(4.10.2019, Liikenteessä-blogi, liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen)
Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittamassa neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamisesta. Sen sijaan neuvottelujen aloittaminen Itärata-hankeyhtiön perustamisesta ei ministeriön mukaan ole vielä ajankohtaista, koska idän suunnan ratahankkeista vahvimmin esillä olleen Itäradan eli Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan rataoikaisun lisäksi idän suunnan kaupungeissa on myös muiden linjausten kannattajia.
On totta, että itään johtavien ratalinjausten osalta on erilaisia näkemyksiä. Päijät-Hämeen suunnalta on tullut viestiä, että siellä tehdään kaikki mahdollinen sen eteen, ettei Itärata toteudu. Kotkan-Haminan seutu Kymenlaakson etelärannikolla puolestaan toivoo itään suuntautuvan radan kulkevan rannikkoa pitkin Luumäen kautta Venäjän rajalle. Itäradan kannalla ovat Porvoon ja Kouvolan kaupungit sekä Savon ja Karjalan ratojen varrella olevat kaupungit ja kunnat.
Itäradan puolesta puhuvien kaupunkien, kuntien ja maakuntien tavoitteena ei ole heikentää minkään alueen yhteyksiä pääkaupunkiseudulle, vaan tasoittaa Itärata-oikaisun avulla itäisen Suomen saavutettavuutta muuhun maahan nähden. Tuon seuraavassa esiin muutaman näkökulman, joilla voidaan perustella Itärata-linjausta sekä vähentää huolta Itäradan negatiivisista vaikutuksista muille alueille.
Itärata on itäisen Suomen yhteinen asia
Itärata-linjaus on itään suuntautuvista ratalinjauksista ainoa, jolla on kaikkien Savon ja Karjalan radan varrella olevien kaupunkien ja kuntien tuki. Se on esillä olleista vaihtoehdoista ainoa, joka hyödyttäisi laajimmin itäistä Suomea. Sen vuoksi Etelä-Karjalakin kannattaa Itärata-linjausta, vaikka itäinen rantarata voisikin tarjota muutaman minuutin nopeamman yhteyden Karjalan radan varrella oleville kaupungeille ja kunnille. Tässä tilanteessa yhteinen etu menee oman edun edelle.
Itärataa perustellaan erityisesti itäisen Suomen ja Pietarin sekä pääkaupunkiseudun välisen matka-ajan lyhentymisellä. Rataoikaisun lisäksi matka-aikaa saadaan lyhennettyä myös nykyistä rataverkkoa parantamalla. Matka-ajan lyhentymisen ohella on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että uusi ratalinjaus saattaisi mahdollistaa myös nykyistä tiheämmän vuorotarjonnan itäisen Suomen ja pääkaupunkiseudun välille.
Miksi Itärata nykyisen rinnalle?
Jotkut itäisessä Suomessa sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät yritykset ovat esittäneet perustellun huolensa siitä, että Lahden ja Helsingin välillä kulkeva lähiliikenne täyttää kaukoliikenteen junat, jolloin itäisestä Suomesta pääkaupunkiseudulle matkaaville jää ainoaksi vaihtoehdoksi joko lentää tai ajaa autolla Helsinkiin. Näin ollen itäisen Suomen asukkaat ja yritykset eivät pysty hyödyntämään ympäristön kannalta parasta liikkumismuotoa sen vuoksi, että kaukojunan kapasiteetista iso osa on varattu Helsingin ja Lahden välillä liikkuville lähiliikenteen asiakkaille.
Lahti on esittänyt huolensa siitä, että Itärata-linjaus jättäisi Lahden pussinperälle. Itäisestä Suomesta katsottuna Lahden esittämä huoli on ylimitoitettu. Lahdesta pääsee arkipäivisin Helsinkiin 19 lähijunalla ja 16 kaukojunalla. Tämä on itäisestä Suomesta katsottuna huima määrä, kun samaan aikaan esimerkiksi Lappeenrannasta vuoroja on päivässä vain 10.
Itäisen Suomen intressissä ei missään nimessä ole kaikkien kaukojunavuorojen siirtäminen Lahden sijasta Porvoon kautta kulkevalle radalle. Nykyisen radan kapasiteetin parantuessa olisi mahdollista kehittää nykyistä parempia poikittaisyhteyksiä itäisen ja läntisen Suomen välille. Itäisessä Suomessa riemuittaisiin nopeammista yhteyksistä esimerkiksi Tampereelle, ja toisaalta ratakapasiteetin vapautuminen tarjoaisi Tampereelle huomattavasti nykyistä paremmat mahdollisuudet neuvotella omasta Allegro-junasta Pietariin.
Olisiko Itärata uhka Kymenlaakson rannikkokaupungeille?
Itään suuntautuvan radan linjaus jakaa mielipiteitä Kymenlaaksossa. Kouvolan kaupunki kannattaa Itärataa, mutta maakunnan rannikkokaupungit Kotka ja Hamina ovat itäisen rantaradan kannalla. Kuten jo aiemmin totesin, Itäradan linjaus hyödyttää laajimmin koko itäistä Suomea ja tarjoaa sen vuoksi itäiseen rantarataan verrattuna parempia yhteyksiä suuremmalle asukasmäärälle. Itäinen rantarata puoltaa paikkaansa, jos puhutaan Suomen sisäisen liikenteen sijasta Helsingin ja Pietarin välisestä liikenteestä.
Itäisen rantaradan suunniteltu linjaus noudattaisi melko pitkälle vuonna 2018 valmistuneen E18-tien maastokäytävää. E18-tie kuuluu EU:n TEN-T-ydinverkkoon ja on mitoitettu huomattavasti nykyistä suuremmalle liikennemäärälle. Liikennehankkeiden kestävyyden näkökulmasta olisi tärkeää varmistaa ensin tämän vajaakäytöllä olevan uuden huippulaatuisen tien tehokas käyttö ennen kuin mietitään uutta väylää sen rinnalle.
Liikennepalvelujen näkökulmasta E18-tiellä on hyvä linja-autovuorotarjonta Kotkan-Haminan seudun ja Helsingin välillä: arkipäivisin Kotkasta Helsinkiin pääsee 15 linja-autovuorolla. Lisäksi Kotkasta on arkipäivisin 7 junavuoroa Kouvolaan ja sitä kautta Helsinkiin. Kotka–Kouvola välin henkilöjunaliikenne on myös mukana liikenne- ja viestintäministeriön pilottihankkeessa, jossa junavuorotarjontaa parannetaan kyseisten kaupunkien välillä. Itäradan toteutuminen ei uhkaisi E18-tien hyviä joukkoliikenneyhteyksiä Kymenlaakson rannikon ja pääkaupunkiseudun välillä. Sen sijaan se lyhentäisi junamatkustajien matka-aikaa myös Helsingin ja Kotkan välillä, kun matka-aika Helsingistä Kouvolaan lyhenisi.
Itäistä rantarataa ei voida pitää myöskään Suomen teollisuuden ja viennin näkökulmasta kriittisenä investointina, vaan tärkeämpää on parantaa nykyistä raideinfraa Kouvolan ja HaminaKotka Sataman välillä. Perustan väitteeni sille, että Suomen satamien takamaatutkimusten mukaan HaminaKotka Sataman takamaat ovat erittäin vahvasti Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Kotka–Kouvola yhteysvälin kehittäminen kuuluu sekä Kaakkois-Suomen liikennestrategian että Kymenlaakson maakuntaohjelman kärkihankkeisiin. Koko itäinen Suomi on täysin samaa mieltä kyseisen yhteysvälin kehittämistarpeesta ja haluaa ehdottomasti turvata sille tärkeän ja omaksi kokemansa HaminaKotka Sataman raideyhteydet sataman takamaille.
Kaavamerkintöjen tärkeys
Itäradan puolestapuhujien tavoitteena on saada Itäradan suunniteltu linjaus ohjeelliseksi merkinnäksi Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntakaavoihin. Tavoitteena ei missään nimessä ole poistaa muita kaavoissa olevia ratalinjausten merkintöjä, vaan saada maakuntakaavat mahdollistaviksi myös Itäradan suhteen. Sen vuoksi on tärkeää, että myös itäisen Suomen ulkopuolella ymmärretään Itäradan merkitys ja tavoitteet.
Maakuntakaavalla edistetään maakunnan strategista kehittämistä ja siinä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Sen lisäksi maakuntakaavassa tulisi osoittaa myös valtakunnallisten tavoitteiden kannalta tärkeät aluevaraukset. Olisi erittäin ikävää, jos Uusimaa ja Kymenlaakso omilla kaavaratkaisuillaan estäisivät itäisen Suomen paremman saavutettavuuden pääkaupunkiseudulle.