Hiitolanjoen voimalapadot puretaan ja kosket ennallistetaan – lohille väylä auki Suomen latvavesille

Hiitolanjoen voimalapadot puretaan ja kosket ennallistetaan – lohille väylä auki Suomen latvavesille

TIEDOTE 23.7.2019

Hiitolanjoen Kangaskosken ja Ritakosken vesivoimalaitosten ja kiinteistöjen siirtyminen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen on varmistunut. Sitova esisopimus Hiitolanjoen Voima osakekannan kokonaan omistava Suomen Pienvoima Oy:n ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kesken allekirjoitettiin Lappeenrannassa 19.7.2019.

Hiitolanjoen koskien vapauttaminen vesivoimatuotannosta on hankkeena ensimmäinen laatuaan Suomessa. Tässä jo vuosikymmeniä kestäneessä urakassa on ollut mukana viranomaistahojen lisäksi lukuisa joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä, joiden ehtymätön usko vapaaseen Hiitolanjokeen on johtanut tähän kauan toivottuun lopputulokseen.

Vaellusreitit vapaaksi

Solmittavan Kaupan myötä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö omistaa Ritakosken, Lahnasenkosken ja Kangaskosken voimalaitokset kiinteistöineen. Voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.

Ennallistamishanke tulee vakiinnuttamaan luonnonvaraisen järvilohen paikan Suomen lajistossa sekä jopa kaksinkertaistamaan Hiitolanjoen lohikalatuotannon, joka nykytilanteessa tapahtuu lähes kokonaan joen Venäjän puoleisilla osilla.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen kertoo, että säätiö toteuttaa Hiitolanjoen koskien ennallistusprojektissa maakunnallista tehtäväänsä virkistysmahdollisuuksien kehittäjänä. ”Koskien vapautus on merkittävä ennen kaikkea uhanalaisille vaelluskaloille, mutta myös Etelä-Karjalan elinvoimaisuudelle. Hiitolanjoesta tulee valtakunnallisesti kiinnostava kohde kalastus- ja luontomatkailuun.”

Hallituksen sitoutuminen varmisti hankkeen läpiviennin

Valtion osallistuminen hankkeeseen on osa Sipilän hallituksen Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin -kärkihankkeen vaelluskalatoimenpiteen loppuunsaattamista. Edellisen ja nykyisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä varmisti hankkeelle ministeriönsä kautta kärkihankerahoituksen keväällä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä varmisti hankkeelle kärkihankerahoituksen keväällä.

Ministeri Leppä vieraili tiistaina 23.7. Hiitolanjoella. Hän kertoi rahoituksesta sekä tutustui joen ennallistamissuunnitelmiin.

”Sipilän hallituksen kärkihankkeen tavoite oli elvyttää vaelluskalakantoja ja palauttaa luonnonkierto rakennettuihin vesistöihin. Uuden hallituksen voimin voimme jatkaa tätä hyvää työtä. Hiitolanjoki on erinomainen esimerkki kohteesta, jossa julkisella ja yksityisellä rahoituksella voidaan yhteistyössä ennallistaa kokonainen jokialue vaelluskaloille. Elinvoimaiset vaelluskalakannat tukevat myös alueen elinvoimaa”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo.”

Matkailun vetonaulaksi

Rautjärven kunnassa on ymmärretty jo pitkään Hiitolanjoen tärkeys. ”Luonnonsuojelun ja kalatalouden asiantuntijoiden aloitteesta Rautjärven kunta otti huhtikuussa 1998 strategiseksi matkailun kehittämiskohteeksi Hiitolanjoen koskien vapauttamisen Laatokan lohelle”, selventää Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila. Uskoen tavoitteen toteutumiseen kunta on yhdessä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanssa rakentanut matkailua tukevaa infrastruktuuria alueelle.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen ennakoi patojen purkamisesta merkittävää piristysruisketta alueen matkailulle: ”Lohikannan vahvistuessa Hiitolanjoesta kehittyy Suomen merkittävin järvilohijoki. Tämä mahdollistaa korkeatasoisen ja vastuullisen kalastusmatkailun sekä muun virkistys- ja matkailutoiminnan kehittämisen Hiitolanjoella. Laatokan luodot -kansallispuisto, Saimaa Geopark ja vapaa Hiitolanjoki muodostavat ainutlaatuisen luontokokonaisuuden Euroopankin mittakaavassa. Läheisen Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen on nyt entistäkin perustellumpaa.”

Matti Viialainen ja Harri Anttila hymyilevät leveästi kesäisessä maisemassa.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen ja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila ovat mielissään koskien vapauttamisen tuomista mahdollisuuksista. (Kuva: Etelä-karjalan liitto)

”Haluan myös lausua erityiset kiitokset Hiitolanjoen Voima Oy:n omistajille sekä jo aiemmin tehdyn Lahnasenkosken kaupan johdosta myös Vantaa Energia Oy:lle. Vesivoimalla on ollut oma tärkeä merkityksensä alueen teollisuushistoriassa ja päästöttömänä energialähteenä vielä nykyäänkin. Mutta nyt Hiitolanjoella on alkamassa uusi aika”, maakuntajohtaja Viialainen summaa solmittavan kaupan merkitystä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän lisäksi hanketta ovat edistäneet myös monet eteläkarjalaiset vaikuttajat, muun muassa valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen, joka toimi 2000-luvulla sekä ympäristöministerinä että maa- ja metsätalousministerinä. ”Hiitolanjoen vapautuminen on ollut minulle ja monelle muulle vuosikymmenien mittainen haave. Nyt sitkeys palkitaan. Voimme avata kaloille nousureitin Laatokalta syvälle Suomeen. Tämä on harppaus äärimmäisen uhanalaisen järvilohen sekä erittäin uhanalaisen järvitaimenen suojelussa”, iloitsee Tiilikainen.

Käytännön toimiin kesällä 2019

Voimalaitospatojen purkuun ja koskien ennallistamiseen liittyvä suunnittelutyö ja luvitusprosessi käynnistetään ensi tilassa. Hankkeen läpivientiä varmistamaan on perustettu ohjausryhmä, jossa ovat Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön lisäksi edustettuina ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Rautjärven kunta, Hiitolanjoki-yhdistys ry ja alueen osakaskunnat.

Hiitolanjoen Lahnasenkosken vanhaa uomaa. (Kuva: Etelä-karjalan liitto)Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta. Varsinaiset purkutyöt käynnistetään loppukesällä 2021, minkä jälkeen edetään ylävirtaan siten, että vuosittain työn alla on yksi koski. Näin ollen Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023.

Kangaskosken alapuolisen virta-alueen kunnostustyöt voidaan aloittaa jo tämän vuoden kuluessa, joten lohikalojen poikastuotanto Suomen puolella saadaan nousuun välittömästi.

Esite Hiitolanjoen ennallistamisesta

Hiitolanjoen ennallistamisella laaja rahoituspohja

Sipilän hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankerahoituksen lisäksi voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat. Rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen Säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola,ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja ja Ahti Invest Oy.

Lisätietoja:Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, matti.vaittinen@ekarjala.fi, 040 139 0173