Etelä-Karjalan liitto

Kutilan kanavan toteuttaminen parantaisi vedenlaatua Pien-Saimaan pohjoisosissa

Kutilan kanavan toteuttaminen parantaisi vedenlaatua Pien-Saimaan pohjoisosissa

(Etelä-Karjalan liiton tiedote 2.2.2018)

Klikkaa suuremmaksi.

Viime vuosina Pien-Saimaan rehevöitynyttä vesialuetta on kunnostettu hoitokalastuksella ja Kivisalmen pumppaamon avulla. Toimien avulla eteläisen Pien-Saimaan veden laatu onkin parantunut, mutta Pien-Saimaan pohjoisosien vedenlaadussa on yhä ongelmia.

Rehevöitymisen pysäyttämiseen haetaan nyt ratkaisua uusien pumppaamoiden sekä Kutilan kanavan rakentamisella. Pumppaamoilla ja Kutilan kanavalla voidaan lisätä merkittävästi veden virtaamaa Pien- Saimaan pohjoisosiin.
Samalla alueen matkailu- ja virkistyskäyttö parantuisi huomattavasti. Kutilan kanava yhdistäisi Pien-Saimaan ja Suur-Saimaan uudella vesiväylällä. Uusi väylä lyhentäisi veneilyreittiä Lappeenrannasta Suur-Saimaalle. Se mahdollistaisi myös uudenlaisten laivaristeilyjen kehittämisen muun muassa tuleviin Geopark-kohteisiin.

Hankkeen suunnitteluun on nyt tulossa rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön momentilta. Ministeriö on myöntänyt Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle 100 000 euroa Kutilan kanavan ja pumppaamoiden jatkosuunnittelun selvityksiä varten. Raha on puolet koko selvityshankkeen budjetista. Selvityksen omarahoitusosuus tulee alueen toimijoilta.
Selvitystyön jälkeen rahoitusta tarvitaan pumppaamoiden, kanavan ja uuden sillan toteuttamiseksi. Toteuttamisen alustava kustannusarvio on 10‒14 miljoonaa euroa.

Vehkataipaleen metsästysseuran majaisäntä Atte Vitikainen kertoi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle Vehkataipaleen kylätalon hankkeesta. Vuosi sitten valmistunut talo rakennettiin talkoilla Leader-rahoituksen avulla.

Kutila-hanketta esiteltiin Etelä-Karjalassa vierailleelle maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle perjantaina. Hänelle kerrottiin myös Hiitolanjoen kalastus- ja virkistysmatkailuun liittyvistä suunnitelmista. Taipalsaaren Vehkataipaleen metsästysmajalla keskusteltiin myös maakuntien tulevista tehtävistä maa- ja metsäministeriön hallinnonalalla. Etelä-Karjalaa kiinnostaa erityisesti Suomen ja Venäjän välisen juoksutussääntösopimuksen täytäntöönpanotehtävä sekä vesi-ja kalataloustehtävien hoito Saimaalla.

– On hienoa, että vesistöasiat etenevät Kaakkois-Suomessa, ministeri Leppä totesi.
Hän arvioi, että Etelä-Karjalan osaamista raja-asioissa kannattaa ilmanmuuta hyödyntää myös tulevassa maakunnassa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

Hiitolanjoen vapauttaminen Laatokan lohen nousulle etenee

Hiitolanjoesta voisi kehittyä Suomen merkittävin järvilohijoki, jos jokeen saadaan Laatokan lohelle sopivat kalatiet. Tällä hetkellä jokeen rakennetut voimalat estävät lohen nousun, mutta joen kolmelle voimalaitokselle on jo määrätty rakennettavaksi kalatiet.

Keskimmäisen eli Lahnasenkosken voimalaitoksen omistus siirtyi viime kesänä Vantaan Energia Oy:ltä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle. Voimalaitos poistetaan käytöstä ja vesi hyödynnetään alapuolisessa koskessa ja padon ohi rakennettavassa luonnonmukaisessa kalaväylässä.

Korvaavien rakenteiden suunnit¬telu on pitkällä ja vesioikeudellinen hakemus jätetään keväällä 2018. Maa- ja metsätalousministeriö on osoitta¬nut 60.000 € kärkihankerahaa hankkeen suunnitteluun. Tavoitteena on hank¬keen toteutus vuonna 2019. Toteutuksen kustan¬nusarvio on tällä hetkellä 740.000 €.

Klikkaa suuremmaksi.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Hiitolanjoen Voima Oy:n Kangaskosken ja Ritakosken kalatievelvoitteesta laatiman valituksen 2.2. 018. Päätöksellä yhtiölle asetettu kalateiden rakentamisvelvoite pysyy voimassa.
Etelä-Karjalan liitto, Rautjärven kunta ja ELY-keskus selvittivät vuonna 2017 kaikkien voimalaitosten ostamista ja joen vapauttamista. Selvitysten mukaan alueen kolmen voimalaitoksen arvo energiantuotannossa on noin 1-1,5 M€. Joen vapauttaminen kalojen nousulle tuottaisi puolestaan 2,5 M€:n kalataloudellisen hyödyn. Lisäksi alueen luontomatkailutulot kehittyvät merkittävästi.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen toivoo, että hallinto-oikeuden tuoreen ratkaisun jälkeen neuvotteluihin nousuesteiden purkamisesta myös Ritakosken ja Kangaskosken osalta voitaisiin palata mahdollisimman pian.

Maakunnille toimivaltaa vesistö-ja kala-asioissa

Etelä-Karjalan liitto esittää, että maakuntauudistuksen myötä Etelä-Karjalalla olisi maa- ja metsätalousministeriötä avustava maakunta Suomen ja Venäjän välisen juoksutussääntösopimuksen täytäntöönpanotehtävissä. Täytäntöönpanotehtävä sopii luontevasti rajamaakunta Etelä-Karjalalle, jonka alueella Vuoksi sijaitsee.

Tehtävä on ministeriötä avustava ja puhtaasti operatiivinen. Maa- ja metsätalousministeriön toivotaan myös jatkossa delegoivan päätöksentekoa maakunnille Saimaan lisäjuoksutuksista (enintään 8000 m3/s) haitattomassa tilanteessa.

Etelä-Karjala esittää myös, että maakunta toimii sekä alueellisena vesi- että kalatalousviranomaisena 2020 alkaen, kun maakuntauudistus astuu voimaan. Resurssien riittävyyden varmistamiseksi Etelä-karjala esittää myös, että Vuoksen vesistöalueen neljä maakuntaa, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo muodostavat maakuntalain mukaisen yhteistyöalueen Saimaan vesi-ja kalatalousasioiden hoitamiseksi.

Lisätietoja:
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen, p: 044 770 0515
Ministerin erityisavustaja Satu-Marja Tenhiälä p: 050 4322215

Liitteet:
1. Esite Kutilan kanavaa ja pumppaamoja koskevista suunnitelmista: Kutila-esite
2. Esite Hiitolanjoesta: Esite_Hiitolanjoki
3. Etelä-Karjalan liiton lausunto maa- ja metsätalousministeriölle rajavesistösopimusten täytäntöönpanosta: Rajavesilausunto-2017.pdf