Etelä-Karjalan liitto
EN RU

Suurpetoneuvottelukunnan kokousaineistot

12. kokous Lappeenranta

Suurpetoneuvottelukunnan 12. kokous ja sen jälkeinen yleisötilaisuus pidettiin Lappeenrannan vanhassa Pappilassa  12.11.2014. Aiheina olivat ilves ja suurpetotilanne. Keskustelua käytiin myös kaakkoisrajan villisikaongelmasta.

Suurpetoneuvottelukunnan kokouksessa mietittiin myös sitä, onko aika jo ajanut suurpetoneuvottelukunnan ohi. Riistakeskuksen  organisoituminen on avannut uusia keskustelufoorumeita. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Antti Rämä pyysi jäseniltä näkemyksiä siitä, miten neuvottelukunnan kanssa jatkossa menetellään.
Keskustelussa todettiin, että neuvottelukuntaa ja vuoropuhelua halutaan edelleen pitää yllä. Asiantuntijavierailut ja yleisötilaisuudet on nähty tärkeänä keskustelufoorumina.

Riistapäällikkö Erkki Kiukas esitteli neuvottelukunnalle päätöstä suden hoitosuunnitelmasta.

Suurpedot, Erkki Kiukas 12.11.2014 

Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomi (ent. Kymen rhp) on määrittänyt suurpedoille kantatavoitteet vuodesta 1994. Tavoitteet tulevat tarkasteluun alueellisessa riistaneuvostossa hoitosuunnitelmien päivitysten yhteydessä.

Esimerkiksi karhun tiheystavoite Kaakkois-Suomessa on 6,0 – 8,0 eläintä/1000 km².  Karhuhavaintoja on tehty tänä vuonna yli 1700, ja  karhukanta on vuonna 2014  165-185 kpl (vuotta vanhemmat ennen metsästyskautta).

Ilveshavaintoja on tehty tänä vuonna hieman alle tuhat kertaa. Ilveskanta vuonna nyt arviolta  190-200 yksilöä.

Susihavaintoja kirjattu 148. Sen perusteella arvioidaan Kaakkois-Suomen alueella liikkuvan 4-6 sutta. 1998 vuodesta lähtien Kaakkois-Suomessa on ammuttu 27 sutta. Ahmasta on puolestaan  tehty kuluvana vuonna 44 havaintoa.

Tänä vuonna keskustelussa ovat olleet rajan takaa tulleet villisiat.  Maaliskuussa laskettiin Kaakkois-Suomen kannaksi 294  yksilöä. Kanta on noussut huimasti. Parhaillaan tehdään arviota kannan suuruudesta. Tavoitteena on saada aikaan metsästys, jolla kasvanutta kantaa rajoitettaisiin. Vilisian ruokintakiellon purkamisella ja metsästyksellä pyritään rajaamaan afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen.

Ilvestutkimus

Suurpetoneuvottelukunta sai myös tietoa RKTL:n ilvestutkimuksesta tutkija Annika Herrerolta. Tutkimusta on rahoittanut Tuuliaisen säätiö.

Ilves-hanke_esittely

Herreron mukaan ilveksen sosiaalinen ympäristö määrittää sen, miten eläin käyttää ympäristöään. Ilvesnaaraiden elinpiirit saattavat mennä osittain päällekkäin. Tutkimuksessa kartoitetaan sitä, miten paljon vierekkäisten, pennulisten naaraiden elinpiirit menevät päällekäin. Ennakkoarvio on, että sukulaisuhteet vaikuttavat asiaan.

Pennullisia naaraita pannoitetaan ja seurataan GPS-seurannalla. tähän mennessä tietoa on kerätty jo 17 vaeltavasta ilveksestä.

Tavoitteena on saada tietoa erillisistä pentueista. Samalla selvitetään, miten sukulaisuus voidaan huomioida kannanarvioinnissa.  Lisäksi tutkimuksella saadaan tietoa ilvesten sosiaalisesta järjestelmästä.

Aiemmat kokoukset ja kokousaineistot:

11. Kokous Luumäellä

Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunta kokoontui Luumäellä 11. kokoukseensa. Neuvottelukunta järjesti kokouksensa yhteydessä jälleen yleisölle suunnatun keskustelutilaisuuden.

Illan avasi riistapäällikkö Erkki Kiukkaan katsaus  suurpetotilanteeseen 2013  Etelä-Karjalassa.
Illan vieras oli Vesa Malila MTK:sta. Malilan tehtäviin kuuluu MTK:ssa riistapolitiikan valmistelu. Malila on myös Suomen riistakeskuksen hallituksen varajäsen.

Malila puhui mm. petovahinkokorvauksista. Erityisen vahvasti hän painotti suomalaisten yhteneviä perusoikeuksia lain edessä. Malila kritisoi Suomen petopolitiikkaa: hänen mielestään yhdenmukaisuus lain edessä ei toteudu kaikkialla Suomessa.

Susikanta on pienentynyt

Kaikki suurpetohavainnot pyritään keräämään www.suurpetohavainnot.fi sivulle. Alkuvuoden aikana havaintoja kerättiin Etelä-Karjalassa seuraavasti:

• karhut (vuosi 2012) havaintoja 2077, 175-195 karhua
• susi 1.1.-19.3.2013 havaintoja 88, 6-8 sutta
• ilves 1.1.-19.3.2013 havaintoja 1204, 130-140 ilvestä.

Petohavaintojen ja muiden tekijöiden perusteella RKTL:ssa lasketaan arviot nykyisistä petokannoista. RKTL:n laskelmien mukaansusikannat ovat nyt selvästi pienemmät kuin huippuvuosina 2007-2008.

Riistakeskus aloittaa susikannan hoidon jatkosuunnitelman päivityksen syksyllä.

Lisätietoja: Erkki Kiukas: puh 0400-258 479

Salametsästys otsikoissa

Valtakunnallisesti salametsästys on noussut mediaotsikoihin varsinkin Perhon tutkinnassa olevan salametsästystapauksen vuoksi.

Etelä-Karjalan poliisilla ei ole meneillään yhtään tutkintatapausta salametsästyksestä. Poliisin silmin tilanne näyttääkin olevan kunnossa. Toisaalta kanta näyttää pienentyneen. Metsästäjät uskovat, että Venäjän puolella rajaa tapahtuva metsästys on verottanut susikantaa.

Luonnonsuojelijat epäilevät salametsästystä. Poliisi ei kuitenkaan ole saanut ilmoituksia salametsästyksestä. Luonnonsuojelupiirin Raija Aura totesi, että kaadetuista susista on löydetty paljon vanhempia haulijälkiä. Tämä lienee merkki salametsästyksen yleisyydestä.

Keskustelussa esille nostettiin Ruralia instituutissa noin viikko sitten julkaistu raportti ”Suurpetopolitiikka kriisissä”. Se nostaa esiin monia kiistakysymyksiä suurpetoasiassa.

MTK:n Vesa Malila toi esille yhdenvertaisuuden lain edessä. Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla tavattu susi tai karhu saa peräänsä poliisit. Toinen on tilanne vaikkapa Kaakkois-Suomessa, missä ihmiset ovat kyllästyneet ilmoittamaan petohavaintoja. Tasa-arvo lain edessä ei toteudu, Malila tiivisti. SUURPETOPOLITIIKKA KRIISISSÄ, Ruralia instituutin raportti

Yksi indikaattori ongelmista on petohavaintojen ilmoittamatta jättäminen. Riistapäällikkö Kiukas arvioi, että petohavaintojen ilmoittamiseen on todella kyllästytty, kun ilmoituksilla ei näytä olevan vaikutusta petolaskentaan. Muutama vuosi sitten petoasiamiehet tekivät tästä syystä jopa ilmoittamislakon. Metsästäjät suhtautuvat epäillen RKTL:n kannan arviointiin. Kymen metsästäjäpiirin Juha Sormusen mukaan metsästäjien virallinen kanta on kuitenkin edelleen se, että havainnot ilmoitetaan.

Suurpetoneuvottelukunta keskusteli myös suomalais-venäläisen suurpetoyhteistyön jatkosta. Kokoukseen saatiin tietoa venäläisen osapuolen uusista viranomaisista. Riista-asioista vastaavan ministeriön uusi johtaja Igor V. Prokhorov oli tulossa kesällä Korian erämessuille.

AIEMMAT KOKOUKSET JA KESKEISET AINEISTOT:

10.kokouksen MUISTIO 9.5.2012
9. kokouksen muistio 7.11.2011
8. kokouksen muistio 3.2.2011
7. kokouksen muistio 15.4.2010
6. kokouksen muistio 23.10.2009
5. kokouksen muistio 14.10.2008
4. kokouksen muistio 7.4.2008
3. kokouksen muistio 17.10.2007
2. kokouksen muistio   3.5.2007
1. kokouksen muistio 23.2.2007