. Pk-yrittäjä voi tarjota tähän vaihtoehtoja ja kulu on aina sama riippumatta, mistä palvelunsa hakee. Tuottaja ei pääse asiakkaita valitsemaan.

Yhtä me kaikki silti pelkäämme. Että veroeuromme käytetään väärin. Että epämääräisten järjestelyjen ja veroparatiisien kautta viedään pois Suomesta. Suurien terveysalan toimijoiden moraalia on moni epäillyt. Mutta uudistukseen tuskin jätetään porsaanreikiä. Laadusta ei tingitä. Yksityiselle toimijalle ei jää oikeutta, eikä se liiketaloudellisesti ole järkevää, tehdä työtään huonosti. Eivätkä organisaatiot hoitotoimenpiteitä tee, vaan ihmiset, osaava hoitohenkilökunta. He eivät muutoksessa minnekään häviä. Valinnanvapaus tarkoittaa, että asiakas päättää, kuka häntä osaa parhaiten hoitaa. Hyvän hoidon lisäksi vaakakupissa tulee painamaan nopeus.

Hyvä asia uudistuksessa on myös se, että jos pk-yrittäjille annetaan tilaa toimia, niin paikalliset hyödyt ovat monikertaiset. Pienen toimijan mukana eurot palautuvat alueelle tehokkaimmin. Kun paikallisesti omistettu yhtiö toimii, se voi kerätä voittoja, mutta luo niillä lisää työpaikkoja, investoi ja lisää eri verojen myötä alueensa elinvoimaa. Kasvun kautta maakuntamme tulevaisuus voidaan turvata parhaiten.

Rajaa hyvän julkisen ja pahan yksityisen väliltä ei löydy. On turha pelätä muutosta. Muutos tarjoaa mahdollisuuksia löytää synergiaa toimijoiden kesken. Eikä kaikkea palvelua tarvitsekaan yksityistää vaan huolehditaan erikoispalvelujen laadusta kuten tähänkin saakka. Huomioidaan, että yrittäjät tekevät varmasti parhaansa pitääkseen yhteiskuntamme pyörät pyörimässä. Ja ihmiset terveinä. Ihmisiä hekin ovat ja perheensä myös.

Lopuksi joulun ihmeestä huomio. Julkisen puolen vastuulle tulee jäämään erikoishoitoa vaativat asiakkaat. Yhteiskunnan tulee huolehtia heikoimmistaan. Oma isäni vietiin reilu kolme viikkoa sitten kiireellä sairaalaan, odotukset ei olleet häävit. Tänään ukko oli virtaa täynnä ja lähdössä kotiin. Tyttäreni oli iloinen, Jussi-pappa pääsee jouluksi kotiin. Joulusaunan lupasin lämmittää! Kiitokseni annoin sydämestäni hoitajille, ketä käytävillä näin, ammattitaidosta ja huolenpidosta.

Rauhallista joulua! Menestystä uuteen vuoteen ja yhteisiin haasteisiin!

Toimitusjohtaja Jami Holtari, Etelä-Karjalan Yrittäjät

VALINNANVAPAUS – mitä voin valita ja miten?

Muutosjohtaja Aija Tuimala

Muutosjohtaja Aija Tuimala

(Aija Tuimala, 25.11.2016)

Marraskuun pimeydessä viimeistellään valtakunnan johdossa valinnanvapauslainsäädäntöä, jolla uudistetaan kaikkien asukkaiden sote- palveluja. Yksityiskohdat tarkentuvat, mutta tässä hieman avattuna, mitä valinnanvapaus voi luonnosten mukaan ensi vaiheessa tarkoittaa kaikille asukkaille.

Asukkaat voivat uudessa mallissa valita sote-palvelunsa vapaasti maakunnan hyväksymiltä palveluntuottajilta. Valintaa ei voi vaihtaa mielen mukaan vaikka viikoittain, vaan tietyin määräajoin esim. 6 kk tai 1 v välein. Palvelun tarjoajina toimivat julkisomisteisten yhtiöiden lisäksi myös mm. yritykset sekä 3.sektori. Erikoissairaanhoidon palveluista vastuu olisi edelleen julkisella toimijalla eli maakunnalla. Etelä-Karjalassa tämä tarkoittaa Eksoten palveluiden jakautumista maakunnan palveluihin sekä yhtiöitettyihin palveluihin valinnanvapauspalvelujen osalta.

Jatkossa ei siis olisi enää olemassa liki ilmaista terveyskeskusta ja Kela- korvauksella tuettua yksityistä lääkäripalvelua, vaan valinnanvapausmallissa kaikki toimivat yhteisillä periaatteilla. Tarkoituksena on luoda tasavertaisia vaihtoehtoja, joista asukkaat voivat oikeasti valita ja saada palvelua nopeasti eli jonot lääkäriin ja hammaslääkäriin lyhenisivät.

Voit ajatella, että mitäs kun yhtiöillä on käyntimaksu, eikö uusi malli kannusta lisäämään käyntejä? Ideana mallissa on, että kun asukas valitsee omatiiminsä, siirtyy samalla aina vakiokokoinen kiinteä summa palveluntarjoajalle. Omatiimi – palveluntarjoajat eivät siis saisi rahaa käyntien perusteella, vaan kiinteällä rahasummalla kannustetaan omatiimiä edistämään asukkaan terveyttä.

Julkisten palvelujen osalta on ollut jo nyt mahdollista valita terveydenhuollon asiointipisteensä, mutta oikeutta on käytetty todella vähän. Tulevassa mallissa jokaisen tulee tehdä valintansa. Huoli heikommassa asemassa olevista on nostettu esille ja syystä, joten palveluohjaukseen on selvästi panostettava, jottei kukaan jäisi palveluiden ulkopuolelle.

Vastuullisen valinnan taustaksi tarvitaan myös tietoa. Sote- palveluja voi arvioida esimerkiksi palveluvaaka.fi- palvelussa, mutta palvelu on nyt erittäin vähän käytetty, arvosteluilla kun ei ole juuri ollut merkitystä kenellekään.  Jatkossa käyttäjäarvosteluja voisi olla netissä hotelliarvostelujen tapaan.

Muutos edellyttää julkisen sektorin uudistumista, yritystoiminnan lisäämistä, palveluprosessien kehittämistä toimijoiden kesken sekä yhtenäistä tietoa palveluista. Maakunnalla on vastuu asukkaistaan, mutta tässä mallissa asukas on oikeasti kuningas – eikös ole aikamoinen juttu?

Muutosjohtaja Aija Tuimala

Erkki Hokkanen

Etelä-Karjala –
Turvallinen maakunta jokaiselle

(Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen, 18.11.2016)

Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Samanaikaisesti kun palvelutarpeet kasvavat kasvukeskuksissa, riittävä palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla.

Etelä-Karjalassa maakunnan turvallisuuskulttuuria pyritään kehittämään yhteistyössä elinkeinoelämän sekä muiden viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa siten, että turvallisuus otetaan huomioon luonnollisena osana jokapäiväistä elämää korostamalla myös yksilön omaa vastuuta turvallisuudesta. Hyvä turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö ja nopean avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan.

Yhteiskunnan kehityksen myötä myös turvallisuusviranomaisille asetettavat vaatimukset kasvavat. Suomessa ihmiset luottavat viranomaisiin ja toisiinsa Tämä on turvallisuusviranomaisten työn perusedellytys ja tästä luottamuksen perinteestä tulee pitää kaikin tavoin kiinni. Luottamus vahvistaa sosiaalista yhtenäisyyttä, joka luo perustan turvallisuudelle, turvallisuuden tunteelle ja hyvin toimivalle yhteiskunnalle. Sisäinen turvallisuus on myös merkittävä kilpailutekijä, kun yritykset päättävät maantieteellisestä sijoittumisestaan.

Pelastustoimen uudistus

Vuoden 2004 alusta siirtyi lakisääteisesti pelastustoimen järjestämisvastuu yksittäisiltä kunnilta 22 alueelliselle pelastuslaitokselle. Nykyinen alueellinen pelastustoimijärjestelmä on osoittautunut eri tutkimuksissa kustannustehokkaaksi järjestelmäksi ja pelastustoimen alueellistaminen on ollut tarkoituksenmukainen ja onnistunut uudistus, joka on edistänyt voimavarojen tehokasta käyttöä sijoittamalla pelastusyksiköitä eri alueille olemassa olevien riskien mukaan. Pelastustoimen vahvuus on hyvä ja kattava toiminnallinen kumppanuusverkosto.

Hallitus on linjannut neuvotteluissa 5.4.2016 maakunnille 1.1.2019 siirrettävien tehtävien osalta, että pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen osoitetaan viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtäväksi maakuntien yhteistyöalueittain. Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa nykyistä suuremmat alueet pystyvät varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. Uudistuksella varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene.

Pelastustoimen järjestämisvastuuta ratkaistaessa tulee kokonaisuutena arvioida eri hallinnollisten tasojen toiminnallinen yhteensopivuus, niiden monitoimialaisuus, eri toimijoiden oikea työnjako sekä taloudellinen kantokyky sekä väestöllinen ja toiminnallinen kestävyys pitkälle tulevaisuuteen. Hallinnon keskittäminen ei saa johtaa lähipalveluiden vähenemiseen. Tavoitteena tulee olla taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa. Pelastustoimi ja ensihoito ovat tyypillisiä lähipalveluita ja niiden järjestämis- ja tuottamisvastuu on oltava lähempänä muuta maakuntien toimintaa.  Lainsäädännössä on varmistettava pelastuslaitosten mahdollisuus tuottaa terveydenhuollon kanssa sovitulla tavalla ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Yhteistyö mahdollistaa sisäisen turvallisuuden osa-alueella laajan viranomaisten välisen synergian sekä alueellisten tarpeiden mukaisen palveluvalikoiman.

Pelastustoimella on vahvat perinteet varautumisen yhteensovittamisessa sekä kuntien varautumisen tukemisessa. Pelastustoimi toimii maakunnallisena turvallisuusviranomaisena, jonka suorituskyky on suunniteltu ja mitoitettu kaikkiin turvallisuustilanteisiin päivittäisistä tehtävistä poikkeusoloihin asti. Tämän luo hyvät perusteet pelastustoimella vastata myös tulevaisuudessa maakunnan sekä kuntien varautumisen yhteensovittamisesta.

Pelastustoimen aluejaosta riippumatta, pelastustoimen palvelut tuotetaan tulevaisuudessakin kattavasti lähipalveluina harvaan asutut alueet mukaan lukien.  Tavoitteena tulee kuitenkin pitää sitä, että ihmisten välitön avunsaanti turvataan mahdollisimman hyvänä ja tasokkaana kaikissa olosuhteissa Tämä edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen.

Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen

Uuden maakuntahallinnon leipominen – miten se tehdään?

Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala

Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala

(Aija Tuimala 11.11.2016)

Leipominen on mukavaa puuhaa, mutta hankalaksi sen tekee, jos ei olekaan kokonaista reseptiä, aineita puuttuu ja kesken leivonnan joutuu soveltamaan, koska yllättäen sähköt ovat poikki ja uuninkaan käyttö ei ole mahdollista.

Hieman kuvatunlainen olotila on liittynyt maakuntauudistuksen leivontaan. Aineet on koottu pöydälle ja taikinanjuuri on kehittymässä, samoin osa välineistäkin on jo valmiina. Reseptistä puuttuu kuitenkin osa tekstiä ja samoin aineksiakin. Reseptin puolikas on kuitenkin pian valmistumassa ja siksi ruokin tuota taikinanjuurta, että siitä voi jatkaa heti, kun loppuresepti ja aineet ovat selvillä. Missä vaiheessa siis maakuntaleivän leivonta nyt menee? Tässä tilannekatsaus hieman erilaisessa muodossa:

Vaihe 1: Ainesten kokoaminen – ruislimppu työn alle!

Maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa ensimmäiset kaksi kuukautta menivät Etelä-Karjalassa lakiesityksen taustoihin perehtymisessä, lausuntojen muodostamisessa, sekä vaikutusten yleisarvioinneissa eri toimijoiden näkökulmasta. Lausunnot on nyt jätetty ja keskeiset yhteiset näkemykset muodostettu ja tiedote keskeisistä kärkiasioista laadittu (maakuntaliitto 8.11.2016).

Selvillä on, että ruisleipää leivotaan. Tarkka jauhoseos ja määrät sekä paistolämpö eivät ole tiedossa.

Vaihe 2: Resepti tarkentuu ja ainekset saadaan kasaan (HUOM! Olemme siirtymässä tähän vaiheeseen)

Marraskuussa työryhmien työtä kootaan väliraportin muotoon, jotta pääsemme avaaman hieman laajemmin sisältöjä myös muille kiinnostuneille. Marraskuulta odotetaan muutenkin paljon, koska valtakunnallisten linjausten pitäisi tarkentua esimerkiksi sote- palveluiden valinnanvapaudesta sekä kasvupalveluista (työllisyys-ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen).

Kohta kaikki aineet tiedossa, uunin voi jo laittaa lämpiämään.

Vaihe 3: Leivonta käynnistyy- taikina sekoitetaan ja vaivataan halutulla tavalla

Vuodenvaihteesta lähtien voimme pikkuhiljaa aloittaa konkreettisen mietinnän tulevaisuudesta eli miten suunnittelemme Etelä-Karjalan maakuntahallinnon toteutusta. Vuodenvaihteen tienoilla odotetaan kuultavan myös valtion tehtäviensiirtojen yksityiskohdista sekä eduskunnalle tehtävästä lausuntojen pohjalta muokatusta lakipaketista.

Harmi, että asioita on valmisteltu palasina, koska kokonaisuus olisi hyvä tehdä kerralla. Asia on kuitenkin poikkeuksellisen laaja hallinnon näkökulmasta ja siksi se valmistuu paloittain. Tätä laajuutta kuvaa myös ounasteltu noin 4000 sivun paketti asiasta eduskunnan käsittelyyn.

Nyt on aika leipoa, vaivata taikina hyvin ja päättää leivän muoto.

Vaihe 4: Taikinan kohottaminen

Muutoksen toteutus ei synny lakipykälillä vaan yhteisen prosessin eli tekemisen kautta. Pykälät kuitenkin raamittavat tulevan maakunnan, joten siksi sisältötieto tarvittiin.

Myös yhteisen tahtotilan tulee olla selkeä: Meidän maakuntahallinto on tällainen ja muilla voi olla toisenlainen. Teemme omanlaisen maakuntahallinnon, koska se on asukkaiden parhaaksi. Sisältöä työstämme keväällä monin eri tavoin ja monissa eri kokoonpanoissa tehden erilaisia skenaarioita tulevaisuudesta.

Samalla voidaan siis jo pohtia miten leipä tarjotaan ja mitä sen kyytipojaksi- vaihtoehtojakin tarjoiluissa on. Ehkäpä teemme sen ruisleivän ja tarjoamme sen kinkkusiivun kanssa, koska syöjät niin ovat toivoneet.

Vaihe 5: Leipä paistuu ja valmistuu

Suunnitelman kokoamisvaiheessa kaikki voitava taustatyö on tehty. Nyt päätämme linjaukset seuraavalle vaiheelle eli maakuntahallinnon 1.7.2017 alkavaan hallintoon siirtymiselle.

Toivotaan, että paistovaiheessa ei tule enää mitään yllätyksiä. Paiston jälkeen on tärkeää, ettei myöskään anneta taikinan juuren kuolla vaan jatketaan sen käyttöä tulevassakin leipomisessa.

Miten meni?

Ei ollut kovin nopea tämä leivontatuokio, mutta valmista tuli koska leipä haluttiin, oli malttia suunnitella ja ottaa oikeat ainekset ja lisäksi oli tietoa loppukäyttäjien tarpeista. Olisihan sitä voinut tietysti aloittaa vasta kun kaikki oli selvillä ja jättää joitakin vaiheita väliin. Tai toteuttaa strategiaa ”tule hyvä kakku, älä tule paha kakku”, jossa ainekset mätetään sankoon ja sitten toivotaan kovasti, että jotakin hyvää syntyisi.

Näin tämä tosielämän leipominenkin etenee- aikataulutavoite on meillä nyt tiedossa, joten on hyvä olla valmistelemassa asiaa, vaikka kaikki yksityiskohdat eivät ole aivan selvät vielä.

Muutosjohtaja Aija Tuimala 11.11. 2016

 

SUOMEN HISTORIAN SUURIMMAT YT -NEUVOTTELUT
– RAAHAUDUMMEKO PERÄSSÄ VAI JOHDAMMEKO MUUTOSTA?

(Toimitusjohtaja Mia Hokkanen, 4.11.2016)

Mia Hokkanen

Elämme ison uudistuksen aikaa. Työelämän muutos on ollut pysyvä jo kauan. Miksi julkinen sektori vouhkaa muutoksesta, jota yksityissektorilla tapahtuu päivittäin? Organisaatiota ostetaan, myydään, yhdistetään, toimintoja ulkoistetaan…

Yrityselämässä yrityskaupoissa sovitaan hinta ja kaupan sopimusehdot ennen sopimuksen allekirjoitusta ja asiasta tiedottamista. Tästä valmisteluvaiheesta ei todennäköisesti kerrota vielä koko konsernille, kunnes isot linjat ovat selviä. Julkisella sektorilla asia on toisin – kaikki on julkista, demokratian nimissä asioista pitää keskustella laajasti ennen lopullisia päätöksiä päämäärästä, tavoitteista ja strategiasta.

SOTE palvelut ja näihin liittyvät tukipalvelut ovat pirstaloituneet Suomessa, synergioita pitää etsiä ja yhtenäistämisiä tehdä riittävällä tasolla. Miten tämä tehdään tehokkaasti ja hallitusti? Etelä-Karjalassa tätä on jo tehty. Yrityselämän perussäännöillä pääsee jo pitkälle: visio, strategia, rakenteet, johtaminen. Visiota ja pitkäntähtäimen tavoitteita ei voi muuttaa vaalikausittain. Rakenteita ja toimenpiteitä taas tulisi voida viilata matkanvarrella kun tietämys ja toiminta kehittyy – näitä ei pitäisi naulita pakottavaan sopimukseen (tässä tapauksessa lakiin) ainakaan ylätason rakennetta syvemmälle tasolle. Haasteena vaan on se että kukaan ei voi luvata etteikö visio muuttuisi seuraavalla vaalikaudella – tämän johdosta pakottavaan sopimukseen (=lakiin) yritetään todennäköisesti sulloa yksityiskohtaisia rakenteita ja sääntöjä.

Tie on mutkainen ja risteyksiä on paljon. Risteyksissä jokaisella on oma näkemyksensä mihin suuntaan pitäisi lähteä. Yksityinen- ja julkinen sektori lobbaavat omia näkökulmiaan eri tahojen päättäjille lakiesitysten ja lausuntojen tueksi. Toivotaan että isosta kuvasta tulee eheä, jotta se pystyy johdattamaan Suomen tämän ison uudistuksen läpi ilman isompia harhapolkuja.

Lisäksi meillä on vielä ihmiset.

Isossa uudistuksessa ei tule unohtaa ihmisiä ja ihmisten johtamista sillä ihmiset saavat tämän uudistuksen onnistumaan tai epäonnistumaan. Tämä tulisi myös muistaa silloin kun media riepottelee yksityiskohdilla raflaavasti – iso muutos koskettaa yli 220 000 ihmisen päivittäistä työtä. Tavoitteiden epävarmuus on pahempaa kuin tieto lopullisesta suunnasta ja vaikutuksista. Johtaminen on haasteellista silloin kun visio ja päämäärä eivät ole selviä tai ne muuttuvat jatkuvasti – toivottavasti tavoitteet ja päämäärät saadaan kiinnitettyä ja tilanne stabiloitua, jotta tavoitteellinen muutostyö voi alkaa.

Saitan toimitusjohtaja Mia Hokkanen

ETELÄ-KARJALA EDELLÄKÄVIJÄ  – EDELLEEN?

(Aija Tuimala 28.10.2016)

Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala

Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala

Edelläkävijä tarkoittaa sivistyssanakirjan mukaan uranuurtajaa tai tienraivaajaa ja sanaa käytetään esim. näin: Olla edelläkävijä alallaan, jssak asiassa. Missä Etelä-Karjala on oikeasti edelläkävijä?

Sosiaali- ja terveyspalveluissa Etelä-Karjalassa on edelläkävijyyttä on monestakin näkökulmasta: Asukkaiden sähköisiä palveluja ja tehokkaita tukipalveluja sekä korkeaa toiminnan laatua. Tämä on saatu aikaan rakenneuudistuksella, jossa yhdistettiin kuntien ja sairaanhoitopiirin toiminta yhteen kuntayhtymään Eksoteen ja eriytettiin tukipalvelut yhtiöihin. Muutos toteutui vapaaehtoisesti maakunnan edun mukaisesti.

Edelleen on erittäin uraauurtavaa, että sote- palvelut ovat yksi kokonaisuus ja että palvelujen uudistamisen toteuttamistahti peruspalveluissa on jatkunut erittäin nopeana. Myös tukipalveluyhtiöiden kehitys on ollut positiivista. Kaikkia näitä Etelä-Karjalan ratkaisuja on käyty katsomassa eri puolilta Suomea jo vuosia, eikä kiinnostuneiden virta näytä loppuvan maakuntauudistuksen tiimoilta.

Jo muutama vuosi sitten sain olla selvittämässä Etelä-Karjalan kuntarakennetta kuntien toiveesta Valtiovarainministeriön nimissä. Kuntarakenteita ei sillä kertaa muutettu, mutta paljon sisällöllistä selvitystyötä tehtiin kuntapalvelujen osalta ja sittemmin mm. Eksoten ja Imatran palvelujen yhdistäminen vauhdittui. Selvityksessä nousi kuitenkin esille, miten poikkeuksellisen paljon palveluja toteutetaan myös muuten maakunnallisesti tai seudullisesti. Sekin on ollut edelläkävijyyttä.

Etelä-Karjalassa maakuntauudistus jatkaa siitä, mihin kuntarakenneuudistuksen pohdinta päättyi, mutta uudistu käsittää lisäksi valtion palveluja. Nyt puhumme palvelujen siirrosta maakuntatasolla oikeasti yhteen hallintoon. ”Onko siitä etua?” moni miettii ja hakee pohjaa jo toteutetuista muutoksista.

Mitä mitattavaa etua on saatu aikaan Etelä-Karjalassa näillä aiemmilla rakennemuutoksilla? Sote- menojen kasvu on leikkaantunut, tilojen käyttö pienentynyt ja asiointimahdollisuudet ovat, monipuolistuneet (esim. hyvis) ja keventyneet (esim. hyvinvointiasemat, lasten talo). Saita Oy on laskenut hallinnollisten tukipalvelujen hintaa ja yhdenmukaistanut tietojärjestelmiä sekä hoitaa niiden ylläpitoa keskitetysti. Saimaan tukipalvelut Oy on tehostanut siivous- ja ruokahuoltoa, pesulapalveluja sekä parantanut näiden laatua ihan mitatusti. Sampo on huolehtinut menestyksekkäästi toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta maakunnassa ja seudulliset ympäristötoimen yksiköt taasen ympäristöterveydestä ja ympäristön suojelusta.

Uuden maakuntalakiesityksen mukaan Eksoten nykyistä toimintaa jaetaan hallinnollisesti osiin, mikä huolettaa monia. Osa toiminnoista jää maakuntaan, osa palvelulaitokseen (oma tuotanto) ja osa maakuntakonsernin yhtiöihin (markkinoilla kilpaillut palvelut). Rakenteen hajauttaminen voi tuntua peruutusvaihteelta integraatiomielessä, mutta toisaalta valinnanvapauden laaja tulo edellyttää rakennemuutoksia. Muutos vaikuttaa myös tukipalveluihin ja ympäristöpalveluihin. Sampon toiminta näyttäisi jatkuvan ennallaan.

Tulevaisuudessa palvelujen integraatio ei enää olekaan hallinnollinen vaan toiminnallinen integraatio.  Toiminnallinen integraatio edellyttää verkostomaisessa maailmassa tiedolla johtamista, entistä vahvempaa strategisten linjausten tekemistä, tuottajien eräänlaisen sertifiointijärjestelmän rakentamista ja ylläpitoa sekä sopimusosaamista. Osaamisen uudelleen suuntaaminen ja uusien roolien omaksuminen tulee viemään aikaa.

Edelläkävijyys ei tarkoita paikalleen jääntiä vaan uusiutumista ja tien raivauksen jatkamista mukavuusalueiden ulkopuolelle, Rakennemuutosmyrsky voi häiritä tienraivausta, mutta keskitytään olennaiseen. Rakennemuutokset tai yhtiöittämiset eivät sinällään uudista toimintaa vaan mahdollistavat uudistumisen, jota tehdään maakunnan asukkaiden tulevaisuuden vuoksi.

Muutosjohtaja Aija Tuimala, 28.10.2016

ELYISTÄ TÄRKEÄ OSA TULEVIA MAAKUNTIA

(21.10.2016 Leena Gunnar)

Leena Gunnar nettiin Vuonna 2010 aloittaneisiin ELY-keskuksiin yhdistettiin aiemmat TE-keskusten ja tiepiirien sekä osia ympäristökeskusten ja lääninhallitusten palveluista. Johtava ajatus oli koota valtion alueelliset kehittämistehtävät saman katon alle. Puhuttiin suurimmasta hallintouudistuksesta sataan vuoteen.

Koko ELY-keskusten olemassa olon ajan käyntiin on lähtenyt toinen toistaan seuranneita hallinnon kehittämishankkeita, keskeisimpänä tavoitteenaan hallinnon, tehtävien ja palvelujen kokoaminen. Vaikka suurimmat hankkeet sellaisinaan eivät ole toteutuneet, ELYjen tehtävien keskittäminen alueiden ominaispiirteiden, osaamisen ja yhteistyön pohjalta on edennyt mm. rakennerahastoasioissa, kala- ja vesiasioissa, älyliikenteen kehittämisessä ja infrahankinnoissa. Keskittämistä on tehty sekä ELYjen välillä että ELYjen sisällä. Keskittämisillä on saatu synergiahyötyjä, resurssien parempaa hyödyntämistä ja erityisosaamista.

Aiempia kehittämishankkeita laajempana on vauhdilla lähtenyt käyntiin maakuntauudistuksen valmistelu. ELY-keskukset ovat tiiviisti mukana niin hankkeen valtakunnallisessa kuin maakunnallisessakin valmistelussa. Merkittävä osa vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien palveluista tuleekin olemaan nykyisiä ELY-palveluja. Siihen asti ELYn palvelut tuotetaan nykypohjalta tavoitteena, että muutos ei heikennä asiakkaiden palveluja eikä heikennä meneillään olevaa kehittämistä.

Se, kuinka suuri osa ELYjen tehtävistä ja palveluista uusiin maakuntiin siirtyy, on osin epäselvää. Suurimmat auki olevat kysymykset liittyvät tienpitoon ja ympäristöpalveluihin. Noin puolet ELYn ympäristöosaamisesta on hallituksen keväisen linjauksen perusteella siirtymässä uuteen valtion valtakunnalliseen virastoon. Alueellinen tienpito on lakiluonnoksessa linjattu maakunnan tehtäväksi, mutta liikenne- ja viestintäministeriö selvittää parhaillaan Liikenneverkkoyhtiön perustamista. Toteutuessaan yhtiö ottaa vastuulleen valtion tie-, rata- ja vesiväylät.

Oma lukunsa Kaakossa on kahden maakunnan ELY. Sekä henkilöresurssit, osaaminen että määrärahat on alueella puristettu tuottamaan keskitetysti palvelut kahdelle maakunnalle. Nykyiset henkilöresurssit eivät riitä tehtävien kaavamaiseen jakamiseen.

Miten resurssit sitten voidaan saada riittämään uudistuksessa? Tärkeää on saada tehtäviä hoidettua alueiden yhteistyönä jatkossakin. Päätösvalta ja ratkaisujen teko tulee kuitenkin tapahtua jokaisessa maakunnassa. Tulevat maakunnat – mukana niissä pääosin nykyiset ELYt – voivat hakea uusiakin yhteistyössä hoidettavia asioita. Hallituksen linjauksen mukaan tehtävien uudelleenjärjestelyissä minimoidaan henkilöstön siirtymiset paikkakunnalta toiselle, mikä on myös tehtävissä työskentelevän henkilöstön vahva toive. Henkilöiden työpanosta lienee kuitenkin mahdollista jakaa maakuntien kesken tarvittaessa. Asiakkaiden kannalta tärkeintä on turvata osaaminen ja palvelujen toimivuus. Myös digitalisoinnissa tulee edetä.

Maakuntahallinnon toteutuessa kaikille uusille maakunnille tulee yhtä lailla voida turvata taloudelliset lähtökohdat palvelujen hoitoon ja järjestämiseen. Osana uudistuksen valmistelua tullaan pohtimaan mm. määrärahojen jakoperusteita. On syytä olla hereillä.

Aluehallinnon laajasta yhteistyöverkostosta voi olla merkittävää hyötyä maakuntien kehittämiselle niin nyt kuin myös uusien maakuntien aloittaessa.

21.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar

 

MAALITAULU HAKUSESSA – TIEKARTTA JA VALINNANVAPAUS APUNA

Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala

Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala

(Aija Tuimala 14.10.2016)

Miten suhtaudun muutokseen – 
keskustelua olen jatkanut monen tahon kanssa maakunnassa. Posket punottaen ja tossua tömistäen vien terveisiä eri organisaatioista toiseen, jotta ymmärrys yhteisestä tulevaisuudesta aukeaisi. Erään tutkijan mukaan tällaista muutosta on lähestyttävä lapsenomaisesti- kokeillen, erehtyen ja onnistuen. Selvä maali kun on sumun takana ja liikkuu. Myönnän, että oikein jo odotan, että pääsemme lausuntojen laatimisen tuskasta yhteiseen innostukseen, jonka avulla määritämme yhteistä Etelä-Karjalan maalitaulua.

Maalitaulun kiinnittämisessä auttavat myös linjausten selviäminen valtakunnan tasolla. Maakuntauudistuksen valmisteluun onkin saatu hiljan evästä monella eri tavalla:

Tiekartta avaa uudistuksen sisältöjä. Jos haluat tietää, mitä palveluja maakuntauudistus koskettaa katso alueuudistus.fi ja avaa sivu tiekartta. Sieltä näet kuvaukset uuteen maakuntaan siirtyvistä palveluista sekä niiden valmisteluun tarjottavasta tuesta uudistuksen toteutuksen eri vaiheissa. Palvelussa on nyt vasta nykyisen 30.6.2017 päättyvän valmisteluvaiheen sisältöjä, mutta jo se lista on melkoinen ja päivitystä on tiedossa. Suosittelen!

Valtakunnallisesti valmisteltavat tukipalveluja hoitavat palvelukeskukset ovat saaneet selvityshenkilönsä, jotka siis lähtevät valmistelemaan maakuntien yhteisiä yhtiöitä. Työsuunnitelmat päivittyvät lähiviikkoina ja selvityshenkilöiden tueksi koottaneen maakuntien edustajista neuvottelukuntia, jotta vuoropuhelu maakuntien kanssa käynnistyisi ripeästi. Vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa todella tarvitaan, jotta tukipalveluilla jatkossakin edistetään palvelujen tuotantoa. Toivotaan, että Etelä-Karjalan monivuotista kehitystyötä näissä asioissa voidaan hyödyntää pohjana.

Valinnanvapauden sisällöt näkivät päivänvalon uudistuksen viranhaltijavalmistelijoiden muistion muodossa. Muistion tekstien kautta avautuu kolmessa vaiheessa etenevä malli, joka rakennetaan asteittain toteutettavalla lainsäädännöllä. Ensi vaiheessa vuosina 2019-2020 maakunnat vahvistaisivat palveluntuottajia peruspalveluihin siten, että asukkailla on omatiimi lääkäri-, hammaslääkäri- ja sosiaalipalveluissa (neuvonta- ja ohjauspalvelut). Asukkaat voisivat valita palvelunsa tuottajat hyväksyttyjen palveluntarjoajien joukosta. Lisäksi kotiin annettaviin palveluihin esitetään asiakasseteliä ja esimerkiksi vammaispalveluihin henkilökohtaista budjettia palvelujen hankintaan. Nämä kaksi vaativat toteutuakseen palvelujen tarpeen arvioinnin maakunnan toimesta.

Toisessa vaiheessa vuosina 2021-2022 palveluja avattaisi valinnanvapauden piiriin vielä laajemmin käsittäen mm. erikoistason palveluja. Lisäksi asiakassetelin käyttötarkoitusta voidaan laajentaa. Kolmannessa vaiheessa vuodesta 2023 eteenpäin valinnanvapauden elementit ovat täysimääräisesti käytössä ja niitä arvioidaan ja kehitetään edelleen.

Valinnanvapauden eri vaiheissa myös maakunnan palveluja yhtiöitetään markkinoilla olevien palvelujen osalta, joten muutos nykyisestä hallintoperusteisesta mallista uuteen on erittäin merkittävä.

Tässä sitä on sulateltavaa ja maaliin tähdättävää, mutta työ jatkuu! ”Etelä-Karjala on edelläkävijä, joka tekee omanlaistaan uutta maakuntaa hyvässä yhteistyössä!”

Muutosjohtaja Aija Tuimala, 14.10.2016

MAINETTA KANNATTAA VAALIA

Viialainen lähikuva helmikuu 2014 (Matti Viialainen, 10.10.2016)

Puolueet hakevat parhaillaan ehdokkaita ensi huhtikuun kuntavaaleihin. Reilun puolen vuoden kuluttua tiedämme ketkä heistä ovat ansainneet äänestäjien luottamuksen.  Vaikka kuntien rooli muuttuukin, ei ole yhdentekevää ketkä valitaan.

Tammikuussa 2018 mennään sitten jo uudelleen uurnille valitsemaan sekä maalle presidenttiä että jäseniä uuteen maakuntavaltuustoon.

Jos presidentti Sauli Niinistö on ehdolla, kuten monien muiden tavoin toivon, saattaa hän tulla valituksi ensimmäistä kertaa suorassa kansanvaalissa jo heti ensimmäisellä kierroksella.

Joka tapauksessa tammikuinen vaalisunnuntai tulee olemaan historiallinen. Ensi kertaa Suomessa kansalaiset pääsevät itse suoraan valitsemaan myös aluetason päättäjät.

Maakunta ei 2019 enää ole kuntayhtymä vaan jokaisella äänioikeutetulla on tasavertaisesti yksi ääni asuinkunnasta riippumatta. Muutos on merkittävä.

Etelä-Karjalassa maakuntavaltuustoon valitaan 59 jäsentä. Ensi töikseen he valitsevat maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan. Tärkeitä päätöksiä ovat myös maakuntastrategia ja sen mukainen palveluverkko, hallintosääntö sekä ensimmäinen budjetti.

Aiemmin Kymen lääniin tai Kaakkois-Suomeen kuulunut Etelä-Karjala saa ensimmäistä kertaa oman vahvan aluehallintonsa. Lappeenranta nousee maakuntakeskuksena Kouvolan rinnalle, laajan päivystyksen sairaalan ja yliopiston sekä korkeakoulukampuksen ansiosta kenties vähän ohikin.

Muutokseen liittyy ymmärrettävästi myös pelkoja ja luopumisen tuskaa. Etelä-Karjalalle maakuntauudistus on kuitenkin ennen muuta mahdollisuus, johon pitää tarttua tosissaan.

Helsingissä ja muualla maassa meidät tunnetaan edelläkävijänä ja yksituumaisena maakuntana. Hyvää mainetta kannattaa vaalia kuin silmäterää.

Sitä tarvitaan, kun neuvotellaan esimerkiksi maakunnalle tulevasta kokonaisrahoituksesta sekä maakuntien yhdessä hoitamien tehtävien sijoituspaikasta.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen, 10.10.2016

PELÄTTY MUTTA TOIVOTTU –  SE ON MAAKUNTAUUDISTUS! 

Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala

Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala

(Aija Tuimala, 30.9.2019)

Kuukausi on kohta takana muutosjohtajan tehtävää Etelä-Karjalassa ja vastaanotto on ollut lämpöinen- monella tavalla.

Viime viikkoina olen tavannut maakuntauudistuksen kohteena olevien organisaatioiden edustajia ja yhteistä melkein kaikille tapaamisille on ollut keskustelu muutokseen liittyvistä peloista. Pelätyt asiat vain vaihtelevat eri organisaatioissa. Tästä huolimatta uudistusta odotetaan kuitenkin tapahtuvaksi. Miksi ihmeessä näin?

Maakuntauudistus on noin 10 vuoden valtakunnallisen uudistustyön tulos – aiemmin on yritetty kuntarakenneuudistusta, sosiaali – ja terveydenhuollon uudistusta ja aluehallintouudistusta, jotka kaikki ovat toteutuneet vain osittain tai jääneet kokonaan toteutumatta. Paine Suomen julkiset palvelut- nimisessä kattilassa on sittemmin vain kasvanut, koska palvelutuotannon erikoistuminen, asukkaiden palvelujen kehittämistarpeet sekä talouden haasteet ovat kaikki lisääntyneet. Tämän uudistuksen epäonnistuminen tarkoittaisi jälleen uutta alkua samojen tavoitteiden saavuttamisessa.

Mitä vuonna 2017 asteittain aloittava uusi maakuntahallinto muuttaa? Lyhyesti sanottuna maakuntaan kootaan hallintoa ja palveluja niin kunnista, maakunnista kuin valtioltakin yhteen kokonaisuuteen. Lisäksi maakunnalle valitaan vaaleilla oma luottamushenkilöhallintonsa, joka päättää maakunnan asioiden hoidosta. Muutos on melkoinen, suorastaan historiallinen.

Mitä uudistus konkreettisesti Etelä-Karjalassa tarkoittaa? Etelä-Karjala on edelläkävijä, sillä suurin uudistuksen tavoite on sosiaali- ja terveyspalveluiden kokoaminen maakunnallisesti. Eksote on jo vuosia hoitanut palveluja Etelä-Karjalassa, kun toiset maakunnat ovat vasta nyt aloittaneet muutoksen suunnittelun.

Eksoten lisäksi maakunnille on tarkoitus koota esimerkiksi valtion ELY-keskusten palveluja kuten yritysten kehittämisrahoitusta, tienpitoa, viljelijätukea ja liikennejärjestelmien suunnittelua ja TE-palveluja sekä maakunnista aluekehitystä ja maakunnan kulttuurin edistämistä. Lisäksi kunnista maaseutuhallinto ja ympäristöterveydenhuolto siirtynevät maakunnille. Asukkaiden näkökulmasta nykyiset maakunnalliset tai seutukunnalliset palvelut yhdistetään hallinnollisesti ja palveluja kehitetään edelleen. Myös Eksotea kehitetään edelleen mm. digitaalisten palveluiden, asioinnin ja valinnanvapauden näkökulmasta.

Pitääkö asukkaiden olla siis huolissaan? Palvelujen rahoitus kiristyy niin kunnissa kuin maakunnissa tulevaisuudessa. Palvelujen kokoaminen, päätösvallan lisääminen maakunnassa sekä resurssien johtaminen yhtenä kokonaisuutena tähtäävät kaikki asukkaiden palvelujen yhä parempaan laatuun ja tehokkaampaan toimintaan talousraamin puitteissa.

Suurin muutos koskee henkilöstöä: Muutos koskettaa Etelä-Karjalassa noin 5000 julkishallinnon työntekijää ja noin 1000 työntekijän osalta muutoksen toteutumisen yksityiskohdat ovat vielä epäselvät. Avoimet valtakunnan tason linjaukset sekä epäselvyys maakuntaan siirtyvästä henkilöstöstä ymmärrettävästi lisäävät epävarmuutta ja jopa pelkoa työntekijöissä. Valtion työntekijöille uutta on demokraattinen päätöksenteko ja kunnille valtion ohjaus. Opettelua ja yhteisen kulttuurin luomista on siis selvästi tiedossa, jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat.

Lausunnot maakuntauudistuksen toteuttamislaeista annetaan 9.11. mennessä. Toivon malttia ja ymmärrystä kaikille osapuolille maakunnan ja sen kuntien tulevaisuuden vuoksi. Muutos näyttää hyvin erilaiselta eri näkökulmista, mutta muutos tehdään asukkaiden ja paremman tulevaisuuden vuoksi. Etelä-Karjalan kannattaa pitää kiinni edelläkävijän roolistaan ja tehdä aktiivisesti omanlaistaan uutta maakuntaa!

30.9.2016, Muutosjohtaja Aija Tuimala 

Pertti Lintunen ( kuvan lähde: imatra.kuvat.fi)

Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen,  lähde:imatra.kuvat.fi

MAAKUNTA VAHVISTUU – ENTÄPÄ KUNNAT???

(22.9.2016)
Meneillään on varmasti historiallisesti merkittävän  ja laajin julkisen  hallinnon uudistus sitten  maamme valtiorakenteiden ja kunnallishallinnon  perusteiden ja organisaatioiden muodostumisen. Jo oli aikakin, joku saattaa todeta – onhan näillä rakenteilla jo yli satavuotinen historia!

Maakunnallisen itsehallinnon synty  on itse asiassa luonnollinen seuraus  kuntien hyvinvointivaltiomme palvelujen tuottamiseen liittyvistä ongelmista. Suomalainen ja samalla pohjoismainen hyvinvointivaltioajatus on rakentunut pitkälti kuntien tuottamien palvelujen varaan. Kunta on ollut hyvä ja vahva yksikkö palvelujen tuottamisessa. Se on kansalaisille läheinen. Sillä on demokraattisesti , paikallisesti valitut päättäjät. Sillä on vahva perustuslailla suojattu itsehallinto sekä  sillä on itsenäinen rahoituslähde – verotusoikeus.

Valtiovalta on tukenut lainsääntöön perustuen kuntia valtionavustuksilla hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Aiemmin valtionavustukset oli sidottu erillislaeilla kunnille määrättyihin tehtäviin. Yhdeksänkymmentä luvulla tähän valtio-kunta –rahoitussuhteeseen tuli merkittäviä muutoksia.

Valtion silloisista talousvaikutuksista johtuen valtionosuudet eivät enää olleet ns. korvamerkittyjä ja toisaalta kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden valtion rahoitus erotettiin toisistaan. Pelkistetysti tapahtui niin, että eduskunta antoi laeilla kunnille alati uusia tehtäviä tarvitsematta juurikaan miettiä sitä, miten valtiovalta osallistuu rahoituksellaan näiden lakien mukaisten palvelujen tuottamiseen. Tästä mielestäni alkoi kuntien rahoitusaseman heikkeneminen, kuntien velkaantuminen ja kuntaverotuksen kiristyminen.  Jotta näin ei olisi tapahtunut, olisi se luonnollisesti vaatinut poliittiselta päättäjiltä rohkeita ratkaisuja paikallisten palveluverkkojen tiivistämiseksi  sekä  myös kuntarakenteen tiivistämiseksi. Ratkaisut ovat venyneet vuodesta toiseen ja pahimmillaan se on johtanut kriisikuntiin, jotka ovat käytännössä täysin valtion holhouksessa.

Väestön keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja  vanheneva väestö ovat tehneet  monet  maakuntien  kunnat niin vähäväkisiksi ja elinkeinoiltaan niin vähäisiksi, ettei  niillä käytännössä ole kehittymisnäkymää.  Monet kunnat  ovatkin siirtäneet  palvelunsa  tuottamisen kuntayhtymille  tai erilaisille muille yhteistyöorganisaatioille. Tämä on käytännössä vienyt päätöksenteon pois paikallisilta valtuustoilta , tuonut demokratiavajeen sekä vienyt aina vaan kauemmaksi  kansalaisista varsinaisen paikallisen päätöksenteon.  Rahoitusvastuu ja päätösvastuu ovat ajautuneet eri  päätösorganisaatioihin, eikä kuntaomistajilla eli maksajilla ole juurikaan sanan sijaa näissä kuvoissa.

Maakuntauudistus perustuu mielestäni  edellä kuvattuun historialliseen ajan kuluun. Nyt tarvitaan demokraattisesti valittu elin hoitamaan tätä jo käytännössä kuntien päätösteon ulottumattomiin valuneita palveluluja – erityisesti tämä koskee sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta myös muita monia maakunnallisiksi siirtyneitä paikallispalveluja. Samalla jatkuva julkisen sektorin krooninen rahoitusvaje pakottaa etsimään tehokkuutta palvelujen tuotannossa niin oman maakunnan sisällä kuin maakuntien välillä.

Maakunnasta tulee nyt vahva toimija. Se tuottaa jatkossa keskeisimmät kansalaisten hyvinvointipalvelut  – ennen muuta sosiaali- ja terveyspalvelut. Se hoitaa jatkossa myös valtion väliportaan hallinnon tehtäviä, vastaa maakunnan suunnittelusta ja kehittämisestä sekä edunvalvonnasta ja elinvoimasta. Suorilla vaaleilla valitut valtuutetut päättävät näistä asioista ja toiminnan rahoitus, ainakin aluksi tulee suoraan valtion budjetin kautta. Hyvä niin, koska muutoin tämä uudistus saattaisi tulla kovin kalliiksi veronmaksajille!

Entäpä kunnat? Kuntien päätehtäväksi  jatkossa tulee vastata lasten ja nuorten koulu- ja päivähoitopalveluista. Monen kunnan tulevien vuosien  käyttöbudjetista nämä palvelut lohkaisevat  reilut 70 %. Lopuilla rahoilla hoidetaan sitten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa –  putsataan katuja ja puistoja, liikutetaan ihmisiä sekä annetaan kulttuurinautintoja. Samalla yritetään saada resurssia jäämään myös paikallisen elinvoimaisuuden ja työpaikkojen luomiseen.  Toimintaympäristö tulee olemaan vaativa , koska samalla kuntien veroprosentit tulevat olemaan aivan uudella tasolla ,  meidänkin maakunnassa  noin  7-9 prosenttiyksikköä.  Väistämättömänä seurauksena on se , että kunnat joutuvat palveluverkkoaan koko ajan tarkastelemaan ja tiivistämään  sekä uudelleen organisoimaan monia totuttuja hallintotapoja tähän uuteen  ”pienoiskuntaan” sopivammaksi.  Kiinnostaako kuntatyö ja kuntien valtuustopaikat näiden muutosten jälkeen – sen aika näyttäköön!

  22.09.2016, Pertti Lintunen

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen historian mitavin hallinnollinen uudistus. Se koskettaa yhteensä 220 000 työntekijää ja kaikkia kansalaisia. Maakuntien tehtävien perustana on 1.1.2019 alkaen työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä:
kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä.
maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista.
valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta.