EN RU

LIIKENTEESSÄ

Liikenteessä

8.9.2017

Mitä hyvää rautateiden matkustajaliikenteen avaaminen kilpailulle voi tarkoittaa Etelä-Karjalassa?

(Liikenteessä -blogissa 8.9.2017 tulevaisuuden muistelua)

Eletään vuotta 2050. Rautateiden matkustajaliikenteen avaamisesta kilpailulle on kulunut reilut parikymmentä vuotta. Kilpailun avaamisen myötä maakunnat, kaupungit ja kaupunkiseudut saivat mahdollisuuden järjestää ja kilpailuttaa alueellaan junaliikennettä ja Etelä-Karjalan maakunnassa mahdollisuus on käytetty ilo mielin hyväksi.

Etelä-Karjalaan on muodostunut laaja taajamajunaverkosto, joka palvelee maakunnan työssäkäyviä asukkaita sekä vapaa-ajan matkustajia ja matkailijoita. Raideliikennettä kehittämällä on pystytty nostamaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja vähentämään henkilöautoliikenteen tarvetta; itse asiassa Etelä-Karjalan maakunta oli ensimmäinen suomalainen maakunta, jossa junaliikenne ohitti suosiossaan yksityisautoilun.

Mitä Etelä-Karjalassa on tehty raideliikenteen edistämiseksi? Heti kilpailun avautumisen jälkeen maakunta kilpailutti taajamajunaliikenteen välille Luumäki-Imatra. Tämä oli suuri askel, mutta uusiutuvan energian ja puhtaan elinympäristön mallimaakuntana alueen päättäjät olivat valmiita ottamaan tämän askeleen.

Taajamajunayhteys Luumäen ja Imatran välillä palveli aluksi erityisesti alueen työssäkäyviä asukkaita ja vähitellen yhä useampi heistä siirtyi kulkemaan työmatkansa henkilöauton sijasta junalla. Junaliikenteen suosion kasvaessa asukkaat alkoivat toivoa laajempaa raideverkostoa, jotta juna olisi aito vaihtoehto henkilöautolle laajemminkin maakunnassa. Maakunta osoitti jälleen edelläkävijyytensä ja aloitti taajamajunaverkoston laajentamisen.

Nykyisin taajamajunalla pääsee Karjalanradalla kulkevan taajamajunan lisäksi myös mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampukselle, Lappeenrannan satamaan, Vainikkalaan, Rauhan kylpylään, Imatrankoskelle ja Ukonniemeen sekä moniin pienempien kuntien matkailukohteisiin.  Muutama vuosi sitten avattiin myös rajan ylittävä ympyräreitti, joka kulkee Lappeenrannan, Imatran, Svetogorskin ja Viipurin kaupunkien välillä. Tämän ympyräreitin toteutumisessa oli runsaasti haasteita, mutta aktiivisena rajamaakuntana Etelä-Karjalassa ei annettu periksi ja nyt ympyräreitti palvelee alueen asukkaiden lisäksi myös alueen elinkeinoelämää sekä matkailijoita. Lappeenranta-Imatra-Svetogorsk-Viipuri -alueesta on tullut suosittu matkailukohde ja samalla sen vetovoima asuinalueena on kasvanut. Junalla ihmiset pystyvät käymään töissä helposti rajan molemmin puolin.

Junakalusto on korkeatasoista ja vuorotarjonta on hyvä. Laadukas kalusto on lyhentänyt matka-aikoja ja parantanut matkustusmukavuutta. Junien palvelutaso on korkea: junissa on toimivat langattomat yhteydet ja polkupyörille on omat vaunuosastot. Työmatkalaiset pystyvät työskentelemään junamatkansa aikana, koska junissa on omat etätyöosastot. Informaatioon on kiinnitetty runsaasti huomiota ja junissa ja asemilla olevista sähköisistä infotauluista saa tietoa mm. jatkoyhteyksistä ja alueen palveluista.

Taajamajunaverkosto on lisännyt suoraan ja välillisesti työpaikkoja alueella. Verkostolla liikennöi useita eri operaattoreita. Näiden yritysten välinen kilpailu on synnyttänyt lisää tuotevalikoimaa ja parempaa asiakaspalvelua sekä lisännyt asiakkaiden valintamahdollisuuksia. Asemakohtaisten junavuorojen määrän kasvaessa myös sellaiset asiakasryhmät, jotka aiemmin jäivät vaille tarjontaa, ovat hyötyneet lisääntyvistä palveluista.

Taajamajunaverkoston myötä tieliikennesuoritteet ovat vähentyneet ja hiilidioksidipäästöissä on saavutettu tavoitteita suuremmat vähennykset, mitkä omalta osaltaan ovat vaikuttaneet myönteisesti ihmisten terveyteen. Myös liikenneturvallisuus on parantunut.

Rautateiden matkustajaliikenteen avaaminen kilpailulle on ollut yksi avaintekijöistä Etelä-Karjalan maakunnan nykyiselle kukoistukselle. Vielä 2010-luvulla maakunnan väestökehitys oli laskeva, mutta taajamajunaverkoston myötä alueen vetovoima on kasvanut ja väestökehitys on kääntynyt kasvuun. Hyvien liikenneyhteyksien, kasvavan markkina-alueen ja sopivan työvoiman saatavuuden myötä yhä useampi yritys on valinnut Etelä-Karjalan sijaintipaikakseen. Etelä-Karjalassa on hyvä elää!