Toimintalinjat

Maakuntaohjelman luonnos tulee nähtäville

Maakuntaohjelman luonnos tulee nähtäville

Etelä-Karjalan maakuntahallitus (24.2.2014) teki muutamia pieniä lisäyksiä luonnosvaiheessa olevaan maakuntaohjelmaan. Vuosille  2014-2017 laaditun ohjelman luonnoksessa  Etelä-Karjala kehittämisen kärjiksi nostetaan maakunnan osaamis- ja innovaatiopotentiaalin, elinkeinotoiminnan sekä sijaintiedun täysimääräinen hyödyntäminen.  Maakuntahallitus toivoi  maaseudun ja sen elinkeinojen näkyvyyden lisäämistä ohjelmassa.

Etelä-Karjalasta rakennetaan vihreää ja uusitutuvaa edelläkävijää nojaten puhtaaseen elinympäristöön ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamiseen perustuvaan vihreään teknologiaan. Eteenpäin mennään positiivisina karjalaisina välittömässä ja välittävässä hengessä. Koko maakunnalla on merkitystä: tarvitaan niin kehittyviä kaupunkeja kuin elinvoimaista maaseutua.

Aluekehityslainsäädännön mukaisesti maakunnan liitto laatii maakuntaohjelman kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet.  Se sisältää myös kuvauksen maakunnan kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista olennaisista toimenpiteistä. Laki vaatii maakuntaohjelmaan myös selostuksen  laadittavista yhteistyösopimuksista tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi.

Nyt luonnosvaiheeseen saatu maakuntaohjelmatyö lähti käyntiin maakuntahallituksen päätöksellä  20.11.2012. Valmisteluprosessi on toteutettu mahdollisimman avoimesti.
Vaikuttamismahdollisuuksia on tarjottu niin asukkaille kuin sidosryhmille sekä esimerkiksi koululaisille, opiskelijoille ja eläkeläisille. Maakuntaohjelma on koko maakunnan ohjelma ja sen laatiminen on joukkuepeliä.

Maakuntaohjelman luonnos sekä sitä koskeva ympäristöselostus YVA MKO luonnos  asetetaan yleisön nähtäville maalis−huhtikuussa 2014. Sen jälkeen maakuntaohjelma tulee valtuustoon päätettäväksi.

Lisätietoja erikoissuunnittelija Anu Talka, anu.talka@ekarjala.fi, puh. 040 350 8111.

 

Pelastustoimen säästöt nykyisellä alueella tai pelastustoimen aluejakomuutos hätäkeskusalueen mukaisesti

  Sisäministeriön esittämä pelastustoimen aluejakomuutosehdotus ei ole Kaakkois-Suomen osalta tarkoituksenmukainen. Etelä-Karjalan liitto arvioi, että pelastustoimelle asetettu säästötavoite voidaan toteuttaa nykyisellä pelastustoimen aluejaolla. Palvelutasoa ei kuitenkaan haluta madaltaa. Maakuntahallitus hyväksyi asiaa koskevan lausunnon  kokouksessaan 24.2.

Mikäli pelastustoimen aluejakomuutos päätetään kuitenkin toteuttaa, pitäisi se tehdä hätäkeskusaluejaon mukaisesti. Silloin Itä- ja Kaakkois-Suomi olisi yhtenäistä pelastustoimialuetta. Mikäli tätä aluejakoa ei ole mahdollista toteuttaa, Kaakkois-Suomen pelastustoimen alue pitäisi muodostaa nykyisistä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson pelastusalueista.

Etelä-Karjalan liiton lausunto on annettu vastauksena sisäministeriön kysymyksiin pelastustoimen uudelleenorganisoinnista. Ministeriö suunnittelee pelastustoimen alueiden vähentämistä 22:sta 11:een. Hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan kuuluvalla suunnitelmalla tavoitellaan 7,5 milj. euron säästöä.

Sisäministeriö esittää Itä- ja Kaakkois-Suomeen kahta pelastustoimen aluetta. Kaakkois-Suomen pelastustoimi alueeseen kuuluisivat Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Itä-Suomen pelastustoimen alueen muodostaisivat nykyiset Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastusalueet.

Etelä-Karjalassa ajatellaan, että aluejaot tulee toteuttaa pelastustoimen lähtökohdista: toiminnassa kannattaa mm. ottaa huomioon pelastuslaitosten jo olemassa olevat yhteistoiminta-alueet.

Sisäministeriön esittämä Kaakkois-Suomen pelastustoimialue olisi asukasmäärältään pieni ja kustannuksiltaan kallis. Etelä-Karjalan osalta kustannukset tosiasiassa nousisivat nykyisestä liki kymmenyksen (8,3 %). Säästöjen sijaan lisäkuluja aiheutuisi mm. palkkojen ja palokuntasopimusten harmonisoinnista. Kasvaneet kustannukset (1,40 €/asukas) vaikuttaisivat heikentävästi pelastustoimen palvelutasoon.

 

Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastustoimen alueen tulee olla kustannustehokas ja riittävän suuri väestöpohjiltaan. 882 000 asukkaan väestöpohjaan perustuva vaihtoehto olisi edullisin; Etelä-Karjalan osalta kustannukset nousisivat tässä vaihtoehdossa vain 2,2 %. Riittävän suuri väestöpohja mahdollistaisi myös riittävät toiminnalliset resurssit pelastustoimen järjestämiselle.

 

Mikäli Itä- ja Kaakkois-Suomen alueesta ei muodosteta yhtä pelastustoimen aluetta, Etelä-Karjalan liitto kannattaa Kaakkois-Suomen pelastustoimen alueen muodostamista kolmen maakunnan pohjalta. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson yhtenäisen pelastusalueen asukasmäärä olisi noin 468 000. Etelä-Karjalan osalta kustannukset nousisivat tässä vaihtoehdossa 7,6 %.

 Lisätietoja: maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh: 044-770 0515