EN RU

Etelä-Karjalan liiton historia

Tunnukset historiasivulle

Etelä-Karjalan liiton ensimmäinen tunnus oli kärjellään seisovan neliön muotoinen. Nykyisessä tunnuksessa on maakunnan vaakuna.

 

Liiton edeltäjä, Etelä-Karjalan seutukaavaliitto, perustettiin 1960-luvun puolivälissä. Syksyllä 1967 liitolle saatiin ensimmäinen toimisto Lappeenrannan Mutkakadulle.

Vuonna 1968 seutukaavaliitto muutti Viljelytaloon Pormestarinkadulle. Seutukaavaliitto oli kuntainliitto alusta lähtien, mutta valtio maksoi puolet kustannuksista. Sisäasiainministeriö antoi ohjeita seutukaavan laadinnassa, ja alusta lähtien toiminta oli lakisääteistä rakennuslaissa määriteltyä toimintaa.
Liiton ensimmäinen seutukaavajohtaja oli Martti Mélart. Hän jäi eläkkeelle samana päivänä, kun seutukaavaliitto lopetti toimintansa 31.5.1991. Seutukaavajohtajan sijaisena ja va. maakuntajohtajana toimi vuoden 1991 aikana osastopäällikkö Timo Tuomisaari.

MAAKUNTALIITTO JA SEUTUKAAVALIITTO YHTEEN 

1990-luku toi tullessaan maakuntaliittojen ja seutukaavaliittojen yhdistymisen, uuden aluekehityslain ja Suomen EU-jäsenyyden.

Nykyisen Etelä-Karjalan liiton toiminta sai alkunsa huhtikuussa 1991, kun Etelä-Karjalan seutukaavaliitto ja Etelä-Karjalan maakuntaliitto yhdistyivät. Julkisyhteisönä liitto syntyi käytännössä jo lokakuussa 1990, kun Kymen lääninhallitus hyväksyi liiton perussäännön. Yksittäisinä kuntina mukaan liittyivät maakunnan silloiset 14 kuntaa. Maakuntajohtaja Timo Puttonen aloitti virassaan vuoden 1992 alussa.

1990-luvun alkuvuosina oli vireillä väliportaan hallinnon ja aluepoliittisen lainsäädännön uudistamistyö. Maakunnan liitoille tämä merkitsi uusia tehtäviä ja roolia laaja-alaisena kehittämisviranomaisena. Alueiden kehittämisestä annettu laki astui voimaan vuoden 1994 alussa ja aluekehitysvastuu siirtyi lääninhallituksilta liitoille.

Kun uudet liitot oli perustettu, aluekehitysvastuu annettiin siis maakunnallisille liitoille. Se ennakoi EU:hun liittymistä: ns. lääninraha muuttui maakuntarahaksi, ja maakunnalliset liitot siirtyivät hallinnoimaan tämän rahan käyttöä.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 lisäsi kansainvälisten asioiden osuutta liiton työssä. EU-ohjelmatyö ja rahoitusviranomaisena toimiminen tuli osaksi aluekehitystyötä.

RAATIMIEHENKADULTA MAAKUNTAGALLERIAAN

Etelä-Karjalan liiton toimipiste sijaitsi 1.6.1991 alkaen Raatimiehenkatu 18. toimistohuoneistossa. Euroopan Unionin jäsenyyden myötä Suomen maakuntien liittojen tekemä työmäärä kasvoi huomattavasti. Aluekehitystöiden lisäys kasvatti Etelä-Karjalan liiton henkilökunnan lukumäärää. Henkilöstö kasvoi vuosikymmenessä 16 hengestä (1991) liki kolmeenkymmenen henkeen. Lisätiloja saatiin hankittua Pormestarinkadun Viljelytalosta vuokraamalla.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ryhdyttiin liiton päättävissä elimissä miettimään yhtenäisen ja riittävan suuren toimitilan hankkimista.

Etelä-Karjalan liitto muutti uusiin toimitiloihin Maakuntagalleriaan (Kauppakatu 40 D, 5. ja 4. kerros) joulukuussa 2007. Uudenkarheista tiloista jouduttiin kuitenkin lähtemään evakkoon, kun Maakuntagallerian 6. kerroksen kattohuoneistossa syttyi tulipalo syyskuussa 2008.

Liitto joutui lähtemään sammutusvesien turmelemista tiloista Maakuntagallerian viidennestä kerroksesta korjaus- ja jälkisiivoustöiden ajaksi. Korvaavat tilat evakkoretken ajaksi saatiin Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta. Paluumuutto omiin tiloihin tapahtui vuodenvaihteessa 2008-2009.

2010-LUVUN ALKU TOI UUDET TEHTVÄT

2010-luvun vaihteessa maakuntien liitot saivat joukon uusia lakisääteisiä tehtäviä. Ns. ALKU-hankkeessa oli tavoitteena synnyttää kansalais- ja asiakaslähtöisesti toimiva tehokas aluehallinto. Samalla läänihallinto lakkautettiin ja valtion aluehallintoa keskitettiin ELY:ihin sekä aluehallintovirastoihin (AVI).

Aluehallintovirastojen toimialuejaossa Etelä-Karjala ja Kymenlaakso on sijoitettu samaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. Uuden lainsäädännön mukaisesti liitto edistää yhteistyötä ELY-keskusten ja muiden alueiden kannalta keskeisten toimijoiden kanssa.

Liiton tulee myös edistää kuntien yhteistyötä sekä yhteistyötä maakuntien välillä. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat muodostaneet yhteistyötään varten maakuntien yhteistoimintaelimen.

Maakuntien liitoille annettiin tehtäviksi myös alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeen ennakointi sekä ennakoinnin yhteensovittaminen maakunnassa (ns. yleinen ennakointi). Ennakoinnin koordinointi toteutetaan Kaakkois-Suomessa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteisen verkoston avulla. Myös liikennejärjestelmän suunnittelutyöstä tuli lakisääteistä toimintaa.

MAAKUNTAJOHTAJA VAIHTUI 

Timo Puttonen aloitti maakuntajohtajana 1992 alussa. Hänen alaisuudessaan liitto jatkoi aina vuoteen 2013 joulukuun alkuun, jolloin maakuntajohtajan virkaan astui Matti Viialainen. Hän siirtyi Etelä-Karjalaan naapurimaakunnasta, Etelä-Savon maakuntajohtajan paikalta.