(Maakuntajohtajan blogi 13.5.2019, julkaistu ensin Savon Sanomien koulumnina 12.5.2019)
Maa siirtyy piirun verran vasemmalle, kun povattu sinipuna jäikin syntymättä ja vuodesta 1987 yhtä poikkeusta lukuun ottamatta aina hallituksessa ollut kokoomus joutuu oppositioon. Siellä tosin ainakin aluksi ensiviulua soittelevat perussuomalaiset.
Se kuinka leveä tuo piiru on, luetaan toukokuun lopulla hallitusohjelmasta. Toki sanottuna sillä varauksella, että ilmiöpohjaisten seminaarien tuloksena syntyy teksti, jonka myös viiden puolueen päättävät elimet aikanaan hyväksyvät. Vasemmistoliiton, vihreiden ja keskustankin kohdalla se ei ole pelkkä ilmoitusasia.
Siihen, että näin kävi, tuli vaikuttaneeksi valtamedian vaaliteemavalintojen ohella myös Hjallis Harkimo, jonka Nyt- liikkeen 70 000 ääntä riittivät katkaisemaan kokoomuksen pitkään jatkuneen valtakauden.
Entä kuinka uudessa asetelmassa käy itäisen Suomen? Varsinkin sosialidemokraateilta on keskustan ohella lupa odottaa tekoja, sillä puolueella oli vankka kannatus Kaakkois-Suomessa ja myös Savo-Karjalassa paikkamäärä kasvoi. Siksi voi käydä ihan hyvinkin.
Merkillepantavaa sdp:n tuloksessa on, että näiden kahden vaalipiirin kahdeksan kansanedustajan joukossa otetaan mittaa vain yhdestä miehestä. Seppo Eskelinen on kokenut maakunta-ja kunnallispoliitikko Joensuusta. Hän ja myös toinen uusi edustaja, Imatran Niina Malm tuntevat alueen tarpeet hyvin.
Hallitusneuvotteluissa liikenneverkkotyöryhmää vetää Kainuun kokenut Merja Kyllönen ja siinä ovat mukana Etelä-Karjalan kansanedustajat Suna Kymäläinen (sd) ja Ari Torniainen (kesk) sekä vihreiden mikkeliläinen varapuheenjohtaja Veli Liikanen.
Tällä joukolla voi ja pitää syntyä tulosta, joka näkyy täälläkin todellisina tulevaisuusinvestointeina.
Itä-Suomen neuvottelukunnalla, jonka liikenneyhteistyöhön myös Kymenlaakso on tulossa mukaan, on selvät sävelet kuinka alueen saavutettavuutta ja teollisuuden toimintaedellytyksiä parannetaan.
Suuressa kuvassa nopea itärata Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta Savoon ja Karjalaan sekä Pietariin nousi itäisen Suomen maakuntien ja kymmenen kaupungin yhteiseksi tavoitteeksi vaalien alla. Ei Turun ja Tampereen kahta isoa hanketta ilman kolmatta eli itärataa, kuuluu liki miljoonan itäsuomalaisen viesti.
Kuitenkin jo ennen isoja uusia ratainvestointeja Karjalan ja Savon radat pitää kunnostaa Kouvolan ja Kuopion sekä Imatran ja Joensuun välillä, kansainvälistää Imatran rautatie- ja Parikkalan maantieliikenteen ylityspaikat, pidentää Saimaan kanavan sulut sekä kunnostaa Kouvolasta Hamina-Kotkan vientisatamaan johtava rata.
Parannettavaa riittää myös viitos-ja kuutostiellä alemman asteista tieverkkoa ja sen korjausvelkaa unohtamatta. Siksi myös EU-rahastoja on voitava käyttää biotalouden ja matkailun infrastruktuurihankkeisiin, yritysten investointitukiin sekä kuntien yleishyödyllisiin investointeihin.
Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa laaditaan parhaillaan maakuntakaavoja, joilla on ratkaiseva merkitys sen suhteen kuinka nopea itärata voidaan toteuttaa. Ilman lainvoimaista kaavaahan ei rataa voi rakentaa. Tuleva liikenne-ja viestintäministeri voi vaikuttaa myös niihin.
Läheltä muuten piti, ettei koko itärata olisi jätetty pois Uudenmaan kaavaluonnoksesta. Yhteystarvemerkintä Koskenkylän ja Kouvolan välille saatiin luonnokseen ohjausryhmän kannasta poiketen vasta maakuntajohtaja Ossi Savolaisen esityksestä.
Liikenne-ja viestintäministeriön äskeisessä selvityksessä ”kannattamattomaksi” todettu itärata on kytketty ensin toteutettavaan Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman ali kulkevaan lentorataan ja Tampereelle ja Ouluun johtavan ”pääradan” suurhankkeeseen, jonka hintalappu on 5,5 miljardia euroa.
Odottavan aika voi siksi idän suunnalla venähtää pitkäksi. Linjaukseen liittyy toinenkin pulma. Rata kaartaisi takaisinpäin Keravalle ja tekisi vielä lisää mutkaa kiertäessään lentoaseman kautta. Mutkan takia aikavoitto verrattuna nyky-yhteyteen Lahden kautta jäisi vain 13 minuuttiin.
Se olisi liian vähän tavoiteltuun puoleen tuntiin nähden. Siihen ja liki 50 kilometrin oikaisuun päästään, kun itärata linjataan suoraan Porvooseen pääradalta jo ennen Tikkurilaa. Sieltähän pääsee myös lentoasemalle kätevästi jo rakennettua Kehärataa pitkin.
Maakuntajohtaja Matti Viialainen