Valikko Sulje

Aikataulu on tiukka kun EU-elvytysrahoitusta jaetaan

Ministeri Mika Lintilä puhuu Lappeenrannassa maakuntatilaisuudessa.

Ministeri Lintilä: ”Jaettavana on enemmän EU-rahaa kuin koskaan”

Valtioneuvostossa työn alla olevan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvä maakuntakierros rantautui Etelä-Karjalaan lauantaina 3.10. Lappeenrantaan saapui vahva edustus ministeriöistä. Mukana olivat mm. kuntaministeri Sirpa Paatero, työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä, alivaltiosihteeri Päivi Nerg sekä valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen. Etelä-Karjalaa tilaisuudessa edusti laaja joukko maakunnan eri toimijoita. Tilaisuuden kaikki esitykset löytyvät liiton sivulta.

Ennen tilaisuutta valtuustosalin ulkopuolella pöydän ääressä seispoivat Markku Heinonen, Kimmo Tiilikainen, Kimmo Jarva ja Mika Lintilä.
Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja (selin) Markku Heinonen, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ja ministeri Mika Lintilä keskustelivat ennen tilaisuuden alkua Lappeenrannan keskeisistä hankkeista.

Maakunnilta kerätään ideoita ja näkemyksiä siitä, millaisiin hankekokonaisuuksiin ja teemoihin hallituksen pitäisi suunnata alueilla rahoitusta, kun se laatii kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa EU:lle. Koronaviruksesta toipuvien jäsenvaltioiden on esitettävä kansallinen suunnitelma elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen saamiseksi. Maakuntakierroksella jaetaan myös tietoa siitä, millaisia hankkeita hallitus varautuu (EU:n ohjeistuksella) rahoittamaan.

Uudistus- ja investointiohjelma laaditaan vuosille 2021−2023, joskin ohjelmasta rahoitusta saavien hankkeiden laskuja voidaan maksaa vielä seuraavina vuosina. Lauantaina kävi kuitenkin selväksi, että näillä näkymin ohjelman investointikohteiksi haetaan pitkälle suunniteltuja hankkeita, jotka ovat valmiita toteutettavaksi. Hankemaailmaa ja investointeja ajatellen aikataulu on tiukka. Tämän vuoksi rahoituksen kohteita etsittäessä ”nopeat syövät hitaat”.

Toisaalta EU-komissio ei ole vielä julkaissut asetuksia, joilla elpymis- ja

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg etualalla. Kuntaministeri Sirpa Paatero puhuu.
Alivaltiosihteeri Päivi Nerg etualalla. Kuntaministeri Paatero puhuu.

rahoituksen tarkemmat ohjeistukset lopulta määräytyvät. Suomi ei voikaan yksin linjata, millä tavalla voimme viedä elpymisrahoituksella omaa kilpailukykyä eteenpäin, muistutti alivaltiosihteeri Päivi Nerg. EU:n suositus on että vihreään siirtymään suunnattaisiin 37 % ja digitalisaatioon 20 % rahoituksesta.

Lauantain esitysten toinen viesti oli ministeri Mika Lintilän sanoin: ”Jaettavana on enemmän EU-rahaa kuin koskaan. (Arvio EU:n elpymis- ja palautumisvälineen (RRF) rahoituksesta on Suomen osalta 2,3 mrd.) Nyt jaetaan pelikortit uusiksi. Yritykset, jotka kykenevät käyttämään elvytysrahoitusta uusiutumiseen, menestyvät jatkossa. Huolenamme on, kuinka raha käytetään kaikista tehokkaimmin.”

Lintilä korosti, että kierroksella kerätään ideoita, ei yksittäisiä hankkeita. Hallitukselle on tärkeää myös se, että elvytysohjelman ideointiin osallistuvat yliopistot ja yritykset. Siksi Lappeenrannankin tilaisuudessa kuultiin LUT-yliopiston puheenvuoro nk. vihreään siirtymään.

Vihreään siirtymään liittyen Etelä-Karjalalla ei ole ainoastaan kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet HINKU-maakuntana. Maakunnalla on myös osaamista ja kasvuliiketoimintaa, joiden avulla luodaan globaaleja ratkaisuja. Vetytalous ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen hiilen talteenotolla luovat pohjaa kokonaan uusille teollisille ratkaisuille. Laaja, kansainvälinen yrityskonsortio tekee yhteistyötä LUT-yliopiston kanssa teollisen mittakaavan P2X ratkaisujen kehittämiseksi. ”Vihreä sähköistäminen” on myös valtion kanssa solmittavan Lappeenranta-Imatra kaupunkisopimuksen kattoteemana.

Maakuntajohtaja Satu Sikanen esitteli maakunnan muita keskeisiä tavoitteita elpymisohjelman osalta. Etelä-Karjalan kannalta tarpeellista on vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä haasteellisessa markkinatilanteessa. Teollisuuden toimiva logistiikka on tärkeä edellytys sekä nykyiselle kilpailukyvylle että tulevaisuudessa tarvittaville investoinneille. Keskeinen hanke on kaksoisraiteen pikainen jatkaminen jo meneillään olevan hankkeen lisäksi Luumäki-Joutseno välille sekä raideyhteyden kehittäminen Imatralta valtakunnan rajalle.

Sekä maakuntajohtaja Sikanen että maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra kiinnittivät huomiota matkailuelinkeinon kurimukseen. Rajan kiinniolo on aiheuttanut erittäin vaikean tilanteen matkailukysynnästä riippuvaisille aloille. Saimaan matkailun kehittämiseen on luotu uusia ylialueellisia sopimuksia, joiden turvin suunnitelmallista kehittämistä tehdään alueen maakuntien kesken. Luontoon tukeutuvan matkailun edistämiseksi on pidettävä huolta myös herkistä vesistöistä. Kutilan kanava mahdollistaa sekä sujuvan reitin Lappeenrannan satamasta Suur-Saimaalle että Pien-Saimaan vedenlaadun parantamisen pumppaamojen kautta.

Kuvassa esityksen dia, jolla esitetään Venäjän rajan kiinniolon vaikutuksia Etelä-Karjalan maakuntaan: Etelä-Karjala menettää joka kuukausi n. 25 miljoonaa euroa niin kauan kuin raja on kiinni. Kansainvälisen matkailun merkitys Etelä-Karjalassa on erittäin korkea. Peräti 64% matkailutulosta ulkomailta.

Akuutin koronakriisin taittamiseksi Etelä-Karjalan liitto valmisteli laajassa sidosryhmäyhteistyössä maanantaina 28.9.2020 hyväksytyn selviytymissuunnitelman. Siihen on koottu maakuntaohjelman teemoja noudattaen välittömiä ja lähiajan panostustarpeita, jotta mahdollistetaan maakunnan toipuminen koronapandemian vaikutuksista.

Ministeri Sirpa Paatero ja maakuntajohtaja Satu Sikanen
Kuntaministeri Sirpa Paatero ja maakuntajohtaja Satu Sikanen tervehtivät ennen maakuntatilaisuuden alkua.

Lisätietoja maakuntajohtaja Satu Sikanen, p: 0400 661 318 satu.sikanen@ekarjala.fi