(Maakuntajohtaja Viialaisen blogi 23.2.2018 on julkaistu ensin Etelä-Saimaan kolumnipalstalla 17.2.2018)
Vaikka päivä pitenee ja kevät lähestyy, kannattaa miettiä hetki jo ensi syksyä. Lokakuun viimeisenä sunnuntaina valitaan Etelä-Karjalaan 59 maakuntavaltuutettua.
Ensimmäisen kerran valitsemme aluetason päättäjät suorilla vaaleilla. Tilanne on suomalaisille uusi mutta ei suinkaan outo muissa maissa. Vasta nyt siirrymme pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen käytäntöön.
Iikko. B. Voipio Taipalsaarelta ehdotti 13.2., että maakuntavaaleista tehtäisiin kuvernöörivaalit. Hän viittasi Helsinkiin ja Tampereelle, joihin kuntavaaleissa saatiin näkyvät pormestarit.
Maakunnissa malli tarkoittaisi, että puolueet sopisivat etukäteen, että eniten ääniä saaneen ”kuvernööriehdokas” valittaisiin sekä johtamaan maakuntahallitusta että virkamieskuntaa.
Iikon ideointi viehättää, eikä pelkästään siksi, että se saattaisi innostaa äänestäjät paremmin liikkeelle.
Semmoinen mutta asiaan kuitenkin liittyy, että eduskunnassa olevan lakiesityksen mukaan malli ei olisi vielä mahdollinen. Valiokunnissahan pykäliä voi tosin hallituspuolueiden yhteisvoimin muuttaa.
Mikään ei kuitenkaan estä, että Etelä-Karjalankin puolueet nimeävät jo hyvissä ajoin ennen vaaleja ehdokkaansa maakuntahallituksen puheenjohtajaksi ja sopivat siitä, että suurin ryhmä saa paikan. Lakiesityksen mukaan hän voi johtaa maakunnan poliittista yhteistyötä päätoimisestikin.
Maakuntajohtajan tehtäviin puheenjohtajan roolia ei kuitenkaan nykyesityksen mukaan voisi yhdistää. Luottamushenkilö- ja virkamiesjohto pysyvät siis ylimmälläkin tasolla erillään.
Varsinkin ensimmäinen maakuntavaltuusto päättää paljosta. Sinne kannattaa valita koko maakunnan parasta ja kehittämistä ajattelevia päättäjiä, sillä maakunnan menestys on aika lailla johdosta kiinni.
Siksi ei olisi hullumpi idea, jos puolueet kertoisivat jo ennen vaaleja ketkä ovat heidän ehdokkaansa avainpaikoille.
Maakuntajohtaja Matti Viialainen