Etelä-Karjalan liittoItä-Suomen neuvottelukunta linjasi yhteiset hallitusohjelmatavoitteet

Itä-Suomen neuvottelukunta linjasi yhteiset hallitusohjelmatavoitteet

(Itä-Suomen neuvottelukunnan tiedotejakelu 13.12.2018)

Itä-Suomen maakunnat Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Kainuu kokoontuivat Helsingissä 12.12.2018 sopimaan yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista. Itä-Suomessa on paljon potentiaalia, luonnonvaroja ja erityisosaamista. Hallitusohjelmatavoitteissa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla mahdollisuudet voidaan hyödyntää maakuntien ja koko Suomen kestävän kasvun hyväksi.

Neuvottelukunta päätti kokouksessaan myös perustaa työryhmän lisäämään yhteistyötä ja vauhdittamaan matkailun kasvua ja kansainvälistymistä Järvi-Suomen Lakeland -alueella.

Keskeisiä hallitusohjelmatavoitteiden nostoja ovat:

  • Liikenneväylien korjausvelkaa purkamaan on varattava riittävä rahoitus. Perusväylänpitoon on saatava vähintään 300 milj. euron pysyvä tasokorotus parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän 28.2.2018 julkaiseman esityksen mukaisesti.
  • Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta Pietariin kulkevan nopean itäradan suunnittelua on jatkettava ja pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettava kolmen tunnin palvelutaso Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin, nopeutuvat yhteydet edelleen Kajaaniin ja Pohjoiseen sekä 2,5 tunnin palvelutaso Helsingistä Pietariin.
  • Itä-Suomeen tarvitaan laajapohjainen työllisyyden kasvuohjelma, jolla vastataan pitkään jatkuneeseen vaikeaan kohtaanto-ongelmaan, rakennetyöttömyyteen sekä toisaalta yritysten kasvua hidastavaan osaavan työvoiman saatavuuteen. Tämä edellyttää merkittävää lisäresurssointia työllisyyden edistämiseen sekä korkeakoulutuksen ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.
  • Suomen on varmistettava, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen liittyvät olosuhdetekijät tunnustetaan EU:n aluepolitiikassa ja että koheesiopolitiikassa huomioidaan kehittyneiden maiden sisäiset kehityserot. Suomen on tavoiteltava mahdollisimman suurta ja kehitystyön jatkuvuuden turvaavaa rahoitussaantoa EU-varoista.
  • Maakunta- ja soteuudistuksen jatkokehittäminen on toteutettava itsehallinnolliselta pohjalta omaehtoisuus ja sopimuksellisuus huomioiden. Uudistuksen rahoituksen riittävyys on turvattava ja rahoituksessa on korostettava tarveperusteisuutta.
  • Saimaa/Lakeland -alue hakee vahvaa kansainvälistymistä yhteistyössä Business Finlandin/Visit Finlandin kanssa. Suomen matkailubrändi nostetaan uudelle tasolle ja markkinoinnin rahoitustasoa nostetaan huomioiden Kiinan ja Aasian kasvavat markkinat. Lisäksi panostetaan vahvasti lähimarkkinoihin Venäjällä ja mm. Keski-Euroopassa.
  • Valtion innovaatiojärjestelmän (Business Finland, VTT, Invest in Finland) läsnäoloa ja alueellista vaikuttavuutta maakunnissa on vahvistettava. Business Finlandilla on oltava toimipisteet jokaisessa maakunnassa, riittävä resursointi ja selkeä kytkentä hankerahoituksen päätöksentekoon. VTT:n osalta tarvitaan esimerkiksi kumppanuustutkimusryhmiä maakuntien vahvojen vientiteollisuusklusterien ympärille. Invest in Finlandin toimintaa kehittämällä haetaan ulkomaisten investointien sijoittumista myös Itä-Suomeen.

Lisätiedot:
Vuoden 2018 puheenjohtajamaakunta Pohjois-Karjala
Hanna Huttunen, maakuntahallituksen puheenjohtaja, 0400 673114
Risto Poutiainen, maakuntajohtaja, 040 546 9649, [email protected]