Etelä-Karjalan liittoEtelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö Anu Talka Lappeenrannan Linnoituksen uudeksi isännäksi

Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö Anu Talka Lappeenrannan Linnoituksen uudeksi isännäksi

 Tiedote, Lappeenrannan kaupunki, julkaisuvapaa 9.8.2019

Anu Talka on Linnoituksen uusi isäntä.

Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö Anu Talka nimettiin Lappeenrannan Linnoituksen uudeksi isännäksi perjantaina 9.8.2019. Isännän arvonimi annetaan vuodeksi kerrallaan lappeenrantalaiselle tai Lappeenrannasta kotoisin olevalle, omalla alallaan ansioituneelle henkilölle, joka on toiminnallaan tuottanut kaupungille positiivista mainetta. Valinnan tekee Lappeenrannan kaupunginjohtaja.

Talka on 24. Linnoituksen isäntä. Edellinen isäntä, Yle Kaakkois-Suomen päällikkö Sari Lehtinen, luovutti isännän tunnusmerkit, viitan, käädyt ja hatun seuraajalleen satamatorilla.

Anu Talka tunnetaan paitsi työstään maakuntaliiton kehittämispäällikkönä, mutta myös Etelä-Karjalan historian tutkijana. Hän on kirjoittanut useita etenkin paikallishistoriaan liittyviä julkaisuja ja muun muassa tehnyt käsikirjoituksen Etelä-Karjalan museossa nähtävillä olevaan perusnäyttelyyn Rajalla – kolme karjalaista kaupunkia.

Kirjallisuutta ja teatteria rakastava Talka kuvailee itseään uteliaaksi optimistiksi, joka uskoo tulevaisuuteen.

– Ihminen voi omalla asennoitumisellaan vaikuttaa paljon elämäänsä. Koskaan ei voi tietää mitä tuntematon tuo tullessaan, vaan pitää uteliaana tarttua mahdollisuuksiin, valinnastaan Linnoituksen isännäksi täydellisesti ja iloisesti yllättynyt Talka sanoo.

Linnoituksen uusi isäntä kiinnostui jo kouluaikoina historiasta. Hänen mielestään on tärkeää pysähtyä tarkastelemaan mitä kaikkea ympärillä on saatu aikaiseksi.

– Aikaansaannokset tarkoittavat sitä, että on uskallettu lähteä rohkeasti mukaan johonkin uuteen. Historiasta voidaan saada pohjaa, mutta sinne ei kannata jämähtää, sillä muuttumattomuus on pahinta. Jokainen sukupolvi löytää omat hienot juttunsa ja vanhempien sukupolvien on annettava niille tilaa.

Talkan mielestä on hienoa, että Lappeenranta juhlii 370-vuotisjuhlavuottaan, sillä merkkivuodet kannustavat ihmisiä ajattelemaan asioita, joita ei välttämättä muuten tulisi mietittyä.

– Monet asiat ovat meille itsestäänselviä ja siksi emme tajua, miten paljon lopulta tiedämme kotiseudustamme. Kun tuntee maakunnan menneisyyden, näkee samalla sen voiman vuosisatojen ajalta. Aikalaiset ovat aina löytäneet tavan mennä eteenpäin, ja koenkin olevani maakuntaliitossa aitiopaikalla tähyämässä tulevaisuuteen.

– Historian kerroksellisuus auttaa meitä näkemään omat erityispiirteemme ja arvostamaan niitä. On tärkeää luoda erityisesti lapsille ja nuorille siteet omaan kotipaikkaansa. Kun tuntee kuuluvansa johonkin, on helpompi ponnistaa eteenpäin.

 Yhdessä mielikuvia vastaan

Anu Talka vastaa Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkönä maakunnan kulttuuriasioiden koordinoinnista, matkailun kehittämisestä ja maakunnan aluekehittämisen tiekartasta, maakuntaohjelmasta. Hänen mukaansa liitto toimii taustalla erityisesti yhteistyön mahdollistajana eikä työ siten välity suoraan asukkaiden arkeen.

– Pyrimme tarjoamaan tilaisuuksia keskustella asioista yli kuntarajojen ja näin antamaan impulsseja, jotta voimme yhdessä viedä koko maakunnan asioita eteenpäin.

Etelä-Karjalan suurimmaksi haasteeksi hän kokee valtakunnallisessa keskustelussa vellovat mielikuvat, jotka vaikuttavat päätöksentekoon.

– Välillä tuntuu, että itäinen Suomi unohdetaan kokonaan. On tärkeää taistella mielikuvia vastaan ja korostaa alueen valtteja, kuten mieletöntä elämisen laatua, rohkeaa ja innovatiivista yliopistoa sekä Saimaata.

– Meidän pitäisi myös itse iloita pienistä asioista. Minusta on hämmentävää, kuinka edistyneitä olemme verrattuna muihin alueisiin. Esimerkiksi jätteidenlajittelu on täällä sellaisella tasolla, ettei muualta löydy vastaavaa, tarkaksi lajittelijaksi tunnustautuva Talka sanoo.

Linnoituksen uuden isännän mielestä Etelä-Karjalalla pyyhkii joka tapauksessa suhteellisen hyvin.

– Lappeenranta on maakunnan tärkeä keskus, joka hoitaa mielestäni veturin roolia lannistamatta muita. Meillä ei sorruta samanlaiseen vastakkainasetteluun kuin ehkä joissakin muissa maakunnissa, vaan asioita tehdään hyvässä yhteishengessä.

Vihreässä Lappeenrannassa pulpahtelee iloisesti

Lemiltä kotoisin oleva Anu Talka on muuttanut Lappeenrantaan 1990-luvulla. Lemi sykkii edelleen vahvasti sydämessä, mutta Talka kertoo kokevansa itsensä vahvasti lappeenrantalaiseksi.

– Mielestäni keskimääräisesti lappeenrantalainen avaa suunsa helposti, on yleensä hyvin avulias ja helposti lähestyttävä sekä puhuu ihmisille hisseissä. Tai ainakin vähintään hymyilee tai nyökkää, Talka naurahtaa.

Saimaalla ja sen äärellä viihtyvä Talka kuvailee Lappeenrantaa tapahtumarikkaaksi kaupungiksi, jossa pulpahtelee iloisesti.

– Olen erityisen ylpeä nuoremmista sukupolvista, jotka ovat rohkeasti ottaneet tekovastuun itselleen. On syntynyt hienoja, kotiseudustaan ylpeitä ilmiöitä, kuten Lehmus Roastery ja Kulttuuritila Nuijamies. Myös yliopistolta tupsahtelee huomiota herättäviä, käsittämättömiä innovaatioita.

– Ruohonjuuresta nousee uudella tavalla asioita. Se on hyvä, sillä emme palaa enää vanhaan tottumusten ja yhtenäiskulttuurin maailmaan, jossa katsottiin kaikki kahta samaa televisiokanavaa ja Ylen yhdeksän uutisia. Täytyy hyväksyä, että nykymaailmassa tarvitaan erilaisia tapoja havahduttaa ja erottua.

Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö kiittelee Lappeenrannan Greenreality-henkeä, joka kannustaa ihmisiä myös pieniin ilmastotekoihin.

– Olen optimisti ilmastoasioidenkin suhteen ja uskon, että tieteellä ja pieniin tekoihin sitoutumalla voidaan tehdä paljon. Ajattelutapojen muuttaminen on tärkeää ja siksi esimerkiksi LUT Junior University on aivan loistava innovaatio.

– Viime aikoina on paljon keskusteltu Lappeenrannan lentoliikenteen vaikutuksesta ilmastoon. Kun käymme ulkomailla, saamme vaikutteita paikallisilta, mutta myös tänne tulevat oppivat meiltä samalla tavalla erilaisia tapoja. Esimerkiksi luonnon täydellinen hiljaisuus on monelle matkailijalle mieletön kokemus, joka varmasti kannustaa kunnioittamaan luontoa ja sen monimuotoisuutta. Jos jäämme omiin poteroihimme, ei mikään muutu.

Kaupunki lähemmäs asukkaita ja uusia tuulia kanavan alueelle

Anu Talka toivoo­, että kaupunki astelisi vielä lähemmäs asukkaitaan ja asettuisi heidän asemaansa palveluita kehittäessään.

– Vuorovaikutteisuutta ja asukaslähtöisyyttä ei ole koskaan liikaa. Byrokratia ja asioiden sisältäpäin katsominen hankaloittavat asukkaiden arkea. Asioita voi tehdä helpoksi keskustelemalla asukkaiden kanssa ja miettimällä, miltä asiat näyttävät heidän näkövinkkelistään.­­­

­­Talka kehuu Rantaraittia ja on innoissaan, että kaupunkikuvaan on tuotu piirteitä, kuten maisemakehystaulut, jotka antavat kimmokkeita nykyajan viestintävälineille. Linnoitus puolestaan on hänen silmissään kehittynyt ansaitsemaansa arvoon.

– Linnoitus on suunnattoman kaunis miljöö, joka nostattaa paikallisylpeyttä, ja myös nuoret kokevat sen omaksi paikakseen. Mielestäni alueelle voisi seuraavaksi pohtia pientä, eksoottista ja alueen erityispiirteet huomioivaa majoitusmahdollisuutta Lapin iglujen tapaan.

Linnoituksen lisäksi Talka kaipaa lisää kehitysaskelia Saimaan kanavan alueelle ja pohtii myös, voisiko aikoinaan kuopatun kaupunkipuistokeskustelun herättää henkiin.

– Kanavanvarren upeaa aluetta tulisi muokata kävijäystävällisemmäksi ja sen saavutettavuuden eteen voisi tehdä vielä paljon. Kunnon opastaulut ja kävelyreitti Kuutostien suljettujen ramppien päässä olevalta parkkipaikalta kanavanrantaan voisivat lisätä kävijöiden määrää ja sitä kautta alueelle voisi pikkuhiljaa syntyä lisää palvelutoimintaa. Toki tällöin rampit pitäisi avata liikenteelle.

– Meidän kannattaisi vakavasti miettiä myös kansallisen kaupunkipuiston mahdollisuutta. Lappeenrannassa on upeita puistoja eikä Kaukaan tehdas keskellä kaupunkipuistoaluetta haittaisi, sillä tehdas toimii eri tavalla kuin esimerkiksi 1970-luvulla. Kaupunkipuisto ilmentäisi hienosti myös kaupungin Greenreality-ajattelua.

Historiaa ja perinteitä vaaliva, rohkeasti tulevaisuuteen katsova

Linnoituksen isännän valitsee Lappeenrannan kaupunginjohtaja. Anu Talka on kahdeksas kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan nimeämä Linnoituksen isäntä.

Kimmo Jarva haluaa vuoden 2019 isännän valinnallaan korostaa Lappeenrannan 370-vuotisjuhlavuoden hengessä alueen historian merkitystä ja samalla kaupungin kehittämisnäkymiä. Hänen mielestään Etelä-Karjalan liitolla on koko maakuntaan ulottuva vankka kehittämisote, joka on erityisen tärkeä maakunnan keskuskaupungille.

– Anu Talka on yksi Etelä-Karjalan liiton aktiivisimmista tekijöistä, joka vie yhteistä, maakuntaamme koskevaa kehitystyötä ahkerasti eteenpäin. Kotiseudustaan ylpeä uusi isäntä on tehnyt myös paljon arvokasta työtä etenkin Lappeenrannan historiantutkimuksen eteen ja tuonut esiin juuriamme ja perinteitämme.

– Talkalla on ajatuksia siitä, miten Lappeenrannan monivivahteista historiaa voidaan tehdä tutuksi tulevillekin sukupolville. Linnoituksen uusi isäntä katsoo myös rohkeasti tulevaisuuteen. Hänellä on vahvaa näkemystä linnoituksen, Lappeenrannan ja koko maakunnan kehittämiseksi, Jarva perustelee valintaansa.

Lisätietoja: 

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva,
puh. 040 844 2000, kimmo.jarva(at)lappeenranta.fi 

Linnoituksen isäntä, Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö Anu Talka
puh. 040 350 8111, anu.talka(a)ekarjala.fi