EN RU

Suurin osa Ely-keskuksen palveluista siirtyy maakunnille

Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar kumoaa puheet Ely-keskuksen hautaamisesta.

Ylijohtaja Leena Gunnar (vas.) ja muutosjohtaja Aija Tuimala uskovat asiakaslähtöisyyden voimaan maakuntahallinnossa.

”Elinkeinoihin, liikenteeseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja työllisyyden hoitoon liittyvät tehtävät eivät katoa mihinkään. Maakuntauudistuksen yhteydessä ne vain siirretään muihin organisaatioihin”, sanoo ylijohtaja Leena Gunnar.

Eniten Ely-keskuksen tehtäviä siirtyy maakunnille. Kaakkois-Suomessa niitä ovat muun muassa tienpito ja liikennejärjestelmien suunnittelu sekä ympäristötoimialaan kuuluvat vesiasiat.

”Kaupungeilla on liikenneasioissa edelleen iso rooli”, Gunnar sanoo.

Rajavesiasiat ja Vuoksen vesistö luontevasti Etelä-Karjalalle

Vesien hoidon suunnittelussa ja vesialueiden käytössä Kaakkois-Suomen Ely vastaa nykyisin muun muassa Päijänteen, Kymijoen ja Vuoksen vesistöistä sekä rajavesialueista.

Yritys- ja työllisyyspalveluista on tarkoitus muodostaa maakunnallinen kasvupalvelukokonaisuus. Myös nykyisin osin Ely-keskuksen, osin maakuntaliiton hallinnoimat yritys- ja aluekehitysrahastot kootaan maakunnalle.

”Uuden yrittäjän, maaseutuyrittäjän, kansainvälistyvän tai kasvavan yrityksen asiakas- ja rahoituspalvelut löytyvät sitten samasta osoitteesta”, sanoo Gunnar.

Kymmeniä työntekijöitä siirtyy Lappeenrantaan

Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen palkkalistoilla on noin 140 ihmistä, joista osa työskentelee Lappeenrannassa ja osa Helsingissä. Keskuksen päätoimipaikka on nykyisin Kouvolassa.

Alustavien suunnitelmien mukaan yhteensä noin 80 henkilöä siirtyy maakuntiin eli Lappeenrantaan Etelä-Karjalan maakunnan palkkalistoille ja Kouvolaan Kymenlaakson maakunnan palvelukseen. Loput jatkavat valtion palveluksessa.