WP_20140123_009

Jaakkiman maakuntaohjelmaseminaarissa mietittiin, missä Etelä-Karjala on paras

Jaakkiman maakuntaohjelmaseminaarissa mietittiin, missä Etelä-Karjala on paras

Etelä-Karjalan liitto valmistelee parhaillaan maakuntaohjelmaa vuosille 2014 — 2017 . Ohjelman valmistelua jatkettiin torstaina 23.1. Ruokolahden Jaakkiman opistolla järjestetyssä seminaarissa.

Ideoita maakuntaohjelman työstämiseen haettiin maakuntajohtaja Matti Viialaisen maakunnan tilannekatsuksesta

sekä SaiPan toimitusjohtajan Riku Kallioniemen ”Miten pienestä tehdään suurta” – joukkuepeliopeista.

Etelä-Karjalan liitto kutsui Kallioniemen kertomaan näkemyksiä pienen joukkueen kasvattamisesta suureksi, koska myös maakunnan kehittäminen on joukkuelaji. Sekä Liigassa että maakuntien sarjassa vain parhaat joukkueet menestyvät. Seminaarissa laitettiinkin osallistujat miettimään, missä asioissa maakunta on paras ja miten se voisi olla vieläkin parempi.

Maakuntaohjelman kantavaksi ajatukseksi on valittu karjalainen usko omaan selviämiseen: ”Kaikk lutviutuup!” Sillä uskolla maakunnasta halutaan kasvattaa Suomen menestyvin maakunta 2030 mennessä.

IMG_4225

Etelä-Karjalan liiton puna-mustiin väreihin pukeutuneet Satu Sikanen (vasemmalla) ja Anu Talka jakoivat seminaarin osallistujille ”työlapiot”. Ryhmätöihin mentiin lapion osoittaman värijaon mukaan.

Missä maakunta on paras?

Maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoi seminaarin aluksi millaisin resurssein uutta tulevaa maakuntaohjelmaa päästään toteuttamaan. Tärkeitä työkaluja ovat EU:n uuden kauden ohjelmat.

Tuoreena tietona Viialainen kertoi, että Etelä-Karjalan osuus vuosien 2014 – 2020 rakennerahastorahoituksesta on n. 18 miljoonaa euroa. Kun siihen liitetään kansallinen ja kuntarahoitus, saa Etelä-Karjala n. 36 M€ ohjelmarahoitusta eri hankkeisiin.

Sen lisäksi odotetaan maaseudun kehittämisohjelmarahoitusta suunnilleen saman verran. Rajan ylittavään CBC-ohjelmaan (nykyistä ENPI:ä vastaava) odotetaan ohjelma-alueelle noin sadan miljoonan tukirahoitusta. Viialaisen mielestä näillä eväillä päästään pitkälle.

Merkittävänä resurssina maakuntajohtaja Viialainen näkee myös sen, jos uusi vaihekaava 1. saadaan hyväksytyksi ministeriössä suunnitellusti. Maakuntahallitukseen vaihekaava tulee päätettäväksi ensi viikolla 27.1.

Ministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella näyttää siltä, että vaihekaavalla on hyvät etenemisen mahdollisuudet. Ilman hallituksen poliittisen johdon tukea ei ehkä olisi päästy vakuuttamaan ympäristöministeriötä Etelä-Karjalan erityisasemasta rajan pinnassa, Viialainen sanoi.

Uudistetun aluekehityslain mukaan maakunnan liitolla on suurin vastuu maakunnan kehityksestä, sillä lain mukaan liitot ovat viimekädessä vastuussa maakunnan strategisesta kehittämisestä. – Jos Etelä-Karjala ei menesty, kyllä siitä maakuntajohtaja pitää ristiinnaulita”, maakuntajohtaja haastoi itseään.

Maakuntajohtajan esitys oli täynnä myönteisiä merkkejä Etelä-Karjalan kehityksestä. Yksi myönteisimmistä signaaleista on tuore tieto BKT:n kehityksestä. Tällä hetkellä Etelä-Karjala on Suomen nopeimmin kasvava maakunta BKT/asukas mittarilla mitaten: vuonna 2011 kasvu oli lähes 12 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Maakunta kasvaa nyt vahvemmin kuin muu Suomi. Etelä-Karjalan euro/asukas luku vuodelta 2011 on nyt neljänneksi suurin 35382 euroa. Parempia olivat vain Pohjanmaan, Uudenmaan ja Ahvenanmaan lukemat.

Myös maakunnan yrityskanta on kasvussa. Yritysten liikevaihdossa on saavutettu lähes sama taso, jolla se oli ennen vuoden 2008 laman aiheuttama pudotusta.

Savupiiput ovat hyvä asia

Viialainen nosti esiin monia vahvuuksia, joita Etelä-Karjalassa ei ole liiemmin ymmärretty arvostaa. Paljon on puhuttu siitä, että Etelä-Karjalan elinkeinoelämä on liian yksipuolista.

Viialainen huomautti, että teollisuus on Etelä-Karjalassa yhä suurin työnantaja, mikä on hyvä asia. Siitä on pidettävä huolta.
Toisaalta esimerkiksi kaupan ja sen palveluiden toimiala on kasvussa.
– Ei ole niin, että savupiiput kaatuisivat. Sellun ja pakkauspaperin tuotanto kasvaa yhä ja tuotanto uusiutuu, Viialainen vakuutti. – Vuorineuvosten puheista on kuultu sellaistakin viestiä, että tuotantoa voidaan jopa tuoda takaisin.
– Tästä teollisesta moottorista on vain pidettävä huolta. Esimerkiksi kaavoituksella ei saa laittaa tähän tukkeita.

Kiinteistökauppaa ei kannata rajoittaa

Maakuntajohtaja otti kantaa myös keskusteluun ETA-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden kiinteistökauppaan. Hän piti huonona ajatuksena sitä, että kiinteistökauppaa alettaisiin rajoittamaan lainsäädännöllä.

– Tämä on itärajan kasvumaakunta, missä suurteollisuus on selkänojana, mutta sen lisäksi meillä on muutakin yritystoimintaa. Se on hirmuinen vahvuus ja siitä pitää olla ylpeä.

Suurteollisuuden ohella Etelä-Karjalan vahvuuksia ovat sijainti Saimaan rannalla Pietarin ja Helsingin välimaastossa, neljä vilkasta rajanylityspaikkaa, korkeakoulukampuksen (LUT, Saimia) sekä hyvät liikenneyhteydet (vt. 6 ja Karjalan rata, lentokenttä).

– Myös karjalaisuus voi olla myös voimavara. Pitäisi vain osata nähdä maakunnan mahdollisuudet sellaisena kuin ne ovat. Maakuntaliiton on luotava henkeä maakuntaan, ja kuntapäättäjien on rohkeasti tartuttava päätettävänä oleviin asioihin. Myös maakunta markkiointiin on tartuttava hieman paremmin, maakuntajohtaja linjasi.

”Reppana ei kukaan halua olla vaan ihailun kohde”

Liiga-SaiPa Oy:n toimitusjohtaja kuvasi omassa esityksessään sitä tietä, jolla SaiPaa on joukkueena viety määrätietoisesti kohti menestystä.

– Ryhdyimme kolme vuotta sitten miettimään asennetta, millä työtä tehdään. Päädyimme sellaiseen tavoitteeseen, että teemme SaiPasta mielenkiintoisimman joukkueen, joka taistelee SM-Liigassa mitaleista. Kukaan ei halua olla reppana vaan ihailun kohde.
– Mitä ”paras” edellyttää? Missä voimme olla parhaita? Jokaisen pitäisi olla paras jossakin, Kallioniemi kuvaili SaiPan itselleen asettamia kysymyksiä.

Siitä tultiin ajatukseen, että haluamme olla työteliäin joukkue. Kun koko joukkue uskoo siihen, että teemme enemmän kuin muut, se on paljon.
Kallioniemi näytti myös maakunnan joukkueelle SaiPan pukuhuoneen seinätaulut, joiden ajatukset joukkue itse on muotoillut.
Saipalaisuus on sitä, että ollaan ylpeitä omasta joukkueesta eikä nöyristellä. Vastuun kantaminen on mm. sitä, että jätetään turha valitus ja purnaaminen pois. Halu voittaa vie eteenpäin kaikkia pelaajia.

Millä eväin kaikk lutviutuup?

WP_20140123_055

Liisa Terävä ja lapio ryhmätöissä.

SaiPan huoneentaulujen asenne ja maakuntajohtajan rohkaisu mielessään maakunnan päättäjät pääsivät ryhmissä pohtimaan sisältöä maakuntaohjelmaan.

Ryhmätöissä mietittiin mm. sitä, miten opiskelijat saataisiin oikeasti jäämään maakuntaan opintojen jälkeen, ja miten karjalaiset saataisiin puhaltamaan yhteen hiileen?

Maakuntaohjelman työstäminen jatkuu seminaarin jälkeen virkamiestyönä kevään aikana. Maakuntahallitukseen ja edelleen maakuntavaltuustoon ohjelma tulee päätettäväksi kesällä.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Matti Viialainen 44 7700 515