(Tiedote 28.6.2019)
Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021-2027. EU, kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus yhteen laskien kyse on 4-5 miljardin kokonaisuudesta, joten ei ole yhdentekevää, miten rahat suunnataan. Päätös siitä, miten varat jaetaan Suomen sisällä, tehdään kansallisesti.
Nykyisellään huomattava osa EU:n kautta saatavasta tuesta on ohjautunut Itä- ja Pohjois-Suomeen, minne kuluvalla kaudella kohdistuu 70% alueiden rahoituksesta. Maakunnallisesti tarkasteltuna esimerkiksi Etelä-Savoon kohdistuu EU:n rakennerahastotukea vuositasolla 94 €/asukas, kun taas Etelä-Suomeen kuuluvassa Etelä-Karjalassa tuki on 19 €/asukas.
Suomen liittymissopimuksessa on tunnistettu pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden pysyvät haitat ja niiden lieventämiseen on varattu oma tukensa, 30 euroa asukasta kohden vuodessa. Tuki on käytettävissä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muutoin Suomi on tulevalla ohjelmakaudella EU:n näkökulmasta yhdenvertaista aluetta, vain Helsinki-Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat kehittyneempiä alueita, joilla on myös oma, huomattavasti nykytasosta kasvava rahoituskehyksensä.
Alue- ja rakennepolitiikalla on ollut hyviä ja haluttuja vaikutuksia siellä, missä rahaa on ollut käytettävissä. Itä- ja Pohjois-Suomi suuralueena on kuronut kiinni kehittyneisyyseroa muuhun Suomeen. Samaan aikaan erot eteläisten ja läntisten maakuntien välillä ja maakuntien sisällä ovat kasvaneet, hyvin haasteellisia alueita löytyy nyt ympäri Suomea.
Alueiden kehitystä tulee tarkastella muutamaa suuraluetta hienojakoisemmalla tasolla. Siten voidaan paremmin huomioida sekä alueelliset erityispiirteet että alueiden erilaiset kehittämistarpeet. Tärkeää on myös käsitellä samaan kehittyneisyysluokkaan kuuluvia alueita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Aluepolitiikassa tulee korostaa koko Suomen etua ja alueiden kehittämisen kansallisia tavoitteita. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja. Eteläisen ja läntisen Suomen maakunnat esittävät, että tulevalla EU-ohjelmakaudella Suomi jakaa rakennerahastovarat yhden koko maata koskevan ohjelman kautta nykyistä tasaisemmin koko maahan. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tehokas toteutus Suomessa edellyttää varojen merkittävää kohdentumista myös Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Euroopan aluekehitysrahoilla on kuluvalla kaudella Etelä-Karjalassa tuettu mm. korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä ja pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitystä ja teollisia investointeja, kansainvälisen matkailun kehittämistä sekä yritysten sukupolvenvaihdoksia ja yrittäjyyttä. Euroopan sosiaalirahaston varoja on käytetty mm. heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä työelämän tarpeista lähtevän koulutuksen kehittämiseen.
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Satu Sikanen, puh: 0400 661 318, [email protected]