(Tiedote 10.12.2018)
Rajamaa – Etelä-Karjalan historia I ulottuu maankamaran synnystä 1860-luvulle. Dosentti Jyrki Paaskosken päätoimittama teos on mittava sukellus Etelä-Karjalan historiaan. Ensimmäisen osan kirjoittajina on kaksitoista eri alojen asiantuntijaa.
Etelä-Karjalan kaksiosainen historia rakentuu eri kirjoittajien avaamien näkökulmien kautta. Tavoitteena on ollut kunnianhimoinen maakuntahistoria, joka johtaa uusiin tulkintoihin ja jolla yleisempää historiatieteellistä merkitystä. Teosparin toinen osa ilmestyy vuoden päästä.
Toisen maailmansodan jälkeen vakiintunut Etelä-Karjalan maakunta on vanhaa rajaseutua, jossa Ruotsin ja Venäjän intressit ovat kohdanneet keskiajalta lähtien. Sen olemukseen kuuluvat sotien ja levottomuuksien lisäksi vuorovaikutus ja kulttuuriset kohtaamiset. Etelä-Karjala oli vuosisatoja Viipurin ja Pietarin takamaata. Isot naapurit vetivät puoleensa kauppaa ja työvoimaa, säteilivät monikulttuurisuutta sekä välittivät tietoa ja vaikutteita suuresta maailmasta.
Maakuntahistoriassa nousee esille Saimaan rooli. Saimaa on olennainen osa Etelä-Karjalaa. Sokkeloinen ja laaja vesistö on ollut ihmisiä yhdistävä tekijä. Saimaa on ollut rantojensa asukkaille tärkeä ravinnon lähde ja kulkureitti kaikkina vuodenaikoina.
Rajamaa on monipuolinen tietoteos, joka sopii sekä selailtavaksi että luettavaksi kannesta kanteen. Maakuntahistoria kirkastaa Etelä-Karjalan vahvuuksien ja ominaispiirteiden havaitsemista. Se kertoo sen, mikä Etelä-Karjalassa on erityistä ja mitä kannattaa nostaa esille ja kehittää.
Maakuntahistoriahanketta ovat rahoittaneet merkittävästi Karjalan Kulttuurirahasto, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö. Teosta voi ostaa muun muassa sen kustantajan Editan verkkokaupasta sekä Etelä-Karjalan museolta.
Julkistusseminaari lauantaina
Rajamaa – Etelä-Karjalan historia I teos julkistetaan kaikille avoimessa seminaarissa lauantaina 15.12. kello 14.00–16.00 Lappeenrannan taidemuseolla, Kristiinankatu 8–10.
Maakuntajohtaja Matti Viialainen avaa tilaisuuden. Sen jälkeen on maakuntahistorian päätoimittaja, dosentti Jyrki Paaskosken, professori Mika Lavennon, FT Ville Laakson ja FT Antti Räihän asiantuntijapuheenvuorot heidän tutkimusteemoistaan.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Anu Talka [email protected]