Selkeyttä rahtikuljetusten yhteiskuntataloudellisiin kokonaiskustannuksiin

Selkeyttä rahtikuljetusten yhteiskuntataloudellisiin kokonaiskustannuksiin

(Liikenteessä blogi, 26.1.2018)

Lappeenrannassa 24.1.2018 pidetyssä Suomen Vesitieyhdistyksen talviseminaarissa esiteltiin ruotsalaisen M4Traffic AB:n tekemää selvitystä eri kuljetusmuotojen yhteiskuntataloudellisista kokonaiskustannuksista.
Ruotsalaisten laskentatapa tuo selkeyttä rahtikuljetusten yhteiskuntataloudellisiin kokonaiskustannuksiin myös meillä.
Kustannus-hyötyanalyysissa oli käytetty Ruotsin Liikenneviraston (Trafikverket, Swedish Transport Administration) suosittelemia mittareita, joita käytetään Ruotsissa eri kuljetusmuotojen yhteiskuntataloudellisten kokonaiskustannusten laskemiseen.

Analyysin laskenta oli tehty 42 vuodeksi eli vuoteen 2060 asti ja laskentaperusteena oli käytetty Joensuusta Düsseldorfiin vuosittain kuljetettavan selluloosan määrää (200 000 tonnia ensimmäisenä vuonna ja sen jälkeen 0,6 % vuosittainen lisäys).

Laskennassa käytetyt yhteiskuntataloudelliset mittarit olivat:

  • kuljetuskustannukset (polttoaine, huolto jne.)
  • aikakustannukset (palkat, vakuutukset, pääomakustannukset jne.)
  • lastaus- ja purkukustannukset (hinta per tonni)
  • päästöt (hinta per kg (CO2, SO2, NOx jne.) ja päästöjä per km)
  • infrastruktuurikustannukset
  • onnettomuuskustannukset
  • väylämaksut (Saimaan kanava, Kielin kanava, rekkatullit Saksassa, ratamaksut)

Suora vesireitti Saimaan-Kanavan kautta oli edullisin

Millaisia johtopäätöksiä analyysin tuloksista voidaan vetää? Tulokset ovat rohkaisevia erityisesti vesiliikenteen näkökulmasta.

Laskentamalli osoitti vesiliikenteen olevan yhteiskuntataloudellisesti kestävin kuljetusmuoto. Kuljetusreitti Saimaan kanavan kautta osoittautui edelliseksi ja kestäväksi. Jos tarkastellaan kuljetuksia pelkkien päästöjen perusteella, menevät yhdistetyt juna-laivakuljetukset suorien laivakuljetusten edelle, mutta kokonaistaloudellisesti ne ovat kuitenkin selvästi kalliimpia kuljetuksia kuin suorat laivakuljetukset.

 Vertailussa oli seitsemän vaihtoehtoista kuljetusmuotoa:

  • Vaihtoehto 1: suora laivakuljetus Joensuusta Saimaan kanavan, Kielin kanavan ja Reinin kautta Düsseldorfiin.
  • Vaihtoehto 2a: yhdistetty rekka-laivakuljetus, jossa rekalla ajetaan Joensuusta VT6 kautta Kotkaan ja sieltä rahtilaivalla Hampuriin, josta rekka jatkaa matkaa Düsseldorfiin.
  • Vaihtoehto 2b: yhdistetty rekka-laivakuljetus, jossa rekalla ajetaan Joensuusta VT6 kautta Helsinkiin ja sieltä laivalla Tallinnaan, josta Baltian, Puolan ja Saksan läpi rekalla Düsseldorfiin.
  • Vaihtoehto 3: yhdistetty rekka-laivakuljetus, jossa rekalla ajetaan Joensuusta VT6 kautta Kotkaan ja sieltä rahtilaivalla Hampuriin, josta rekka jatkaa matkaa Düsseldorfiin.
  • Vaihtoehto 4: yhdistetty juna-laivakuljetus, jossa ajetaan Joensuusta Karjalanradan kautta Kotkaan ja sieltä rahtilaivalla Hampuriin, josta rekka jatkaa matkaa Düsseldorfiin.
  • Vaihtoehto 5: yhdistetty rekka-laivakuljetus, jossa rekalla ajetaan Joensuusta Varkauden ja VT5 kautta Kotkaan ja sieltä rahtilaivalla Hampuriin, josta rekka jatkaa matkaa Düsseldorfiin.
  • Vaihtoehto 6: yhdistetty juna-laivakuljetus, jossa ajetaan Joensuusta Varkauden ja Savonradan kautta Kotkaan ja sieltä rahtilaivalla Hampuriin, josta rekka jatkaa matkaa Düsseldorfiin.

Kun kaikki kustannukset oli laskettu yhteen, olivat tulokset seuraavat (M€):

 

  1 2a 2b 3 4 5 6
Kuljetuskustannukset 27,3 240,7 711,2 235,7 78,2 242,1 84,3
Aikakustannukset 60,7 198,8 499,8 205,3 73,8 209,7 77,2
Lastaus- ja purkukustannukset 138,9 230,1 51,9 234,7 247,8 234,7 247,8
Päästöt 14,9 29,7 71,3 27,0 5,0 27,6 8,6
Infrastruktuurikustannukset 6,9 21,4 6,9 16,9 7,1 18,3
Onnettomuuskustannukset 11,3 35,3 11,3 11,6
Väylämaksut 43,4 28,6 39,6 28,6 28,6
Yhteensä 285,2 746,1 1430,5 749,5 421,7 761,4 436,2

Millaisia vaikutuksia analyysin tuloksilla on? Tulevatko ne muuttamaan yritysten kuljetuskäytäntöjä? Kannustaako valtio suuntaamaan kuljetuksia yhteiskuntataloudellisesti edullisimpiin kuljetusmuotoihin? Kenen pitää olla suunnan näyttäjä, kenen pitää ottaa ensimmäinen askel?

Liikenteen päästövähennystavoitteet ovat tiukat, joten tällaisten tulosten voisi kuvitella ohjaavan kuljetuskäytäntöjä. Myös maanteiden korjausvelka on korkealla tasolla, mikä puoltaisi kuljetusten siirtämistä raiteille ja vesiliikenteeseen. Valtiolla luulisi olevan intressejä rahtiliikenteen ohjaamiseksi sekä ympäristö- että yhteiskuntataloudellisesti kestävimpiin kuljetusmuotoihin. Saman ajatusmallin voisi kuvitella toimivan myös yhteiskuntavastuunsa tuntevissa yrityksissä.

Lisätietoja: Sonja Tynkkynen, 040-681 7163