EN RU

UUDISTUS PIDEMMÄLLÄ KUIN KOSKAAN – Tarinasta todeksi

(Muutosjohtaja Aija Tuimalan Uusinajattelijat-blogi 9.11.2018)

Blogeissani olen viime aikoina ollut innostunut saduista ja tarinoista. Maakunta- ja sote-uudistus on kuin pitkään kerrottu idealistinen tarina, joka saisi jo tulla todeksi. Joillekin uudistuksen toteutuminen saisi tarinana pysyäkin. Tarina on kuitenkin lähempänä toteutumista kuin koskaan.

Eduskunnan sote-valiokunta sai viimein kasaan mietinnöt, joissa riittää lukemista noin 600 sivun pumaskan verran. Työtä on tehty tuntikausia, kokouksissa on istuttu päiviä ja iltoja, asiantuntijoita on kuultu ja tunteet ovat käyneet kuumina myös valiokunnan suljettujen ovien takana.

Mitä mietinnössä on nyt sitten muuttunut? Perustuslakivaliokunta on kesällä 2017 todennut, että uudistus ja palvelujen kokoaminen yhteen ovat tarpeen, mutta valinnanvapauslaissa nimettiin korjattavia asioita. Sen pohjalta lakia on täydennetty useilla palveluja koskevilla kuvauksilla, jotta esimerkiksi sote-keskuksen palveluvalikoima olisi tarkemmin määritelty. Samoin asiakasseteleiden ja henkilökohtaisten budjettien arvoista esitettiin lakiin, että niiden tulee riittää tarkoitettuihin palveluihin. Lisäksi henkilötietojen käsittelyä täsmennettiin ja rajattiin tietosuoja-asetuksen mukaan. Korjaukset olivat siis pääosin asiakkaiden saamia palveluja selventäviä asioita.

Valinnanvapaudessa on ehkä eniten puhuttanut palveluintegraatio, jota ajateltiin hoidettavan asiakassuunnitelmalla, joka nykymuodossaan on kuitenkin palvelujen yhteensovittamisen ja suunnittelun väline juridisen päätösasiakirjan sijaan. Se kohdennetaan mietinnön mukaan erityisesti paljon palveluja käyttäville asiakkaille.

Joitakin asiantuntijoita huolettaa myös uudistuksen vahvistaminen EU-tasolla, jotta varmistetaan, ettei julkista rahoitusta ohjaudu kilpailun alaiseen toimintaan. Valiokunta linjasi, kuten valmistelijatkin, että toiminta ei vaadi vahvistusta EU:lta (EU-notifikaatio). Kirjauksia kuitenkin täsmennettiin tältä osin, jotta kilpailuneutraliteetti olisi selkeämpi.

Odotettu päivitys järjestämislakiin oli se, että järjestöjen asema ja avustaminen lisättiin tehtäviin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi yhteistyötä on tehtävä laajasti ja lisäksi maakunnan tulee laatia hyvinvointikertomus- ja suunnitelma, joilla toimintaa ohjataan.

Maakuntia yleisemmin koskevia muutoksia olivat mm. maakuntien rahoituksen epätasapainoa koskevien pykälien tarkentaminen. Mikäli yhdellä maakunnalla menee huonosti, voi valtio tarjota avustusta, lainaa tai takausta hetkellisesti. Mikäli yli 7 maakunnan ja 40 % väestön sote-peruspalvelut ovat vaarassa, on mahdollista, että kaikkien maakuntien rahoitusta korotetaan. Myös kuntien omaisuusjärjestelyjä koskevaa lainkohtaa on tarkennettu korvausperusteiden avaamisella. Korvaus linkitetään uudistuksesta syntyviin veronkorotuspaineisiin.

Sote-tuottajien vaalikelpoisuutta väljennettiin aiemmasta tiukasta linjauksesta niin, että maakunnalle palveluja tuottavan yhteisön hallituksessa tai johdossa oleva henkilö on kelpoinen valtuustoon, mikäli tehtävä on verrattavissa ammatinharjoittajan tehtävään tai koskee vain tiettyä palvelua. Esteellisyydet on huomioitava tarkasti päätöksenteossa. Muutoinkin tuottajia koskevaa lainsäädäntöä tarkennettiin mm. tietosuojan ja valvonnan osalta.

Loppuvuonna perustuslakivaliokunta arvioi, onko esitetty uudistus perustuslain mukainen vai joudutaanko vielä tilkkutäkin paikkaukseen. Mahdolliset tulevat korjauskierrokset voivat tehdä aikataulullisesti tiukkaa, koska uusi eduskunta valitaan huhtikuussa 2019. Odotamme jännityksellä paketin valmistumista ja toivottua etenemistä eduskunnan suureen saliin.

Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun – siinäpä uudistuksen keskeisin tavoite!

Muutosjohtaja Aija Tuimala