EN RU

Kulttuuri, Etelä-Karjala ja maakuntauudistus

( Savitaipaleen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen 28.11.2017 )

Maakuntauudistusta koskevaa keskustelua on hallinnut sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvä hallinnollinen muutos. Sen sijaan kulttuurialaa koskeva maakuntauudistus on jäänyt vähemmälle huomiolle, miltei huomaamattomaksi osaksi prosessia. Syykin lienee selvä. Kunnat vastaavat keskeisiltä osiltaan jatkossakin julkisten kulttuuripalvelujen tuotannosta ja kulttuurilaitosten ylläpidosta, johon ne saavat tukea mm. valtionosuuksien kautta. Maakuntien liitot ovat kuitenkin vastanneet vuosia kulttuurialan alueellisesta kehittämistyöstä osana maakuntien laajempaa aluekehitystehtävää.

Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi kulttuuriala tuli selkeämmäksi osaksi ohjelmaperusteista kehittämistyötä. Konkreettisesti tämä ilmeni kulttuurialan hankkeina, joita ryhdyttiin suunnittelemaan aktiivisesti eri puolella Suomea. Samalla kulttuurilta ryhdyttiin odottamaan aluekehitykseen liittyviä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Kulttuuri nähtiin alueen kilpailukyvyn vahvistajana.

Kansainvälisessä keskustelussa kulttuurin ja luovien alojen strateginen rooli alueellisessa kehitystyössä alkoi vahvistua 1980-luvun lopulla, jolloin esimerkiksi Britanniassa ja Australiassa ryhdyttiin valmistelemaan alueellisia luovien alojen strategioita. Samaan aikaan monissa eurooppalaisissa kaupungeissa toteutettiin mittavia kulttuurivetoisia uudistamisprojekteja, joiden tarkoituksena oli muun muassa pehmentää ja uudistaa teollisen rakennemuutoksen runtelemien kaupunkien harmaata imagoa. Näin tapahtui muun muassa Glasgowssa, Manchesterissa ja Bilbaossa.

Suomessa maakuntien liitot alkoivat 1990-luvulla laatimaan maakunnallisia kulttuuristrategioita, joiden avulla pyrittiin ohjaamaan kulttuurialojen hankkeiden rahoitusta haluttuun suuntaan. Kehitys on jatkunut näihin päiviin saakka. Kulttuurialan strateginen rooli alueiden ja kaupunkien kehitystyössä on nähty entistä laaja-alaisemmin. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että kulttuuri- ja luovat alat tarjoavat uusia työllistymisen mahdollisuuksia, monipuolistavat kuntien elinkeinorakennetta, vahvistavat kaupunki-imagoja, ehkäisevät sosiaalista syrjäytymistä, elävöittävät kaupunkikeskustoja sekä tuovat alueille uudenlaista osaamista, energisyyttä ja innovatiivisuutta. Samaan aikaan uhkaksi on nähty kulttuurialan välineellistäminen. Taiteella on myös itseisarvonsa.

Vireillä olevan maakuntauudistuksen osa-alueena uusien maakuntien tehtäväksi on asetettu maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen. Osin kysymys lienee maakuntaperusteisen kehitysyksikön legitimoinnista, joka perustuu ajatukseen historiallisesta kulttuurimaakunnasta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta. Toisaalta kulttuurialan avulla halutaan tukea jatkossakin maakunnan kehityksen edellytyksiä ja taloudellista toimeliaisuutta esimerkiksi kulttuurimatkailun avulla. Uusien maakuntien roolina on myös yhteensovittaa kulttuurialan alueellisia kehittämistoimenpiteitä sekä laatia alaa koskevia suunnitelmia.

Alueellisessa kehittämistyössä kulttuurialan kehittämistyötä ovat koordinoineet viime vuosina paitsi maakuntien liitot myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). ELY-keskukset ovat vastanneet monissa maakunnissa muun muassa luovien alojen yritystoiminnan kehittämisestä. Maakuntauudistus mahdollistanee nykyisten ELY-keskusten ja maakuntien liittojen roolien joustavamman yhteensovittamisen myös kulttuurialan kehittämistyössä.

Uudessa tulevaisuuden maakunnassakaan kulttuurialaa ei tule nähdä erillisenä saarekkeena. Luovat alat kytkeytyvät maakuntauudistuksen eri osa-alueisiin, kuten yritys- ja työvoimapalveluihin (niin sanottuihin kasvupalveluihin), monin eri tavoin. Luovat alat pystyvät parhaimmillaan tarjoamaan Etelä-Karjalan teollisille innovaatioille uutta kilpailuetua, joka voi liittyä esimerkiksi tuotteiden brändäykseen tai palvelumuotoiluun. Luovat alat omaavatkin taloudellista potentiaalia erityisesti monialaisten palveluinnovaatioiden yhteydessä.

Toisaalta kulttuuripalveluilla on merkittävä rooli myös hyvinvoinnin edistämisessä ja ennaltaehkäisevissä terveyspalveluissa. Tämän vuoksi toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa on myös maakuntauudistuksen jälkeen tärkeää – unohtamatta yhteistyötä kuntien kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen kanssa. Oleellista on jatkossakin muistaa kulttuurialan rooli kuntien ja kaupunkien strategisessa kehittämistyössä ja elinkeinopolitiikassa. Kulttuurin avulla alueet voivat osaltaan edistää omaa kilpailukykyään ja kehittää kuntaansa entistä vetovoimaisemmaksi.

Eräs käytännön keino kuntien ja maakuntien elävöittämiseen on tapahtumatuotannon tukeminen. Etelä-Karjalassakin on virinnyt viime aikoina keskustelua muun muassa maakunta-areenasta ja tapahtumatuotannon alueellisesta työnjaosta.

Etelä-Karjalan kokonaiskehityksen kannalta olisi edullista, jos tapahtumatuotantoa pystyttäisiin suunnitelmallisesti koordinoimaan ja kehittämään kuntien yhteistyönä. Eräs keino tähän on yhteisen tapahtumatoimiston perustaminen – aluksi vaikka hankerahoituksen avulla. Suomessa tapahtumatoimistoja on perustettu muun muassa Vantaalle ja Pirkanmaalle.

Pirkanmaalla Pirfest ry on alueen kulttuurifestivaalien verkosto, johon kuuluu 37 jäsenfestivaalia. Tavoitteena on kehittää maakuntaa vetovoimaisena festivaalien keskittymänä. Pirfest tarjoaa jäsenilleen erilaisia asiantuntijapalveluja, kuten tukiviestintää, kävijätutkimuksia ja kehityshankkeita. Lisäksi tapahtumatoimiston tehtäviin voivat kuulua muun muassa tuotekehitys, alueellisten matkailupalvelujen kehittäminen, oheispalvelujen ja uusien ansaintamallien suunnittelu, tapahtumatilojen ja -tekniikan koordinointi, yhteismarkkinointi, tapahtumakalenterit, yritysyhteistyön kehittäminen, rahoitusmallien suunnittelu, vaikuttavuustutkimukset sekä muut tietopalvelut. Olisiko tapahtumatoimistolle tilausta myös Etelä-Karjalassa?

Kimmo Kainulainen, kunnanjohtaja, Savitaipaleen kunta