Kuntien jäsenosuudet hyväksyttiin äänestyksessä

Kuntien jäsenosuudet hyväksyttiin äänestyksessä

(Tiedote 18.12.2017)

Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuustossa käytiin 18.12.2017 pitkä keskustelu kuntien jäsenosuuksista ja maakunnan liiton talousarvion valmistelusta. Maakuntavaltuusto hyväksyi lopulta äänestyksessä (äänin 15–14) maakuntahallituksen tekemän esityksen kuntien jäsenosuuksista ensi vuodelle.

Liiton perussopimuksen mukaan jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä kalenterivuonna toimitetussa kunnallisverotuksessa kertyneiden kuntien verotulojen suhteessa. Vuoden 2018 maksuun tulevat jäsenkuntaosuudet perustuvat vuoden 2018 talousarvio ehdotukseen määrältään 2 201 764 euroa. Maakuntahallitus päätyi tähän summaan kokouksessaan marraskuussa.

Maakuntavaltuuston kokouksessa Juha Turkia esitti jäsenosuuksien  muutosta. Aiemmin, §37 käsittelyn yhteydessä, hän esitti myös  muutosta kuluvan vuoden (2017) talousarvioon, niin että vuoden 2017 liiton jäsenosuuksia olisi leikattu. Tässä yhteydessä kokous myös keskeytettiin toviksi Lappeenrannan kaupungin edustajien neuvottelutauon ajaksi.

Turkian esittämän muutoksen katsottiin vaativan asian käsittelyä kiireellisessä järjestyksessä (kuntalaki § 95), mikä olisi puolestaan vaatinut yksimielisen päätöksen valtuustolta. Niinpä maakuntavaltuuston listan §37  käsittely eteni lopulta maakuntahallituksen esittämässä muodossa. Juha Turkia ja Kalle Saarela  jättivät asiakohtaan eriävän mielipiteensä.

Lappeenrannan kaupungille maakuntahallituksen esitys  vuoden 2018 jäsenosuuksista merkitsee 1 266 953 €:n jäsenosuutta. Turkia teki (kohdassa § 39) esityksen, jonka mukaan kaikkien kuntien jäsenosuuksia pienennetään suhteessa siten, että Lappeenrannan jäsenosuus olisi 1 218 000 € (ilman allergia- ja ympäristöinstituutin toiminta-avustusta). Vähennystä Lappeenrannan kaupungin jäsenkuntaosuuteen olisi tullut siis 48953 euroa verrattuna maakuntahallituksen esitykseen. Turkia vetosi esityksessään Lappeenrannan kaupungin päätökseen, jonka mukaan käyttötalouden tasapainotusvelvoite ulotettiin myös maakunnalliseen toimintaan.

Aiheesta käytiin pitkä ja värikäs keskustelu. Maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoi valtuutetuille, että talousarvion valmistelu oli tehty kuntajohtajien kokouksessa Kimmo Jarvan johdolla 28.9.2017 tehdyn päätöksen mukaisesti. Silloin sovittiin, että kuntien maksuja ei nosteta, mutta liitto tekee alijäämäisen budjetin. Näin myös meneteltiin liiton talousarvion laadinnassa.

Maakuntajohtaja huomautti edelleen, että liiton taloudenpidossa on otettava huomioon tilintarkastajien ohjeistus sekä liiton asema EU-rahoituksen hallintoviranomaisena. Liiton kassa ei voi olla miinuksella, sillä esim. hankkeiden maksatukset on kyettävä hoitamaan asiallisesti. Alijäämän suuruus päättyvänä vuotena on jo 300 000 euroa, ja maakuntahallituksen esityksen hyväksyminen tarkoittaa noin lisäksi 400 000 euron alijäämää ensi vuonna. Lappeenrannan kaupungin vaatima vielä tuntuvasti suurempi alijäämä vaarantaisi jo ohjelmien maksatuksen ja liiton lakisääteisen toiminnan, maakuntajohtaja totesi valtuustossa.

Keskustelun kuluessa maakuntajohtaja Matti Viialainen teki kompromissiehdotuksen, jonka pohjalta maakuntavaltuutettu Liisa Terävä teki ponsiesityksen maakuntavaltuuston päätökseen: Maakuntavaltuusto velvoittaa maakuntahallituksen tuomaan kevätvaltuustoon esityksen 2018 talousarvion jäsenkuntaosuuksien tarkistuksesta, mikäli maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö on hyväksytty ja uudistus toteutuu aikataulun mukaisesti.

Maakuntahallituksen esitys  jäsenosuuksien määrästä voitti jaa-äänin, 15 ääntä. Juha Turkian esitys sai 14 ääntä. Lisäksi hyväksyttiin Liisa Terävän ponsiesitys. Itse liiton talousarvio vuodelle 2018 ja toimintasuunnitelma vuosille 2018-2021 hyväksyttiin nopeasti, kun jäsenosuuskäsittely oli puhuttu ja äänestetty valmiiksi.

Liiton mittavin tehtävä ensi vuodelle on Etelä-Karjalan uuden maakunnan valmistelun jatkaminen, jotta maakunnan väliaikaishallinto voi käynnistyä kesällä 2018 ja maakuntavaalit voidaan järjestää lokakuussa 2018.

Muita avaintehtäviä ovat:

  • Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014-2020 -ohjelman toimeenpanon jatkaminen hallintoviranomaisena.
  • Uutta maakuntaohjelmaa 2018-2021 toteutetaan rahoituksen sekä asiantuntija- ja verkostotyön avulla.
  • Maakunnan saavutettavuutta parannetaan edelleen.
  • Edun valvonnassa vaikutetaan lisäksi EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan sekä seuraavan hallitusohjelman valmisteluun Etelä-Karjalan näkökulmasta.

Kuntien jäsenosuudet vuodelle 2018

Lisätietoja: maakuntavaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen p: 0400 852 887