Valtuusto tilip

Liiton tilinpäätös oli ylijäämäinen

Liiton tilinpäätös oli ylijäämäinen

Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 24.2. 2014 liiton tilinpäätöksen vuodelta 2013.  Tilikauden ylijäämä 232.289,42 euroa siirretään taseen tilikausien ylijäämätilille.

Tarkastuslautakunta toteaa kertomuksessaan, että vapaanpääoman tason on hyvä olla suurempi, koska liiton peruspääoma on melko vaatimaton (336  375 €). Vapaan pääoman osuus takaa sen, että mahdolliset  yllättävät tappiovuodet saadaan katettua.

Etelä-Karjalan liitto säästi viime vuonna sekä luottamushenkilöiden kuluissa että henkilöstön palkkakustannuksissa. Vuoden 2013 budjettiin oli varattu jonkin verran rahoitusta kaksinkertaiseen miehitykseen, joka ei kuitenkaan toteutunut. Talousarviossa oli varauduttu siihen, että eläkkeelle jäävien henkilöiden tilalle rekrytoidaan uudet henkilöt, niin että heille jää aikaa opetella tehtäviä eläkkeelle jäävien kanssa. Rekrytoinnit ajoittuivat kuitenkin niin, ettei tällaisia opettelujaksoja toteutunut.  

Esimerkiksi maakuntajohtajan eläkkeelle lähtemiseen oli varauduttu niin, että entinen maakuntajohtaja olisi tarvittaessa voinut olla työssä jonkin aikaa  tulevan maakuntajohtajan kanssa. Koska maakuntajohtajaksi saatiin kokenut Matti Viialainen, ei tällaista siirtymäkautta tarvittu.  

27 työntekijän  toimintaa pyöritetään vuosittain runsaan kahden miljoonan kustannuksilla. Henkilöstökulut muodostavat kustannuksista 65,2 % (vuonna 2012 62,6 %).  Toimintakulut lisääntyivät 0,7 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Etelä-Karjalan  Tasekirja 2013
Tarkastuslautakunnan kertomus

Budjettirahat ja hankerahat erillään

Liiton omaan varsinaiseen talouteen eivät kuulu ohjelmarahat, joilla toteutetaan hankkeita.

Liitto on toiminut esimerkiksi Suomen ja Venäjän rajoilla toteutettavan Kaakkois-Suomi – Venäjä ENPI CBC 2007-2013 –ohjelman hallintoviranomaisena. Ohjelman rahoitus 72,4 milj. euroa tulee EU:lta, Venäjän ja Suomen valtioilta. Ohjelman hallintoviranomaistehtävät rahoitetaan ohjelman teknisellä tuella, ei liiton budjetista.  Ohjelmalla on omat päätöksentekoelimet ja EU:n ulkosuhdeohjelmien mukaiset säännöt ja toimintatavat.

 Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC -ohjelman EU:lta tuleva rahoitus on 36 miljoonaa euroa. Venäjän vahvisti osaltaan ohjelmalle Venäjän kansallisen rahoituksen 18 miljoonaa euroa. Venäjän kansallinen rahoitus on samansuuruinen kuin Suomen rahoitus.

Ohjelmarahoituksen luonnetta selitti maakuntavaltuustolle maakuntajohtaja Matti Viialainen. Koska molemmat maat rahoittavat ohjelmaa, hankkeita myös tehdään molemmin puolin rajaa. Maakuntajohtaja huomautti, että ENPI-ohjelman suurhankerahat, jotka Suomi on maksanut pysyvät Suomen puolella ja osuus, jonka Venäjä maksaa, pysyy Venäjän puolella.

Joulukuussa yksi Venäjän suurista hankkeista peruuntui. Tästä syystä Suomen kanavavuokra-alueella oleva tie sai yllättäen mahdollisuuden kahden miljoonan euron ENPI-hankerahoitukseen. ”Kun Venäjä luopui omasta hankkeestaan, on meidän osuus isojen hankkeiden 38 miljoonasta nyt suurempi”, Viialainen kertoi valtuustolle. 

Lisätietoja tilinpäätöksestä: ohjelmajohtaja Päivi Ilves, p. 040 558 6011