Korvenkanta_km1

Korvenkantaan merkittyä km_1 aluetta

Etelä-Karjala lähettää ensimmäisen vaihemaakuntakaavansa vahvistettavaksi ympäristöministeriöön

Etelä-Karjala lähettää ensimmäisen vaihemaakuntakaavansa vahvistettavaksi ympäristöministeriöön

Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto sai maanantaisessa kokouksessa (24.2.2014) hyväksyttäväkseen ensimmäisen vaihemaakuntakaavan. Maakuntavaltuuston hyväksymisen jälkeen kaava-asiakirjat lähetetään lainmukaisesti ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.   Hyväksytyn kaavan teemoina ovat kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne; vaihekaavalla uudistetaan näiltä osin voimassaolevaa kokonaismaakuntakaavaa.

Maankäyttöpäällikkö Marjo Wallenius palautti maakuntavaltuustolle mieleen, miksi vaihemaakuntakaavan laatimiseen oli käytävä heti kokonaismaakuntakaavan laadinnan perään. Työ alkoi heti vuoden 2012 alussa, koska ympäristöministeriön vahvistuspäätös kokonaismaakuntakaavasta joulukuussa 2011 ei tyydyttänyt Etelä-Karjalaa. Tärkeiden kaupallisten palveluiden vahvistamatta jättäminen sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset edellyttivät uuden kaavan laatimista.
  Walleniuksen pp-esitys vaihemaakuntakaavasta valtuustolle

Vaihemaakuntakaavalla edistetään ja tuetaan kuntien kaavoitussuunnitelmia, elinkeinoelämän ja kaupallisten palveluiden kehittämistä sekä yhteen sovitetaan maankäytön ja liikenteen tarpeita vuosiksi eteenpäin.

Jos ympäristöministeriö hyväksyy uuden vaihemaakuntakaavan merkinnät, Etelä-Karjalaan saadaan kaikkiaan yli miljoona kerrosneliömetriä varauksia kaupallisten palveluiden  kehittämiseen tarkoitettua kerrosalaa. Keskustoissa  kaupan kerrosalaa olisi  784 000 k-m² (uudet ja olemassa olevat) ja keskustojen ulkopuolella 894 900 k-m² (uudet ja olemassa olevat). Esimerkiksi Lappeenrannan  keskustaan on merkitty  uutta kerrosalaa  342 000 k-m² nykyisten  146 600 k-m²:n lisäksi.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen totesikin, että vaihemaakuntakaavan hyväksyminen tulee olemaan strateginen muutos Etelä-Karjalan kehityksen kannalta.  ”Jos tämän onnistumme hoitamaan, tämä on todella tärkeä työ”, maakuntajohtaja painotti.

Maankäyttöpäällikkö Wallenius muistutti, että kaikki kaavan  merkinnät eivät ehkä toteudu, sillä  kaavaan merkitään aina toteutuvaa enemmän  neliöitä.  Myös maakuntavaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen korosti tätä seikkaa: 

”Maakuntakaavan tulee olla mahdollistava eikä poissulkeva. Toivottavasti ympäristöministeriössä tunnustetaan nyt Etelä-Karjalan erityiset tarpeet.”

Osassa merkintöjä on myös ennakoitu sitä, että tulevaisuuden tarpeet toteutuvat ennakoitua hitaammin tai nopeammin.  Esimerkiksi Imatralla Korvenkannassa ja Sotkulammella sekä Lappeenrannan Selkäharjussa on vaiheistettu osa merkinnöistä reservialueiksi: varattuja kerrosaloja voidaan toteuttaa sen mukaan, lähteekö tarve toteutumaan vai ei.

Kolme vuotta kestävä prosessi

 Kaavan laadinta on ollut monivuotinen prosessi. Uutta vaihemaakuntakaavaa ja maankäyttöratkaisuja varten tehtiin mm. useita selvityksiä: Kaupallinen selvitys, Liikenteellinen selvitys ja Venäjän ostovoimaan liittyvä selvitys. Samaan aikaan LVM ja Sisäasiainministeriö laativat rajaliikenteen selvityksiä ja ennusteita. Myös koko Suomea koskeva viisumivapausselvitys ja viisumivapauden aluekohtaiset vaikutukset valmistuivat vuoden 2013 aikana. Laadittuja selvityksiä hyödynnettiin kaavatyössä.

 Kaava-asiakirjoihin kuuluvat kaavakartat, kaavamääräykset ja kaavaselostus. Lisäksi siihen kuluvat vaihemaakuntakaavalla kumoutuvat ja kumottavat kohteet. Kaavan laadinnan aikana arvioitiin kaavan maankäyttövarausten vaikutuksia, siitä laadittiin erillinen vaikutusten arviointiraportti.

  Työn tekemistä on koordinoinut maakuntakaavan ohjausryhmä, jossa on ollut maakuntahallituksen ja keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien edustajia.  Ohjausryhmää on vetänyt toinen maakuntahallituksen varapuheenjohtajista, Ari Berg Parikkalasta. Maakuntahallitusta on informoitu työn etenemisestä pitkin matkaa.

Etelä-Karjalan ensimmäisen vaihemaakuntakaavan luonnos sekä myöhemmin kaavaehdotus olivat julkisesti nähtävillä vuonna 2013. Molemmissa vaiheissa saatujen palautteiden ja lausuntojen sekä ympäristöministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen kautta kaavaehdotus pääsi maakuntahallitukseen tammikuussa 2014 ja edelleen maakuntavaltuustoon. 

 Viime vaiheessa muutoksia tehtiin vielä muutamiin merkintöihin. Esimerkiksi Selkäharjussa ja Parikkalan Koirniemessä  luovuttiin päivittäistavaran suurkauppamerkinnöistä.  Käyttöön otetut seudulliset päivittäistavarakaupan vähimmäisrajat helpottavat kuntien kaavoittamista näissä kohteissa.

Valtuutetut olivat yksimielisiä lähettäessään kaavaa matkaan ministeriölle. Vaihemaakuntakaavaa kiiteltiin mm. jämptisti laadituksi ja laadukkaaksi. Erityistä tyytyväisyyttä kohdistettiin siihen, että kaava turvaa myös rajaylityspaikkojen  kehitysmahdollisuuden.

Jos asiat sujuvat ministeriössä jouheasti Etelä-Karjalan ensimmäinen vaihemaakuntakaava saataneen vahvistettua vielä tämän vuoden aikana.

 Lisätietoja: maankäyttöpäällikkö Marjo Wallenius, p. 040 824 0915
 maakuntajohtaja Matti Viialainen, p. 044-7700515
maakuntavaihekaava ohjausryhmän puheenjohtaja Ari Berg, p. 0405667328