Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi 17.12.2018 kokouksessaan tulevan vuoden talousarvion ja lähivuosien talous- ja toimintasuunnitelman. Liiton toiminnan keskeisenä tehtävänä on yhä uuden maakunnan valmistelun jatkaminen. Maakunnan väliaikaishallinnon on määrä käynnistyä keväällä. Eduskunnan päätösten myötä päävastuu valmistelusta siirtyy liiton hartioilta väliaikaiselle valmistelutoimielimelle.
Toinen liiton avaintehtävä tulevana vuotena on maakunnan elinvoiman edistäminen. Maakuntaohjelmassa sovittuja linjauksia toteutetaan mm. tukemalla ja rahoittamalla eri toimijoiden hankkeita. Myös asiantuntija- ja verkostotyö on osa liiton johtamaa aluekehitystyötä maakunnassa.
Edunvalvonnassa vaikutetaan erityisesti seuraavan hallitusohjelmaan ja EU-edunvalvonnassa huomio kiinnitetään seuraavan rakennerahastokauden ja maatalouspolitiikan jatkoon sekä TEN- ja TEN-T-liikenneverkkoihin ja ScanMed-käytävähankkeeseen. Tavoitteena on varmistaa sekä EU-tason että Suomen sisäisessä päätöksenteossa Etelä-Karjalalle mahdollisimman hyvä saanto ja ohjelmarahoituksen tehokas ja järkevä kohdentuminen
Maakunnan saavutettavuuden parantamista jatketaan edistämällä maakunnalle ja koko Itä-Suomelle tärkeitä liikennehankkeita ja -palveluja. Edunvalvontaa jatketaan mm. kaksoisraiteen ja nopean itäradan osalta. Myös Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen kuuluu liikenteen edunvalvontalistalle.
Aluesuunnittelussa edistetään maakunnan kestävää kehitystä ja ympäristön hyvää tilaa sekä käynnistetään maakuntakaavan päivitystyö.
Päättyvänä vuotena on saatu liikkeelle ensimmäiset hankkeet Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014 – 2020 -ohjelmassa. Ohjelman toimeenpanoa jatketaan vahvistaen sen avulla raja-alueyhteistyötä ja aluekehitystä ohjelma-alueella.
Vuoden 2019 talousarvio on jäsenkuntien kanssa sovitun menettelyn mukaisesti alijäämäinen 235 000 euroa, mikä katetaan kertyneestä aiemmasta ylijäämästä. Liiton maksuosuus on noin 17 €/ asukas.
Jäsenkuntien maksuosuudet
Varsinaisen toiminnan tuotoista jäsenkuntien maksuosuudet (2 235 402 euroa) ovat olleet lähes ennallaan vuodesta 2016 ja kattavat lähes 99 % tuotoista. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät kuntien verotulojen mukaan. Näin Lappeenrannan maksuosuus on suurin, vajaat 1,3 miljoonaa. Imatran maksuosuus on vajaat puoli miljoonaa euroa. Muiden kuntien maksuosuudet jäävät reilusti alle sadantuhannen.
Aiemmasta poikkeava esitystapa
Liiton talous- ja toimintasuunnitelman muotoa on muutettu jonkin verran aiempien vuosien esitystavasta. Uuteen suunnitelmaan on kirjattu näkyviin myös varat, joita Etelä-Karjalan liitto välittää hankerahoituksena eri tahoille. Ohjelmarahoituksen suuntaamista on määritetty kunkin ohjelman omissa ohjelma-asiakirjoissa ja säännöissä sekä yhteisessä maakuntaohjelmassa. Talousarviossa niiden käyttöä ei voi määrittää, mutta niiden kirjaaminen talous- ja toimintasuunnitelmaan lisää liiton talouden läpinäkyvyyttä.
Liiton toiminta voidaan jakaa neljään osaan:
1) Varsinainen (jäsenmaksuilla rahoitettava) toiminta
2) Rajaohjelmat (Kaakkois-Suomi –Venäjä CBC)
3) Maakuntauudistuksen esivalmistelu
4) Muu projektitoiminta.
Aikaisemmin vain varsinainen toiminta on budjetoitu siten, että se on sisältänyt myös projektien omarahoitusosuudet (2017 tilinpäätöksessä 180 000 euroa ja 2018 taloussuunnitelmassa 290 000 euroa). Jatkossa projektien toimintakate osoittaa omarahoituksen määrän.
Rajaohjelmien tekninen tuki on koko ohjelmakaudella 7,2 m€ ja käytetään 1.5.2017 – 30.6.2024 välisenä aikana. Rajat ylittävän CBC-ohjelman hankebudjetin suuruus on 70,3 m€. Ohjelmalla rahoitetaan mm. raja-asemien kehittämistä. Päätöksen teko ohjelmassa tapahtuu ohjelmassa mukana olevien alueiden muodostamissa seuranta- ja valintakomiteoissa.
Maakuntauudistus sisältää yleisen esivalmistelun, ICT-valmistelun, esimiesten valmennusohjelman ja sote-koordinaattorin toiminnan.
Painopiste on vuodessa 2018, jolloin kulut ovat n 2,4 m€, mistä liiton omarahoitusosuus on vajaa 200 000 euroa. Valtion rahoitus kattaa suurimman osan esivalmistelun kustannuksista. Vuodelle 2019 budjetissa on kolmelle kuukaudelle rahoitusta, minkä valtio kattaa lähes kokonaan. Uudistuksen valmistelun jatko on kiinni eduskunnan päätöksistä sekä niitä seuraavista valtionavuista.
Muita projekteja on meneillään tai alkaa runsas kymmenen. Niiden rahoitus tulee eri lähteistä (EU, valtio; kunnat, yksityiset) ja yleensä
hankkeisiin vaaditaan myös omarahoitusta, jonka suuruus vaihtelee. Esimerkiksi Aasia ja erityisesti Kiina-yhteistyön edistämiseksi on menossa maakunnan kehittämisrahaston varoilla toteutettava oma kaksivuotinen hanke.
Liiton Maakuntagalleriassa sijaitsevien toimitilojen hankintaa varten otettiin vuonna 2007 lainaa 960 000 euroa, jota
lyhennetään vuosittain. Lisäksi toimistotilaa on vuokrattuna CBC-ohjelmalle ja maakuntauudistuksen valmistelulle Maakuntagallerian ensimmäisestä ja neljännestä kerroksesta.
Lisätietoja: vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Jouko Kervinen, p: 050 339 0998, [email protected]