EN RU

Etelä-Karjalan maakunnan valtionrahoitus kasvamassa vuoteen 2025 mennessä

Valtiovarainministeriö on 28.2.2018 julkaissut alustavat laskelmat maakuntien tulevasta rahoituksesta ja maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen. Uudet laskelmat lupaavat Etelä-Karjalalle aikaisempaa isompaa pottia.

Etelä-Karjalan yleiskatteinen rahoitus on nykytilanteeseen nähden kasvamassa yhteensä 84 euroa/asukas. Maakunnan rahoitus on vuonna 2019 laskelman mukaan 481 153 445 euroa. Kasvua on kolmanneksi eniten kaikista maakunnista.

Uudet laskelmat on tehty kuntien päivitetyillä talousarvio- ja tilinpäätöstiedoilla vuoden 2019 tasolle.

Eksoten kustannustasolla myönteinen vaikutus kokonaispottiin

Nykytilanteeseen verrattuna Etelä-Karjalan vuonna 2025 saama rahoitus olisi yhteensä noin 11 miljoonaa euroa suurempi. Muutosta selittää pääosin maakunnan sote-palvelujen kustannustaso, joka määritellään väestön palvelutarpeen perusteella.

Mikäli maakunta käyttää sote-palvelujensa järjestämiseen enemmän rahaa kuin mikä on alueen väestön palvelutarve, saa maakunta laskennallisessa mallissa nykytilaan verrattuna vähemmän rahaa. Etelä-Karjalassa sote-rahoitus on ollut tarpeisiin nähden hyvin maltillista.

Tulevat maakunnat saavat pääosan rahoituksestaan kiinteänä rahoituksena, jota kutsutaan yleiskatteelliseksi rahoitukseksi. Rahoituksen kohdentamisesta eri toimintoihin päättää kunkin maakunnan valtuusto.

Yleiskatteellisen valtionrahoituksen kokonaissumma Suomessa on yhteensä noin 18,7 miljardia euroa. Rahoitus on pitkälti tarveperusteinen, ja yli 80 prosenttia siitä määräytyy väestön palvelutarpeiden perusteella. Palvelutarvetekijöitä ovat ikärakenne, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät.

Tarveperusteiseen rahoitukseen siirrytään vuosi kerrallaan 

Maakunta- ja sote-uudistuksen lähtövuoden 2020 kustannukset perustuvat nykykustannustietoihin. Vuonna 2021 siirrytään portaittain laskennalliseen tarveperusteiseen rahoitukseen.

Laskennallisen rahoituksen osuus nousee vuosittain 20 prosentilla siten, että vuonna 2025 yleiskatteellinen rahoitus määräytyy kokonaisuudessaan tarveperusteisten kriteerien perusteella.

Vuonna 2020 Etelä-Karjalan rahoitus on laskelmien mukaan noin 0,7 miljoonaa euroa pienempi kuin tällä hetkellä. Sen jälkeen rahoitus lähtee nousemaan.

Etelä-Karjalan alustava siirtymälaskelma vuosina 2020-25:

2020                       -710 453

2021                    + 1 803 441

2022                    + 4 317 336

2023                    + 6 289 235

2024                    + 8 622 464

2025                    + 10 955 693

(Summat kuvaavat muutosta suhteessa vuoteen 2020.)

Laskelmat ovat alustavia arvioita, joihin tulee suhtautua varauksella. Maakuntien lopulliseen rahoitukseen vaikuttavat vielä avoinna olevat kysymykset muun muassa työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusosuuksista.

Kuntien sote-tehtävien todellinen kustannustaso puolestaan selviää vasta kuntien tilinpäätöstiedoista.

Valtiovarainministeriö päivittää laskelmat seuraavan kerran huhtikuussa 2018.

 

Lisätietoja:

Muutosjohtaja Aija Tuimala, p. 040 869 6494, aija.tuimala@ekarjala.fi

Hallinto- ja kehittämisjohtaja Olli Seppänen, p. 040 1390175, olli.seppanen@ekarjala.fi

 

alueuudistus.fi: Päivitetyt laskelmat maakunta-ja-sote-uudistuksen kuntatalousvaikutuksista sekä maakuntien rahoituksesta julkaistu