Etelä-Karjalan historia valmistui

Etelä-Karjalan historia valmistui

Etelä-Karjalan liiton tiedote 2.12.2019

Etelä-Karjalan historian toinen osa ”Rajamaakunta – Etelä-Karjalan historia II” julkistettiin 29. päivä marraskuuta Imatralla pidetyssä seminaarissa.

Historiantutkija Ville Kivimäki kirjoitti maakuntahistoriaan vuosista 1936-1952.

Maakuntahistorian toinen osa kattaa ajanjakson 1860-luvulta 2010-luvulle. Jaksoa värittivät monet yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset, jotka näkyivät talonpoikaisyhteisöjen hajoamisena, teollisuus- ja virkailijayhteisöjen syntymisenä, kaupungistumisena ja elinkeinorakenteen muutoksena. 1930-luvun suurinvestoinnit vahvistivat teollista modernisaatiota. Tärkeitä rajapyykkejä olivat luonnollisesti Suomen itsenäistyminen, sisällissota sekä talvi- ja jatkosota.

Nykyinen Etelä-Karjala syntyi vuonna 1949

Historiantutkija Ville Kivimäki kirjoittaa osiossaan ”Sodan synnyttämä maakunta” ajanjaksosta 1936–1952, jonka aikana käsite ”Etelä-Karjala” vakiintui tarkoittamaan nykyisen maakunnan aluetta. Kun sotien jälkeen alettiin kaavailla uusia läänijärjestelyjä, ne jättivät ensin Etelä-Karjalan alueen jäännösmaan asemaan. Viipurin läänin jäljelle jääneet karjalaiset osat uhkasivat pirstoutua eri suuntiin Kymenlaakson, Mikkelin, Savonlinnan ja Joensuunkin seudun liitännäisiksi.

Eteläkarjalaisten onneksi läänikysymyksen ratkaisu lykkääntyi, ja mitä kauemmas sodan päättymisestä tultiin, sitä enemmän vahvistui Lappeenrannan asema sekä myös Imatran merkitys teollisuuskeskittymänä. Pariisissa vuonna 1947 vahvistettu rauha teki Etelä-Karjalasta rajamaakunnan, mutta tärkeintä oli, että entisen Viipurin läänin karjalaiset osat tulivat samaan lääniin. Viimeistään vuoden 1949 tienoilla käsitteellä ”Etelä-Karjala” oli jo selvä maakunnallinen merkitys, joten tänä vuonna on tavallaan meneillään maakunnan 70-vuotisjuhlat.

Sotien jälkeinen Etelä-Karjala oli Viipurin ja Karjalankannaksen identiteetin vaalija. Neuvostoliiton romahtaminen vuonna 1991 avasi yhteydet Venäjälle.

Etelä-Karjalan historian toimitussihteeri Anu Talka ja päätoimittaja Jyrki Paaskoski hymyilevät, kun iso urakka on valmistunut.

Historiaa hyödynnetään Etelä-Karjalan kehittämisessä

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen kiitteli omassa puheenvuorossaan kirjoittajia ja rahoittajia eli Karjalan Kulttuurirahastoa, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiötä sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiötä, jotka mahdollistivat teosparin tuottamisen.

Maakuntahistorian valmistuttua agendalle nousee sen hyödyntäminen niin kulttuuriin ja identiteettiin kuin myös elinkeinoihin, erityisesti matkailuun, liittyvässä kehittämisessä.

– Maakunnan tarina on ainutlaatuinen ja siinä on aineksia monenlaiseen tekemiseen. Perustutkimukseen vahvasti nojaavat perustat on nyt valettu, ja on aika siirtyä varsinaiseen rakentamiseen, Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö Anu Talka toteaa.

Etelä-Karjalan historian toisen osan ovat laatineet päätoimittaja Jyrki Paaskoski, kirjoittajat Marko Paavilainen, Marko Tikka, Ville Kivimäki, Juha Pohjonen, Mikko Kohvakka ja Kristiina Korjonen-Kuusipuro sekä toimitussihteeri Anu Talka.

 

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Anu Talka, Etelä-Karjalan liitto, anu.talka@ekarjala.fi, 040 350 8111