(ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNNAN TIEDOTE 30.4. 2014) Itä- ja Pohjois-Suomessa on huolestuneena pantu merkille Brysselistä kantautuneet tiedot tulevien ENI CBC –...
Valtioneuvos, emerita puhemies Riitta Uosukaisen puhe ei jättänyt nuorta kuulijajoukkoa kylmäksi, kun Luumäellä juhlittiin Suomen 150 vuotta täyttävää valtiopäivätoimintaa. Etelä-Karjalan...
Etelä-Karjala liitto järjestää eduskunnan ja P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa maakunnallisen juhlaseminaarin Luumäellä maanantaina 28.4.2014 klo 9.30−11.00. Kolmen puhemiehen matkassa...
Maanantaina 14.4. 2014 kokoontunut Etelä-Karjalan maakuntahallitus nimesi uudistetun maakunnan yhteistyöryhmän (MYR). Yhteistyöryhmän toiminta on jatkuvaa, mutta jäsenet ja varajäsenet asetetaan...
Kotkaniemen kunnostamiseen tähtäävä hanke hyväksyttiin jo toistamiseen Etelä-Karjalan maakuntahallituksessa. 14.4. 2014 kokoontunut maakuntahallitus päätti myöntää 102 200 euroa EAKR- ja...
(Lehdistötiedotteen mukaan 7.4.2014) Vuonna 2013 venäläisten Suomen-matkojen kokonaismäärä jatkoi kasvuaan. Ostosmatkoja Suomeen tehtiin edellisvuotta vähemmän, mutta lomamatkoja Suomeen tehtiin selvästi...
Etelä-Karjalan liitto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiivistävät entisestään yhteistyötä osaavan edelläkävijämaakunnan rakentamisessa. Innostava kokousiltapäivä tänään upeissa Kotkaniemen tiloissa liiton aluekehitysyksikön ja ELYn työllisyys-, yrittäjyys- ja osaamispalveluyksikön edustajien kesken.
Moniko on tullut pohtineeksi pienimpien, jopa saappaalla tukittavien, purojen merkitystä tarkemmin? Vai ovatko nämä pienet vesiuomat jääneet muistoihin lapsuuden puroleikeistä? Puroista pienimmätkin voivat pitää sisällään merkittäviä luontoarvoja.
Myös Etelä-Karjalan puroissa käy syksyisin vilske taimenten saapuessa kutupuuhiin synnyinsijoilleen: http://www.ekarjala.fi/liitto/blog/pienet-suuret-purot/
Kuva: Esko Kivistö
Kutilan kanavan suunnitteluhanke käynnistyy.Hankkeessa tullaan muun muassa laatimaan kanavan ja siihen liittyvien rakenteiden yleissuunnitelmat sekä vedenlaatu- ja virtaamamalli kanavan ja siihen liittyvien pumppaamoiden vaikutuksista Pien-Saimaan vedenlaatuun.
Kanavahankkeesta järjestetään yleisötilaisuus,
missä asukkailla on mahdollisuus kysellä ja keskustella hankkeesta. Tilaisuus järjestetään Taipalsaaren kunnantalolla (osoite: Kellomäentie 1) 10.10.2018 kello 18.00. Tilaisuuden kahvitarjoilu alkaa 17.30.
Etelä-Karjalan liiton Stefan Mynttinen vieraili Ukrainan Harkovassa. Harkovan paikallishallinnosta keskusteluihin osallistuivat mm. Nikolai Titov ja Eleni Kulik.
http://www.oblrada.kharkov.ua/ru/press-center/news/20226-kharkivshchina-pogliblyue-spivpratsyu-z-regionom-pivdennoji-kareliji
Lappeenrannan ja Viipurin välinen tieyhteys on erittäin tärkeä Etelä-Karjalalle, Kaakkois-Suomelle ja koko maalle. On hyvä, jos ja kun tämä tieyhteys saadaan tarvetta vastaavalle tasolle.
HUOM! Sotealan #pkyritys. Etelä-Karjala on mukana TEM ja Sitran #sotekiihdyttämö pilotissa. Tavoitteena on vahvistaa pk-palveluntuottajien kilpailu- ja muutoskykyä muuttuvassa #sote-ympäristössä. Huomiota kiinnitetään niin palvelumuotoiluun, liiketoimintamallien kehittämiseen, rahoituksen hankkimiseen kuin vaikuttavuuden mallintamiseen. Lisätietoa ja linkki hakuun löytyy täältä:
https://www.sitra.fi/uutiset/sote-kiihdyttamo-pk-yrityksille-ja-palveluja-tuottaville-jarjestoille-haku-on-auki/
Maakuntajohtaja Matti Viialainen pohtii blogissaan politiikan ja politikoinnin eroja. Politiikka, siis asioiden varsinainen hoito ja toisaalta politikointi eli äänten kalastelu kun ovat, kaksi eri asiaa ja taiteenlajia.
Hän muistuttaa, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Se ei siis kuulu, eikä sitä saa antaa vaikutusvallastaan helposti juopuville ”asiantuntijoille”, tutkijoille tai medialle.
Lue Viialaisen blogi: http://www.ekarjala.fi/liitto/blog/politiikkaa-ja-politikointia/
Suomi 100 -loppuraportti on julkaistu tänään.
Laajan kansalaiskyselyn mukaan juhlavuosi ylitti kaikki sille asetetut tavoitteet. Vastoin ennakko-odotuksia varsinkin nuoret innostuivat juhlavuodesta erityisen paljon. Vuosi kasvatti Suomen näkyvyyden poikkeuksellisen laajaksi maailman mediassa vuonna 2017. Ja mikä tärkeintä, neljä viidestä suomalaisesta kokee juhlavuoden vahvistaneen yhteenkuuluvuuden tunnetta Suomessa.
Itsenäisyyspäivän juhlinta uudistui juhlavuoden aikana. Kolme neljästä tutkimukseen vastanneesta koki juhlinnan iloisemmaksi kuin aiemmin. Uusia perinteitä halutaan jatkaa, eli arvokkuuden rinnalle halutaan tulevina vuosinakin iloa ja valoa. Muun muassa sinivalkoiset valaisut ympäri maata sekä itsenäisyyspäivän aaton juhlinta halutaan säilyttää. Valtioneuvoston kanslia on myös päättänyt jatkaa pääministerin lasten juhlia itsenäisyyspäivän alla.
Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa
https://suomi100raportti.fi/.
