EN RU

Miten se sote uudistuu- päivän versio?

(Muutosjohtaja Aija Tuimala 20.10.2017)
Mediassa on värikkäitä uutisia ja pelkoja uudistusta kohtaan nostetaan esille päivittäin. Uusin 19.10. julkaistu sote-valinnanvapausluonnos näyttää kuitenkin vähentävän syitä pelkoihin, sillä luonnoksessa on huomioitu aiemmat huolet mm. hallinnon monimutkaisuudesta, rahoituksesta, pienyritysten toimintamahdollisuuksista, asiakasprosesseista sekä aikataulusta ja siirtymäajoista.

Esityksen mukaan asukkaat voivat valita vuodesta 2021 alkaen asioivatko julkisen vai yksityisen toimijan ylläpitämässä sote-keskuksessa. Sote-keskus tarkoittaa tässä hoitajan ja lääkärin vastaanottoa sekä sosiaalipalveluihin liittyvää ohjausta. Muut palvelut (sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat) tuotetaan maakunnan omana palveluna ns. liikelaitosmallissa. Liikelaitos on osa maakuntaa eli julkista maakuntavaltuuston johtamaa toimijaa, mutta se on talouden ja toiminnan seurannassa oma yksikkönsä, joka ei toimi markkinoille. Aiemmin korostettu pakkoyhtiöittäminen on poistettu lakiesityksestä.

Asiakas voi saada maakunnalta palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman perusteella jatkossa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin. Näillä asiakas voi itse hankkia tarvittuja palveluja haluamaltaan yksityiseltä palveluntuottajalta kuten esimerkiksi kotipalveluyrittäjältä. Henkilökohtainen budjetti voi tulla käyttöön esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluissa, joissa tarvitaan pitkäaikaista ja laaja-alaista apua. Henkilökohtaisen budjetin avulla palveluja voidaan paremmin räätälöidä kunkin asiakkaan tarpeisiin. Setelit ja budjetit ovat jo nyt käytössä Eksotessa rajatusti. Uudistus laajentaisi käyttöä merkittävästi, vaikka tarvittaessa maakunta voi jatkossakin rajata asiakassetelin käyttöönoton laajuutta kussakin maakunnassa.

Uudistetun lakiluonnoksen pohjalta palveluja voivat tarjota entistä laajemmin kaikenkokoiset yksityiset yritykset, osuuskunnat, yhdistykset kuin maakunnan yhtiöt. Etelä-Karjalassa sote- alan yritykset ovat pääosin kooltaan pieniä, joten tämä on positiivinen uutinen myös heille.

Lisäksi järjestöt odottavat kiinnostuneina tarkempia tietoja heitä koskevista muutoksista (palvelutuotannon toteutus, rahoitus, järjestöjen rooli), kuten mm. Eksoten ja maakuntauudistuksen järjestötapaamisessa 19.10. todettiin.

Uudistus toteutetaan luonnoksen mukaan portaittain. 1.1.2020 sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja henkilökohtaiset budjetit sekä palvelusetelit tulevat käyttöön ensimmäisen vuoden aikana. Sote- keskusten valinnan mahdollisuus alkaa vuonna 2021 ja suunhoidon yksikön voi valita vuodesta 2022 alkaen yksityiseltä tai julkiselta palveluntuottajalta. Vuoden 2022 alusta sote-keskusten tulee tarjota myös määrättyjä erikoislääkärien palveluja (esim. sisätaudit, geriatria tai lastentaudit).

Onko luonnosteltu malli siis kaikkien mielestä loistava ja tavoitteita kirkkaasti toteuttava? Ei varmasti. Sellaista mallia ei tule olemaankaan, kuten olemme tässä toistakymmentä vuotta jatkuneen uudistustyön aikana huomanneet. Päätöksiä kehitettävän mallin raameista kuitenkin tarvitaan, jotta pääsisimme uudistamaan hallintoa ja palveluja ihan tosissaan eikä vain työpöydällä. Lakiluonnos on lausunnolla marras-joulukuussa ja lausuntojen pohjalta muokattu esitys on Sipilän hallituksen käsittelyssä helmi-maaliskuussa.

Etelä-Karjalassa palveluja uudistetaan sote-uudistuksesta huolimatta, mutta myös me olemme osa tätä valtakunnallista suurempaa muutosta, jota nykylainsäädännöllä ei toteuteta. Edelläkävijöitä tarvitaan tässäkin muutoksessa ja uskon Eksoten palvelujen ja henkilöstön osaamiseen, jotta löydämme toimivan palvelumallin tulevaisuudessakin.

Muutosjohtaja Aija Tuimala