EN RU

USEIN KYSYTTYÄ

Usein kysyttyä

Tälle sivulle kerätään maakunta- ja soteuudistukseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Vastauksia on koottu sekä valtakunnan valmistelusta että paikallisesti. Mitään lakeja ei ole vielä tässä vaiheessa hyväksytty, joten vastaukset ovat päivittyvien lakiluonnosten ja -esitysten perusteella laadittuja.

Kysymyksiä voi esittää maakuntauudistus@ekarjala.fi ja listaa päivitetään kysymysten perusteella.

Mikä on maakuntauudistus?

Maakuntauudistuksella kootaan julkista hallintoa ja palvelua 18 maakunnan alaisuuteen 1.1.2021 alkaen. Maakuntaan valitaan suoralla kansanvaalilla edustajat päättämään maakunnan asioista, joita aiemmin on päätetty kunnissa ja valtion eri organisaatiossa.

Maakuntien tehtäviin kuuluvat tulevaisuudessa kunnista siirtyvät sote-palvelut, pelastustoimi, maaseutuhallinto ja maatalousyrittäjien lomituspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Lisäksi maakuntiin siirtyy valtion Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskusten (ELY) palveluja, TE-toimistojen palvelut sekä hieman valtion Aluehallintoviraston palveluja.

Miksi maakuntauudistusta tehdään?

Julkinen hallinto yksinkertaistetaan. Monialainen maakunta tarjoaa maakunnan asukkaille yhdenvertaiset palvelut. Uudistuksella lisätään maakunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia maakunnan asioihin.  Valinnanvapaus tuo asukkaille nykyistä laajemmat mahdollisuudet valita palvelujensa tuottajan.

Mikä ohjaa maakuntauudistuksen toteutusta?

Maakuntauudistuksen yksityiskohdat selviävät vuoden 2018 loppuun mennessä. Syksyllä 2018 eduskunnan on tarkoitus päättää uudistuksesta maakunta- ja soteuudistuksen lakien ohella päätettäväksi tulee valinnanvapauslaki (sotepalvelut) sekä kasvupalvelulaki (aluekehittäminen, työllistämis- ja yrityspalvelut). Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu useita substanssilakeja, jotka tarkentavat uudistuksen käytäntöjä ja sisältöjä tarkemmalla tasolla.

Miten maakuntauudistusta valmistellaan Etelä-Karjalassa?

Uudistuksen valmistelua tehtiin työryhmissä keväästä 2016- kesään 2017.  Työryhmissä käytiin läpi maakuntauudistuksen eri osa-alueita yli 300 hengen voimin. Työryhmissä on koottu tietoa nykyisistä palveluista ja arvioitu sekä suunniteltu uudistusta ohjaavien lakiluonnosten pohjalta uutta mallia. Kaikissa ryhmissä on mukana myös erikseen nimetty henkilöstön edustus. Uudistuksen koordinaatio- ja asiantuntijatyöhön on palkattu muutosjohtaja Aija Tuimala. Työryhmien raportit valmistuivat keväällä 2017.

Syksystä 2017 alkaen esivalmistelu on jatkunut VATE-projektissa, jota ohjaa valmisteluryhmä sekä poliittinen ohjausryhmä.  Työtä tehdään suppeammalla joukolla asiantuntijatyönä. Valtio korvaa uusien maakuntien suunnittelutyön.

Mikä on muutoksen valmistelun aikataulu?

Syksyllä 2018 päättyy uudistuksen esivalmisteluvaihe. Arvion mukaan vuodenvaihteessa  2019 alkaa väliaikaishallinnon vaihe, joka kestää siihen saakka kunnes maakunnan luottamushenkilöhallinto käynnistyy eli arviolta kesällä  2019. Toukokuussa 2019 on tarkoitus äänestää maakuntavaltuuston jäsenistä. Palvelut järjestettäisiin maakuntahallinnon alaisuudessa 1.1.2021 alkaen.

Uudistukseen sisältyy monenlaisia siirtymäaikoja vielä 2021 vuodesta eteenpäin, koska tavoitteiden mukaiseen rakenteeseen ja toimintaan ei ole mahdollista päästä kerralla.

Mitä henkilöstön palvelussuhdeturva tarkoittaa?

Uudistuksessa henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein eli ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- ja virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Miten asukas voi vaikuttaa maakunnan valmisteluun?

31.12.2021 saakka toimivat kaikki nykyiset organisaatiot, joiden kautta voi saada ja kysyä tietoa maakuntauudistukseen liittyen. Maakuntauudistuksen valmistelijat tiedottavat valtakunnallisesti www.alueuudistus.fi –osoitteessa ja Etelä-Karjalassa www.ekarjala.fi –sivuston maakuntauudistus-osiossa. Syksyllä 2017 tehtiin kuntakierros asukkaiden pariin, ja kesällä 2018 tehtiin kesätorikiertue. Omia tilaisuuksia järjestetään yrittäjille ja järjestöille, jotka toimivat yhteistyössä maakunnan kanssa. Infoa uudistuksesta jaetaan myös median ja vaali-infojen kautta ja asukaskyselyjä toteutetaan Etelä-Karjalan sivujen kautta.

Mikä on väliaikaishallinto?

Väliaikaishallinto tarkoittaa vaihetta lakien hyväksymisestä siihen saakka kunnes maakuntahallinnon luottamushenkilöpäätöksenteko aloittaa työskentelyn. Väliaikaishallinnon aikana toimii uuden maakuntahallinnon edustajana yhdistyvien organisaatioiden viranhaltijoista koostuva valmistelutoimielin, joka käy vuoropuhelua luottamushenkilötoimielimen kanssa. Valmisteluun osallistuvat myös erikseen nimetty sihteeristö sekä mahdolliset muut työryhmät. VATE-projekti valmistelee väliaikaishallintoon siirtymistä.

Väliaikaishallinnon aikana selvitetään uuden maakunnan sopimukset, taloustilanne, henkilöstön siirtoja, luonnostellaan organisaation ja hallintosäännön rakenteita sekä ICT-järjestelmien yhteensovittamista siten, että luottamushenkilöhallinto voi päättää asioista valmistelun pohjalta vuonna 2019.

Väliaikaishallinnon toiminnan rahoitusvastuu on valtiolla.

Miten maakunnan toimintaa rahoitetaan?

Maakunta saa ainakin alkuvuosina rahoituksensa suoraan valtiolta yleiskatteellisena rahoituksena eli yhtenä rahasäkkinä, jonka jakamisesta maakunta itse päättää. Rahoitus kootaan nykyisistä valtionosuuksista, osasta yhteisöveroista ja kunnallisveroista. Rahoituksen taso määrittyy esimerkiksi sote- palveluissa väestömäärän ja tarvetekijöiden mukaan.

Maakunta toteuttaa lain mukaisia tehtäviään ja substanssilait määrittelevät normeja, jotka maakunnan tulee ottaa huomioon päätöksenteossaan. Maakunnilla voi siten olla hieman eroja palvelujensa rahoituksessa ja tuotannossa. Pohjana erilaisuudelle voivat olla mm. asukkaiden ja yritysten tarpeet ja maakuntien erilaiset toimintaympäristöt.

Miksi maakunnalla ei ole verotusoikeutta?

Maakunnille on ehdotettu verotusoikeutta, joka mahdollistaisi entistä vahvemman itsehallinnon mm. investointien, velanoton, omaisuudenhallinnan ja rahoituksen näkökulmasta. Tästä laaditaan oma selvityksensä, jonka perusteella päätetään, onko verotusoikeus mahdollinen joidenkin vuosien kuluttua.

Kysymyksiä valinnanvapaudesta

Mitä asukas valitsee valinnanvapausuudistuksen myötä?

Suunnitelmia valinnanvapaudesta on muokattu syksyn aikana perustuslakivaliokunnan päätöksen mukaisesti. Kun lainsäädännön muutokset varmistuvat,  lisäämme tietoa asiasta tähän.

Tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kannustaa maakuntia ja palveluntuottajia toimimaan tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tällöin asiakas saa nykyistä nopeammin avun asiaansa tai ongelmaansa. Asiakas voi myös valita entistä monipuolisemmin mistä hankkii palveluja ja millaisia palveluja käyttää. Tavoitteena on lisätä asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja hänen osallistumistaan itseään ja hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Palveluntuottajien kilpailun uskotaan lisäävän toiminnan laadukkuutta ja taloudellista tehokkuutta.