KARJALAN KARTAT - Matka sinne, mitä ei enää ole

Karttojen sisällöstä | Karttojen käyttöoikeus

Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjalaa koskevista Maanmittaushallituksen ja Topografikunnan ennen vuotta 1939 laatimista kartoista on tehty internetversio. Etelä-Karjalan kuntien ja Tietomaakunnan yhteisesti rahoittamat kartat esittävät Karjalan asutusta, teitä ja maasto-olosuhteita sellaisina kuin ne olivat ennen talvisotaa. Tärkeää on myös karttojen nimistö, jonka avulla paikat ja muistot asettuvat kohdalleen. Seuraavassa kerrotaan näiden karttojen taustasta, sisällöstä sekä oikeudesta niiden käyttämiseen.

Karjala elää muistoissa - ja kartoilla

Toisen maailmansodan päätyttyä Suomi joutui luovuttamaan pääosan Karjalastaan. Luovutettu alue käsitti kolme kaupunkia; Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen sekä kaksi kauppalaa; Koiviston ja Lahdenpohjan. Karjalan maalaiskunnista jouduttiin luovuttamaa 39 kokonaan ja 21 osittain. Valtakunnasta lohkaistiin yksi tärkeimmistä maakunnista ja koko maasta kymmenesosa.

Yli 400 000 ihmistä menetti kotinsa ja kotiseutunsa. Tästä joukosta ja seuraavista sukupolvista kumpuaa paljon mielenkiintoa kadonneen Karjalan kotiseutuun muistelukohteena ja omien juurien etsinnässä mutta myös historiantutkimuskohteena. Kadonneen voi saada esiin kartoilla.

Liittoutuneiden valvontakomissio esitti lokakuussa 1944 vaatimukset tiettyjen (mm. 1:20 000 - 1:500 000) Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kartta-aineistojen luovuttamisesta. Vaaditut kartat, 16 miljoonaa lehteä, luovutettiin lyhyessä määräajassa. Myös uuden valtakunnanrajan karttalehdet leikattiin luovuttamista varten kahtia rajaa myöten.

Maanmittauslaitoksen ja Topografikunnan arkistoissa on säilytetty luovutetun Karjalan topografisia ja pitäjänkarttoja 1:20 000 sekä pienempikaavaisia 1:100 000 ja 1:400 000 topografisia ja taloudellisia karttoja. Kartat esittävät Karjalan asutusta, teitä ja maasto-olosuhteita sellaisina kuin ne olivat ennen talvisotaa, siis asianomaisen kartan julkaisuajankohtana. Tärkeää on myös karttojen nimistö, jonka avulla paikat ja muistot asettuvat kohdalleen.

KARTTOJEN SISÄLLÖSTÄ

Pitäjänkartta 1:20 000

Maanmittaushallitus valmisti yksiväristä pitäjänkarttaa 1:20 000 vuosina 1825-1950. Valmistus tapahtui pitäjäkohtaisesti 1825-1915 ja karttalehdittäin 1916-50. Vuodesta 1927 alkaen pitäjänkartat julkaistiin ns. yleislehtijaossa 10 km x 10 km:n lehtinä. Suomen itsenäisyyden aikana julkaistuja pitäjänkarttoja on saatavana osasta Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjalaa n. 100 lehteä.

Pitäjänkartalla esitetään asutusta ja luonnonkohteita sekä kiinteistöjakoa ja nimistöä. Kartasta ei käy ilmi maaston korkeuserot.

Pitäjänkartta on havainnollinen kartta asutuksen, omistussuhteiden sekä tiestön ja vesistöjen tarkasteluun.

Topografinen kartta 1:20 000
(toistaiseksi ei saatavilla sivuiltamme)

Maanmittaushallitus ja Puolustusvoimien karttalaitos eli Topografikunta valmistivat topografista karttaa 1:20 000 vuosina 1918-44 . Ne julkaistiin kaksi- tai nelivärisinä, 10 km x 10 km:n alueen käsittävinä karttalehtinä. Karttalehtiä ei valmistettu Laatokan Karjalan pohjoisosasta eikä tietyiltä rajoitetuilta alueilta Karjalan Kannaksen länsiosassa.

Kartoilla esitetään yleiset maastotiedot mukaan lukien korkeuskäyrät ja nimistö. Karttatyyppi on yksityiskohtaisin ja laajin kattava karttainformaatio alueelta. Se on tutun peruskartan edeltäjä.

Topografinen kartta 1:100 000
(toistaiseksi ei saatavilla sivuiltamme)

Maanmittaushallitus ja Topografikunta valmistivat neliväristä topografista karttaa 1:100 000 vuosina 1928-51. Normaalilehden koko on 30 km x 40 km eli se kattaa 12 1:20 000 lehden aluetta. Kartoilla esitetään yleiset maastotiedot mukaan lukien korkeuskäyrät ja nimistö. Esitystapa on 1:20 000 karttaa yleispiirteisempi, mutta toisaalta samalla karttalehdellä voi tarkastella tuntuvasti laajempaa aluetta. Kartta kattaa koko Kannaksen ja Laatokan Karjalan.

Kartta antaa hyvän ja varsin yksityiskohtaisenkin kuvan asutuksesta ja luontosuhteista. Se sopii hyvin esimerkiksi kylätason tarkasteluun.

Taloudellinen kartta 1:100 000

Maanmittaushallitus valmisti taloudellista karttaa 1:100 000 vuosina 1912-55. Kartan painoasu vaihteli eri aikoina: se on ollut yksi-, kaksi- tai viisivärinen. Karttalehtien koko on ollut vuodesta 1934 ns. yleislehtijaossa lehtikoossa 30 km x 40 km:n käsittävä alue.

Kartta perustuu osin maanjakokarttoihin. Se esittää julkaisuajankohtansa tilanteen mm. asutuksesta, pelloista, tiestöstä sekä soista ja nimistöstä.

Yleiskartta 1:400 000
(toistaiseksi ei saatavilla sivuiltamme)

Maanmittaushallitus valmisti vuosina 1866-73 yleiskartan 1. laitoksen, joka ilmestyi kolmivärisenä, 30 lehteä käsittävänä kartastona. Kangastaustainen karttayhdelmä oli vuonna 1873 esillä Wienin maailmannäyttelyssä, missä se sai kansainvälisen palkintomitalin.

Digitoidut kartat ovat vuosilta 1940-42.

Kartta sopii kartoitusajankohdan maakuntatasoiseen asutuksen, tiestön ja vesistöjen sekä nimistön tarkasteluun

Yleiskartta 1:2 000 000
(toistaiseksi ei saatavilla sivuiltamme)

Kartta on Maanmittaushallituksen toimittama vuodelta 1942. Siinä on koko Suomi ennen alueluovutuksia sekä Itä-Karjala.

Kartta esittää suurimmat taajamat, pääliikenneverkon sekä suurimmat vesistöt.

KARTTOJEN KÄYTTÖOIKEUS

Aineiston kaupalliseen käyttöön on hankittava lupa maanmittauslaitokselta (www.nls.fi).

Takaisin