”Maakunta- ja sote-uudistus jäi toteutumatta. Nyt meidän on ihan itse tehtävä asioita eteenpäin”, maakuntajohtaja Matti Viialainen
totesi Kuntaliiton maakuntatilaisuutta avatessaan. Innovatiivisuus, oma tekeminen voimavarana ja uusinajattelu korostuivat eteläkarjalaisten puheenvuoroissa Imatralla torstaina 14.11.
Kuntaliiton vuosittainen kierros maakuntiin keräsi tilaisuuteen n. 80 eteläkarjalaista kuntapäättäjää ja virkamiestä.
Maakuntajohtaja Viialainen kertasi Etelä-Karjalan aktiivisuutta erilaisissa hankkeissa. Samalla hän antoi hallitukselle kiitosta niistä lupauksista, mitä tähän mennessä on saatu. Parikkalan rajaylityspaikan avaaminen v. 2024 ja VT 13 korjaus Myttiönmäen kohdalla ovat kokreettisia parannuksia. Muita päätöksiä, mistä tarvitaan päätös pikaisesti, on Imatran rautatieliikenteen avaaminen sekä Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen. Kaikkia näitä asioita on Etelä-Karjala ajanut ponnekkaasti jotta matkailuelinkeino ja teollisuus voisivat jatkossakin menestyä.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina avasi puheenvuorossaan kuntatalouden näkymiä. Hän kehui Etelä-Karjalan toimijoita tuloksekkaasta yhteistyöstä. Sen ansiosta maakunnalla on monia onnistumisia, eikä tilanne kuntatalouden ongelmista huolimatta ole synkkä.
Kuntatalouden tilanne on jo nyt vaikea, mutta väestönmuutoksen kovat luvut ovat luomassa entistä hankalampaa tulevaisuudenkuvaa kuntatalouteen. Kuntatalouden ongelmien taustalla on tänä vuonna myös järjestelmämuutoksesta johtuvia rytmihäiriöitä: verokorttiuudistus ja tulorekisteri-ilmoitusongelmat ovat tuoneet vajetta kuntien kassohin.
Kuntatalouden kannalta keskeinen toimija Etelä-Karjalassa on yhteinen kuntayhtymä Eksote. Toimitusjohtaja Timo Saksela kommentoi Reinan puheenvuoroa. Hän avasi lyhyesti uutta strategista suunnittelua, mitä Eksotessa tehdään parhaillaan. Sen kautta pyritään tehostamaan toimintaa niin, että asiakkaat olisivat selkeästi toiminnan keskiössä.
Erilaiset kunnat ja kaupungit maakunnan vahvuutena
Kunnilla oli mahdollisuus vaikuttaa tämänvuotisen maakuntatilaisuuden aiheisiin. Yksi Kuntaliittoon lähetetty aihe oli erilaiset kunnat ja kaupungit maakunnan vahvuutena.
Kauko Aronen esitteli Kuntaliiton tilastopalvelua, elinvoimaindikaattoria, missä voidaan esimerkiksi tehdä vertailuja samankaltaisiin kuntiin nähden. Elinvoimaindikaattoriin vaikuttavat mm. väestön, työpaikkojen ja verotulojen kehitys.
ARONEN Kauko:Erilaiset kunnat ja kaupungit maakunnan vahvuutena,14.11.2019.pdf
Arosen puheenvuoroa kommentoinut Imatran Kaisa Heino totesi, että Etelä-Karjalassa on jo pitkään ymmärretty maakunnan yhteisen tekemisen merkitys. Kilpailu asukkaista ei tapahtu Etelä-Karjalan kuntien välillä. Jos mihin tahaansa maakunnan kuntaan saadaan uusia asukkaita, on se kaikkien kuntien etu, Heino totesi.
Osaavan työvoiman saatavuus on haaste. Osaavaa työvoimaa hakeutuu alueille, missä on viihtyisä ja elinvoimainen ympäristö, muistutti Savitaipaleen Kimmo Kainulainen. Myös kahden paikan asukkaat ovat siksi tärkeitä pienissä kunnissa.
Päivän toinen pyydetty puheenvuoro koski elinvoimatyön organisointia kunnissa. Aiheesta alusti Jarkko Huovinen.
Huovisen mukaan lähtömuutto on avainasemassa seutukunnan kasvuprosessissa. Menestyvien seutujen paremmuus ponnistaa ennen muuta luovista ihmisistä, jotka puolestaan hakevat miellyttäviä elinympäristöjä. Siksi elinympäristön ja vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen kannattaa investoida.
HUOVINEN Jarkko: Elinvoimatyön organisointi,14.11.2019.pdf
Huovisen esitystä kommentoinut Ruokolahden kunnanjohtaja Tuomo Sallinen sai salin yleisöltä raikuvat aplodit. Hän kuvasi nuorten yrittäjien omaehtoisesti synnyttämää elinvoimaa, pöhinävoimaa, mitä kunta on omalla mahdollistavalla asenteellaan tukenut.
Nuorten yrittäjien innolla Ruokolahdelle on synnytetty Etelä-Suomen paras pyöräpuisto useine ratoineen, Sallinen kehui.