Maakuntahallitus äänesti valinnanvapauslausunnosta

Maakuntahallitus äänesti valinnanvapauslausunnosta

(Etelä-Karjalan liiton tiedote 11.12.2017)

Etelä-Karjalan liiton lausuntoluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta oli maanantaina 11.12.2017 maakuntahallituksen käsiteltävänä. Maakuntahallitus päätti muuttaa esityslistalla ollutta lausuntoluonnosta äänestyksen jälkeen. Esityksen muutoksesta teki kokouksessa vihreiden Virpi Junttila ja sitä kannatti Suna Kymäläinen (sd).

Muutosesitys poikkeaa huomattavasti maakuntahallituksen esityslistalla olleesta luonnoksesta. Uuden lausuntoversion mukaan  valinnanvapaus ei voisi koskea erikoissairaanhoitoa, koska se vaarantaisi laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytykset viemällä sairaalasta työvoimaa ja toimenpiteitä vaikeasti ennustettavalla tavalla. Liitosta lähtevä lausunto päivitetään nyt hyväksytyksi tulleen muutosesityksen mukaisesti virkamiestyönä. Lausunto jätetään sähköisellä menettelyllä 15.12. mennessä.

Maakuntahallituksen käsittelyssä ollutta muutosesitystä kannatti viisi jäsentä; Junttilan ja Kymäläisen ohella muutosesitystä kannattivat Armas Timonen (sd), Ilkka Nokelainen (sd) ja Kai Karhukorpi (ps). Listalla pohjaesityksenä olleen lausuntoesityksen puolesta äänesti neljä maakuntahallituksen jäsentä.

Maakuntahallituksen jäsenistä puheenjohtaja Jukka Kopra (kok), varapuheenjohtaja Antti Rämä (kesk)sekä jäsenet Anna Helminen (kok) ja Taina Paananen (kesk) jättivät eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan. Myös asian esittelijä maakuntajohtaja Matti Viialainen jätti oman eriävän mielipiteensä asiasta pöytäkirjaan.

Muutoksia lausuntoluonnokseen

Mm. alla oleviin kysymyksiin muutetaan vastaus esityksen mukaisesti. Katso koko hyväksytty muutosesitys valinnanvapauslausunnoksi.

Kysymys 1.

  1. Voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla osaltaan kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?

Esitys huonontaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja kasvattaa eroja alueiden välillä saada palvelujen yhdenvertaisesti. Valinnanvapauden tulee koskea vain perusterveydenhuoltoa, ei erikoissairaanhoitoa, koska se vaarantaisi laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytykset sekä yleisesti Suomen erinomaisen julkisen. Perusteluna on se, että esitys erikoislääkäreiden sijoittamisesta sote-keskuksiin vaarantaa sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon päivystyksen ja siten myös synnytystoiminnan ja maanlaajuisen erikoissairaanhoidon koulutuksen määräämällä asiakassetelit tiettyihin kirurgisiin toimenpiteisiin. Tämän lisäksi erikoislääkärien sijoittaminen sote-keskuksiin tarkoittaisi käytännössä sitä, että pienillä paikkakunnilla ei voisi olla lainkaan sote-keskuksia, koska lakiluonnoksessa sote-keskuksiin esitettyjä erikoislääkäreitä ei ole riittävästi ja heidän saamisensa keskussairaaloihinkin on eri puolilla maata vaikeaa.
Jos valinnanvapaus tulee koskemaan vain perusterveydenhuoltoa ja joitakin sosiaalihuollon peruspalveluja, joita sote-keskusten monialainen toimijaverkko toteuttaa, voi yhdenvertaisuus sen sijaan vahvistua.
Rasti kysymyksessä 1. kohtaan c (ei pääosin kavenna hyvinvointieroja eikä paranna palvelujen yhdenvertaista saatavuutta)

Kysymykset 2., 3. ja 4.

2. Edistääkö valinnanvapauslakiluonnos tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin?
3. Antaako lakiluonnos asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun?
4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko lakiluonnoksen perusteella asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteen sovitettuja palveluja?

Esitys heikentää asiakkaan mahdollisuuksia hahmottaa ja valita hänelle soveltuvia palveluita Ehdotettu järjestelmä on monimutkainen ja resurssitarve asiakkaiden ohjaukseen ja tukeen oikeiden valintojen tekemiseksi kasvaa, kaventaa asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa ja saattaa hänet aiempaa riippuvaisemmaksi palveluohjauksesta ja tuesta oikeiden valintojen tekemiseksi. Resurssitarpeen kasvaessa esitys nostaa myös kustannuksia. Laaja-alaisia palveluja tarvitseva asiakas ei aina edes pysty itse tunnistamaan
tilannettaan ja palvelujen tarvettaan. Esityksen mukainen sirpaleinen  palvelujärjestelmä heikentää asiakkaan asemaa valintojen tekemiseksi verrattuna mm. Eksoten integroituun, moniammatilliseen, yhden organisaation alla toimivaan palvelujärjestelmään.

Kysymys 5.

5. Turvaako lakiluonnos palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation?

Esitys ei turvaa palvelujen horisontaalista ja vertikaalista integraatiota, vaan romuttaa jo syntynyttä ja toimivaa palvelujen integraatiota. Kustannustehokas integraatio edellyttää saman organisaation alla olevia toimijoita integroimaan esim. hoivan ja erikoissairaanhoidon sujuvaa yhteistyötä. Esitetyssä mallissa laaja-alaisia palvelutarpeita omaavien asiakkaiden palvelut sirpaloituvat, asiakas ei pysty hahmottamaan palvelujen kokonaisuutta suhteessa omiin palvelutarpeisiinsa ja ohjaukseen tarvitaan nykyistä huomattavasti enemmän resursseja. Rasti kohtaan d (ei turvaa horisontaalista ja vertikaalista integraatiota)

Lisätietoja:

Muutosjohtaja Aija Tuimala puh: 040 869 6494