EN RU

Kasvupalveluilla vahvistetaan alueiden, kaupunkien, kuntien ja koko maan elinvoimaa

(Tiedote 9.10.2017)

TE-toimistojen ja ELY-keskusten työllisyys- ja yrityspalvelut ovat maakunnan liittojen aluekehitystehtävien ohella siirtymässä tulevien maakuntien tehtäväksi.

Julkisuudessa on hyvin vähän tuotu esille valmisteilla olevan aluekehitys- ja kasvupalvelulainsäädännön sisältöä, joten on syytä avata sen keskeisiä kohtia peilaten viime aikoina käytyyn keskusteluun. Kevään lausuntokierroksen ja kesäisen perustuslakivaliokunnan kannanoton pohjalta 4.10. on julkaistu lakiluonnos alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista, joka on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sivuilla.

Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos antaa vastuun alueiden kehittämisestä eri aluetasoille: valtiolle, maakunnille ja kunnille. Maakunta toimii oman alueensa aluekehittämisviranomaisena ja tekee tässä tehtävässä yhteistyötä erityisesti alueen kuntien kanssa. Lainsäädännössä ohjataan maakuntia mm. strategisessa suunnittelussa, elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisessä ja rakennerahastotehtävissä. Tehtävät noudattelevat pitkälti nykyisten maakunnan liittojen aluekehitystehtäviä.

Työllisyys- ja yrityspalvelut kokoavissa kasvupalveluissa lainsäädäntö lähtee asiakkaan tarpeista: mitä yritys tarvitsee kasvaakseen ja saadakseen osaavaa työvoimaa; mitä työnhakija tarvitsee työllistyäkseen? Palvelutarpeen arviointi on osa maakunnan vastuulla olevaa palveluiden järjestämistehtävää. Kasvupalvelut on järjestettävä käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden eli asukkaiden ja yritysten tarve edellyttää.

Myös kunnilla on vahva elinvoimaan liittyvä intressi tarjota yritys- ja kenties myös työllisyyspalveluja jatkossa. Kasvupalvelulainsäädännöllä ei ohjata tai velvoiteta kuntien toimia. Kasvupalvelu-uudistuksella ei myöskään kaapata kunnilta mitään tehtäviä pois. Päinvastoin lakiluonnos velvoittaa maakuntia ottamaan järjestämisvastuussaan huomioon kuntien elinvoimatehtävät ja sovittamaan yhteen kuntien elinvoimapalvelut ja maakuntien palvelut toimiviksi palveluketjuiksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoin kasvupalveluihin on sisällytetty asiakkaan valinnanvapaus. Vielä keväällä lakiluonnos lähti siitä, että maakunta ei voisi lainkaan olla kasvupalveluissa palveluntuottaja. Nyt lakiluonnos sisältää maakunnan oman harkinnan siitä, mitä palveluja maakunnat tuottavat itse ja mitä palveluja ulkoistetaan ja missä laajuudessa. Kilpailutilanteessa markkinoilla palveluntuottajien tulee kuitenkin olla tasavertaisessa asemassa, mikä tarkoittaa maakunnan omien palvelujen yhtiöittämistä. Palvelun tuottajia voivat olla kaikki, jotka toimivat markkinaehtoisesti, niin kuntien kuin muiden omistajien yritykset.

Viime kevään jälkeen lakiluonnokseen on lisätty kokonaan uusi, mahdollistava kirjaus. Lakiluonnoksen mukaan maakunnalle tai yhdelle tai useammalle maakunnan kunnalle voidaan valtion talousarviossa osoittaa järjestämis- tai tuottamisvastuu sellaisesta kasvupalvelusta tai siihen liittyvästä toiminnasta, jota varten talousarviossa osoitetaan erillinen määräraha. Tämä voisi liittyä esimerkiksi tietyn alueen tai kaupungin äkilliseen rakennemuutostilanteeseen, jonka tukemiseen valtio voisi osoittaa erillisrahoitusta.

Luonnosvaiheessa oleva aluekehitys- ja kasvupalvelulainsäädäntö ohjaa valtiota, maakuntia, kuntia ja muita kehittämistoimijoita vuorovaikutukseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on alueiden ja lopulta koko maan kilpailukyvyn ja kestävän kasvun edistäminen.

Lisätietoja: Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala tai Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen 

TEM-artikkeli: Faktaa kasvupalveluista