Etelä-Karjalan liittoEtelä-Karjala kannattaa koheesiopolitiikan jatkamista koko Suomessa

Etelä-Karjala kannattaa koheesiopolitiikan jatkamista koko Suomessa

Autojonot Imatran raja-asemalla.

Koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käydään parhaillaan keskustelua niin Brysselissä kuin jäsenmaissakin. (Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 27.4.2018) Vapun jälkeinen keskiviikko 2.5. on odotettu päivä. Tuolloin Euroopan komissio antaa ehdotuksensa EU:n monivuotisiksi rahoituskehyksiksi eli EU:n seitsemän vuoden budjetiksi vuoden 2020 jälkeen.

Koheesiopolitiikan uudistamista tulevalle rahoituskehyskaudelle tarkastellaan koko rahoituskehyskokonaisuuden valossa. Koheesiopolitiikan asetusehdotukset annetaan puolestaan toukokuun lopussa. Tavoitteena on saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys päälinjoista vuodessa, mutta neuvottelut jatkunevat edelleen sekä rahamäärän että sisällön osalta Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuoden 2019 loppupuoliskolla.

Koheesiopolitiikka on EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa, jolla tavoitellaan parempaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa Euroopassa. Ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikan rahoitus on 351,8 miljardia euroa eli noin kolmannes EU:n budjetista. Koheesiopolitiikan kohteena ovat kaikki EU:n alueet ja kaupungit. Suomi saa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Suomeen on kohdennettu vuosille 2014–2020 yhteensä noin 1,47 miljardia euroa koheesiopolitiikan rahoitusta.

Etelä-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi osaltaan Etelä-Karjalan liiton kannanoton EU:n tulevasta koheesiopolitiikasta maaliskuun kokouksessa 19.3.2018.

Etelä-Karjalan näkökulmasta on tärkeää, että koheesiopolitiikkaa jatketaan myös uudella ohjelmakaudella ja rakennerahastot ovat käytettävissä myös Etelä-Suomessa kasvua ja uudistumista tukevaan toimintaan. Panostuksia elinkeinopoliittisesti strategiseen infrastruktuuriin tulisi olla mahdollista kohdentaa myös kehittyneilla alueilla.

Koheesiopolitiikan tulee tukea alueiden rakennemuutosta ja kyvykkyyttä hyödyntää kilpailtua tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta se kä työvoiman osaamista jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla älykkään erikoistumisen periaatteiden mukaisesti.

Etelä-Karjalassa ulkorajaohjelmien merkitys aluekehittämisen välineenä on tärkeä myös jatkossa. Jatkossa Etelä-Karjalan tulisi olla vahvemmin mukana myös laajemmin Itämeri-strategian ja Interreg-ohjelmien to teuttamisessa, mitä edesauttaisi ydinalueeksi pääsy Central Bal tic-ohjelmaan.

Etelä-Karjalan liitto toteaa kannanottonaan, että: 

  • EU:n koheesiopolitiikkaa tulee jatkaa 2020+ ja rakennerahastojen olla käytettävissä koko Suomessa
  • Raja-alueohjelmien rahoitus varmistetaan
  • Rakennerahoitusta tulee kohdentaa aluelähtöisesti kasvua ja uudistumista tukevaan toimintaan, joka tuottaa eurooppalaista lisäarvoa
  • Panostukset elinkeinopoliittisesti strategiseen infrastruktuuriin koheesiopolitiikan instrumenteilla tulee mahdollistaa myös kehittyneillä alueilla EU varmistaa eri rahoitusohjelmien synergian ohjelmakaudella 2020+
  • Aluetasolla vastuu koheesiopolitiikasta ja eri rahastojen yhteensovituksesta on tulevilla maakunnilla
  • Sujuvat siirtymät rahoituskaudesta toiseen varmistettava eri EU-rahoitusohjelmissa
  • Rahoitusohjelmien käynnistyminen viivytyksettä ohjelmakauden alusta  varmistettava

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Satu Sikanen, p: 0400-661 318