2013-04-11-883

Saimaan maakuntien liitot haluavat TEN-T rahoitusta Saimaan syväväylälle

Saimaan maakuntien liitot haluavat TEN-T rahoitusta Saimaan syväväylälle

Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakuntien liitot ovat lähettäneet Saimaan syväväylää koskevan kirjelmän liikenne- ja viestintäministeriöön, liikennevirastoon sekä eduskuntaan.

Saimaan_syväväylää koskeva kirjelmä_ten-t

Kirjelmän allekirjoittaneet liitot esittävät, että Saimaan syväväylän liikennöitävyyden kehittäminen otetaan mukaan Suomen TEN- t hankkeisiin ja EU:lle tehtävään rahoitushakuun ja että hankkeille varataan tarvittava kansallinen rahoitus valtion tuleviin tulo- ja menoarvioesityksiin sekä talousarviokehyksiin.

Saimaan rahtiliikenne on valtaosin ulkomaanliikennettä, jossa Euroopan (ml. Venäjän) satamissa lastanneet laivat purkavat tuontilastinsa Saimaalla ja Saimaalla lastanneet laivat purkavat vientilastinsa Euroopan (ml. Venäjän) satamissa. Kirjelmän allekirjoittaneet maakuntajohtajat korostavat, että Saimaan rahtiliikenne on siis ulkomaankauppaa.

Saimaan vesiliikenteen kehittämisessä on kaksi kokonaisuutta: Saimaan syväväylä ja Saimaan kanava. Osana Suomen meriliikennestrategiaa on tehty sisävesiliikenteen strategia. Saimaan Kanavan Neuvottelukunnan  työryhmä on priorisoinut käytännön toimenpiteet, joiden avulla Saimaan rahti- ja matkustajaliikenteen kasvumahdollisuudet voidaan turvata.  Sisävesiliikenteen strategian toimenpidesuunnitelma esitellään tammikuussa 2015.

Suomen tulee vaikuttaa siihen, että myös syväväylän toiminnan kannalta ratkaiseva Saimaan kanava ja sen vuokra-alue kokonaisuudessaan voi kuulua TEN- t rahoituksen piiriin.

Saimaan syväväylästö on osa yleiseurooppalaista sisävesien TEN-t ydinverkkoa. Vuonna 2010 allekirjoitettu Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatko 50 vuodella on tärkeä koko Itä-Suomen talousalueen teollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksille ja logistisille ratkaisuille. Syväväylän liikennöitävyyden kehittäminen parantaa koko alueen logistista kilpailukykyä ja saavutettavuutta.

Saimaan rahtiliikenne on ulkomaankauppaa, ja Vuoksen vesistöalueen vesistökuljetuksen ovat olleet hienoisessa kasvussa koko 2010-luvun. Vuonna 2013 kuljetusten kokonaismäärä oli 2,8 miljoonaa tonnia. Vuonna 2015 voimaan tulevalla rikkidirektiivillä voi olla myönteinen vaikutus Saimaan vesiliikenteen kilpailukyky, sillä Saimaalla on jo pitkään käytetty vähärikkistä polttoainetta. Muutos ei vaikuttane Saimaalla liikennöiviin laivoihin.

Saimaan syväväylän kehittämiskohteet liittyvät ensisijaisesti vesiväylään ja alusliikenteeseen. Näiden kohteiden lisäksi syväväylällä on kehittämiskohteita, jotka liittyvät syväväylän ja maanteiden risteyskohtiin. Pullonkaulojen poistamisella alennetaan yhteiskunnan kustannuksia pitkällä aikavälillä sekä kehitetään myös tieliikenteen olosuhteita.

Saimaan syväväylän TEN-t kehittämishankkeeseen esitetään seuraavat kehittämiskohteet:

Vesiväylän ja alusliikenteen kehittämiseen liittyvät hankkeet (kustannukset 23,3 M€)
Saimaan syväväyläsulkujen korvausinvestoinnit

Saimaan kanavan ja syväväyläsulkujen (Taipale ja Konnus) käyttöikänsä päässä ole-vien teknisten laitteiden ja järjestelmien korvausinvestoinnit. Korvausinvestointien kokonaiskustannus on 4 M€.
Saimaan syväväyläverkon kiinteiden turvalaitteiden peruskunnostus

Saimaan syväväylän kiinteät turvalaitteet on rakennettu lähes samanaikaisesti Saimaan kanavan avaamisen kanssa. Osa turvalaitteista on ollut käytössä 40 vuotta ja tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Kustannusarvio on 1,4 M€.
• Saimaan syväväyläverkon kiinteiden valaistujen turvalaitteiden tekniikan modernisointi ja turvalaitteiden kaukovalvonnan yhdistäminen VTS järjestelmään

Uusitaan syväväyläverkon valaistuksen tekniikka ja lisätään kaukovalvontalaitteet kiinteisiin turvalaitteisiin. VTS järjestelmään liitettävien sensoreiden yhteyksien rakentaminen ja laitehankintoihin sensoritilannekuvan ylläpitäminen alusliikennettä varten. Kustannusarvio on 3,5 M€.
Saimaa Information System ja ENSI- järjestelmän laatiminen ja jalkauttaminen Saimaalle

Keski-Euroopassa on jokiverkostolla omat RIS -järjestelmät (River Information System) jossa jaetaan tietoa mm. vedenkorkeuksista, sääolosuhteista ja liikenteestä. Saimaalla olisi tilausta vastaavanlaiselle järjestelmälle, joka olisi räätälöity Saimaan olosuhteisiin. Aluksille annettavat palvelut paranisivat, kun niille tarjotaan ajantasaista tietoa liittyen turvallisuuteen. Kustannusarvio on 0,5 M€.
Sähköisten tiedonsiirtoverkkojen uusiminen

Käytössä olevat tiedonsiirtoyhteydet ja niihin liittyvät laitteistot ovat vanhentuneet eivätkä ne vastaa nykyajan vaatimuksia. Laitteistot estävät eivät salli toimintojen laajentamista ja nykyaikaistamista. Tiedonsiirtoverkosto ja siihen liittyvien laitteiden uusiminen on välttämätöntä lähiaikoina. Kustannusarvio on 0,8 M€.
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjalan liittop: 044 7700515

tai: 

maakuntainsinööri Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto
puh: 044 7700 488, e-mail: marko.tanttu@esavo.fi