EN RU

Ympäristö


Etelä-Karjalan ympäristö-blogissa kirjoitetaan luontoon ja ympäristöön liittyvistä asioista.


23.11.2018

Lisää vilskettä Partakoskelle!

Savitaipaleella Kuolimon ja Saimaan välillä virtaavat kosket ovat eteläisen Suomen oloissa poikkeuksellisen kirkkaita ja puhdasvetisiä. Miksi kosket eivät kuitenkaan kuhise lohikalojen poikasia, onhan alueella tehty kunnostuksia ja emokalojakin on kohtalaisia määriä? Syitä on selvitetty asiantuntija-arvioin sekä seurantatutkimuksin, seuraavaksi on aika ryhtyä käytännön toimiin tilanteen korjaamiseksi. Etelä-Karjalan liitto järjesti sidosryhmätapaamisen, jossa katsottiin kohdilleen askelmerkit kohti Partakosken kalaisampaa tulevaisuutta.

Seurantatutkimuksia

Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy on toteuttanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelujen tilauksesta Partakosken alueella varsin perusteellisia tutkimuksia kolmen viime vuoden ajan. Loppukesäisin kaikki alueen viisi koskea (Parta-, Sauna-, Kärnän-, Ahven- ja Siikakoski) on sähkökalastettu ja lohikalojen kutuajan jälkeen niin sanotut kutupesät laskettu. Sähkökalastuksin saadaan kuva lohikalojen poikastiheyksistä ja kutupesälaskennoin arvio kutukannan koosta.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kutua tapahtuu verrattain hyvin, mutta poikastiheydet ovat kutupesien määrään nähden aivan liian matalia. Jokin on siis vialla, lisääntyminen ei onnistu niin kuin pitäisi. Todennäköisin syy heikkoon lohikalatuotantoon on 1990-luvun koskikunnostuksissa käytetty tasalaatuinen ja pienirakeinen sora, jonka läpi kehittyvälle mädille ei talven aikana virtaa riittävästi hapekasta vettä, eivätkä keväällä kuoriutuvat poikaset välttämättä löydä hienojakoisen ja tiiviin soraikon kätköistä avoveteen. Kookas taimen tai lohi voi haudata mädin helposti parinkymmenen sentin syvyyteen.

Partakoski ja taustalla häämöttävä Saunakoski. (Kuva: Jari Lantta)

Käytännön toimiin

Saimaan lohen ja taimenen tilanne ei ole ollut häävi enää aikapäiviin, lohi on sinnitellyt jo vuosikymmeniä viljelykierron varassa ja taimenkannat ovat niin ikään hiipuneet. Partakosken alueen virtapaikoissa sinnitelleet lohikalat ovat siis erityisen arvokkaita koko Vuoksen vesistöalueen mittakaavassa. Sidosryhmätapaamisen tulos oli selkeä; kunnostussuunnitelma tekeille, rahoitus kuntoon ja käytännön kunnostustyöt pikimmiten käyntiin.

Kärnänkosken kaunista kulttuuriympäristöä. Vanhat perkuukivikot odottavat pääsyään takaisin koskeen. (Kuva: Arto Hämäläinen)

Vanhat liian hienojakoiset sorat tulee vaihtaa karkeampaan ainekseen, jonka lisäksi koskialueille tulee lisätä reilusti puumateriaalia. Hiljalleen hajoava puuaines tarjoaa lohikalojen poikasille suojapaikkoja, mutta myös elinympäristöjä pohjaeläimille, eli ravintoa kaloille. Seurantatutkimuksia tulee jatkaa kunnostusten ajan ja pitkälle niiden jälkeenkin. Näin voidaan todentaa töiden onnistuminen ja tarvittaessa tehdä lisätoimenpiteitä.

Kunnostustyöt on tarkoitus toteuttaa muuta ympäristöä kunnioittaen ja vaikuttamatta Kuolimon vedenkorkeuksiin. Viime vuosina virtavesitöissä paikkansa vakiinnuttanut helikopterikunnostus voi olla myös Partakosken alueella paras ratkaisu. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksena kunnostaa Parta-, Sauna- ja Kärnänkoski. Seuraavassa vaiheessa työn alle tulevat Ahven- ja Siikakoski. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut on sitoutunut ensimmäisen vaiheen toteuttamisen rahoittamiseen.

Partakosken koekalastussaalista; taimen ja järvilohi. (Kuva: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy)

Suojelutoimet ovat tarpeen

Partakosken virtapaikat ovat kalastuskiellossa, ja niin tulee olemaan jatkossakin. Taimenten, joskus jopa lohien, liikkeitä ja kutukamppailuja on hienoa tarkkailla kirkkaan veden läpi, mutta savupönttöön näitä uhanalaisia kaloja ei tule pyytää. Osakaskuntien edustajat nostivat esille myös tarpeen verkkokalastusrajoituksille Partakosken alapuolisilla vesialueillaan. Näitä rajoituksia tullaan esittämään ja edistämään ensitilassa, jotta Saimaan syönnösvaellukselta kudulle palaavilla emokaloilla olisi vapaampi pääsy synnyinkoskilleen.

Tapaaminen oli siis varsin onnistunut ja antoisa, pallo pyörii eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla. On täysin mahdollista, että jo parin vuoden kuluttua Partakoskella käy aivan uudenlainen pyrstöjen vilinä. Tapaamiseen osallistuivat Koskein ja Kuivasen osakaskuntien edustajat, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy sekä Etelä-Karjalan liitto.

Lisätietoja: Matti Vaittinen, ympäristöpäällikkö (matti.vaittinen@ekarjala.fi, 040 139 0173)

 

Sivun yläreunan kuva: Jari Lantta