EN RU

Maakuntajohtajan blogi


Maakuntajohtaja

Matti Viialainen

Maakuntajohtaja Matti Viialainen on suosittu kolumnisti monessa mediassa. Etelä-Karjalan liiton sivuilla julkaistaan Viialaisen maakuntajohtajan blogia ainakin kerran kuussa. Jos maakuntajohtajalla on ajankohtaista asiaa, voi hän kirjoittaa useamminkin.

5.2.2018

Toiveita toiselle kaudelle

(Maakuntajohtajan blogi, julkaistu ensin Savon Sanomissa 28.1.2018)

Jännitys joko laukeaa tai tiivistyy heti iltakahdeksalta, kun presidentinvaalin ennakkoäänten tulostolpat ilmestyvät ruutuun. Niistä voi jo päätellä tuleeko toinen kierros vai ei ja kuka on kakkossijalla.

Kuuden vuoden takainen asetelma voi hyvinkin toistua. Niinistö on ykkönen, Haavisto kakkonen ja Väyrynen kolmonen. Sillä erolla toki, että Niinistö saa niin paljon enemmän ääniä kuin edelliskerralla, että hänen sarkastinen tokaisunsa Kuopiossa, toista kierrosta ei tule, voi toteutua.

Vaalikamppailu on ollut asiapitoista ja sivistynyttä, josta kiitos sekä ehdokkaille että tukijoukoille. Tammikuun 28. päivään 1918 verrattuna isänmaa on todellakin muuttunut. Kiväärin sijasta poliittinen valta ratkaistaan tänään äänestyslipuin. Hyvä niin. Silloiseen kahtiajakoon ja vihaan ei saa enää koskaan palata.

Presidentinvaalista on tullut henkilövaali, josta puolueet ovat jääneet taka-alalle. Siksi tuloksesta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tuleviin maakunta-tai eduskuntavaaleihin. Ne ovat kokonaan eri vaalit toisilla ehdokkailla ja toisilla teemoilla.

Eduskuntavaaleissa huomion keskipiteessä ovat puoluejohtajat eli pääministeriehdokkaat. Maakunta-vaaleissakin puolueet voisivat asettaa kärkiehdokkaansa, joista suurimman puolueen ehdokas valittaisiin maakuntahallituksen puheenjohtajaksi. Merkittävä uusi julkisen vallankäytön taso saisi kasvot, mikä varmaan lisäisi äänestäjienkin mielenkiintoa.

Toimittajat ja RKP:n ehdokas ovat sen verran innolla pitäneet tenteissä esillä Natoa, että presidentinvaalin sivutuotteena saadaan kaivattu kansanäänestyskin jo pidetyksi. Nils Torvaldshan mittauttaa sotilaallisen liittoutumisen kannatuksen kerätessään ääniä tällä teemalla yli perinteisten puoluerajojen.

Puolustusministeriön turvallisuuskomitean salaisena pysyttelevän asiantuntijaverkoston viimesyksyinen raportti ennakoi Venäjän puuttumista vaaleihimme monenlaisen ”informaatiovaikuttamisen” keinoin aina jopa salamurhaan asti.
Olisi varmaan paikallaan, että verovaroin vastuullisessa tehtävässä toimiva komitea suorittaisi julkisen itsearvioinnin kuinka hyvin ”noin niin kuin omasta mielestä” raportti osui kohdalleen. Vai kävikö niin, että verkosto pikemminkin itse ryhtyi trollaamaan?

Istuva presidentti on saamassa suurella todennäköisyydellä vahvan valtakirjan, eikä hänen tarvitse enää toisella kaudella pohtia omaa uudelleenvalintaansa. Kuudessa vuodessa ehtii ja tulee tapahtumaan paljon.
Tärkeintä on Niinistön vaalikampanjassaankin esillä pitämä pääasia eli rauhan turvaaminen. Siinä Suomi voi viisaasti ja aloitteellisesti toimiessaan saada kokoaan suurempia tuloksia.

Lännen ja Venäjän välinen vastakkainasettelu ei järkevästi ajatellen ole kummankaan etu. Aseteollisuus ja jotkut poliitikot toki hyötyvät vihanlietsonnasta mutta se ei ole hyväksyttävä syy jatkaa nykytilannetta.

Venäjän heikkouden sekä EU:n ja Naton jatkuvan laajentumisen varaan Euroopan, Itämeren saati Suomen turvallisuutta ei pidä enää yrittää rakentaa.

Terrorismi, ympäristö- ja väestöongelmat sekä köyhyys vaativat paitsi yhteisiä globaaleja ratkaisuja myös yhteistä eurooppalaista Atlantilta Uralille ulottuvaa turvallisuusjärjestelmää.

Olisi vastuutonta jatkaa nykyistä pakote- ja varustelukierrettä. Siksi järjen äänille ja sillanrakentajille tulee ennen pitkää kysyntää sekä EU:n sisällä että myös laajemmin idän ja lännen välillä. Suomelle ja sen presidentille voi tässä avautua vaikuttamisen paikka.

Itä-Suomi on aina vaurastunut, kun suhteet ja kauppa Pietariin ovat toimineet. Niinistön ja Putinin uudelleenvalintojen jälkeen on syytä toivoa konkreettisia tuloksia jo seuraavista tapaamisista.

Saimaan kanavan sulkujen pidennys, uusi turvallisempi kanavatie ja parempi Imatra- Svetogorsk-rautatieyhteys sekä Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan avaaminen ovat hankkeita, joista molemmat hyötyvät.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen