Valikko Sulje

Etelä-Karjala vetoaa Valtioneuvostoon alue- ja rakennepolitiikan päätöksenteossa

Imatran rajanylityspaikka

Vetoomuksessa mukana Etelä-Karjalan kansanedustajat, Etelä-Karjalan liitto sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupungit

Etelä-Karjalan kansanedustajat ja maakunnan liitto sekä kaupungit kirjelmöivät Valtioneuvostolle rajamaakunnan huomioimisesta EU:n alue- ja rakennepolitiikan päätöksissä ja esittävät korona-ajan matkailutulon menetysten kompensoimista kansallisella tuella Kutilan kanavaan.

Maakuntakohtaisesta varojenjaosta EU- alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudelle 2021–2027 odotetaan päätöstä vielä ennen lomakautta. Lähikuukausina linjataan myös valtiontukialuekartasta, mikä määrittää tulevalla ohjelmakaudella myönnettävien yritysten investointitukien enimmäisprosentteja.

Kirjelmässä korostetaan Venäjän rajan kiinniolon vaikutuksia Etelä-Karjalan aluetalouteen. Tuoreen tutkimuksen mukaan Etelä-Karjala menetti matkailutuloa vuoden 2020 aikana noin 270 miljoonaa euroa ja rajan kiinniolo vuoden 2021 loppuun mennessä tarkoittaa arviolta noin 2000 henkilötyövuoden menetystä. Rajan kiinniolon vaikutuksia Etelä-Karjalaan ei ole kompensoitu, eikä huomioitu EU- tai kansallisen koronaelvytysrahoituksen jaossa.

Etelä-Karjalan haavoittuvaa tilannetta lisää lähtökohdat ennen koronakriisiä: elinkeinorakenne on yksipuolinen, maakunnan työpaikka- ja väestökehitys laskeva ja yritysperustanta heikkoa. Työttömyys on maan keskiarvoa korkeampaa. Esimerkiksi Imatralla työttömyys on viime aikoina vaihdellut 16–20 prosentin välillä.

-Valtioneuvostolla on nyt näytön paikka, haluaako se huomioida alueiden kehityksen todellisen tilanteen Suomessa ja jakaa varoja oikeudenmukaisesti sinne, missä tukea tarvitaan, riippumatta niiden maantieteellisestä sijainnista. Noin viidennes EU-alue- ja rakennepolitiikan rahoituksesta on korvamerkitty Itä- ja Pohjois-Suomeen, mutta suurimmasta osasta voidaan päättää kansallisesti, kertoo maakuntajohtaja Satu Sikanen.

EU-alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa on vahva painotus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja hiilineutraalisuutta tukeviin toimiin. Etelä-Karjalan kansanedustajat, maakunnan liitto ja kaupungit korostavat, että ohjelman vaikuttavuuden näkökulmasta rahoitusta olisi järkevää kohdentaa Etelä-Karjalaan, jossa on vahvaa vihreän teknologian osaamista.

Yritysten investointihalukkuuden lisäämiseksi on Etelä-Karjalassa tarvetta nostaa yritysten investointitukitasoja. Kirjelmässä nostetaan esille yhtenä kriteerinä EU:n ulkoraja. Ohjelmakaudella 2007–2013 osia Etelä-Karjalasta oli vielä korkeamman tuen aluetta, mutta tippui kokonaisuudessaan alimpaan tukialueeseen ohjelmakaudelle 2014 tultaessa.

Etelä-Karjalan matkailun elvyttämiseksi ja Saimaan vesistömatkailun kasvun tukemiseksi kirjelmässä esitetään kansallista aluekehitysrahoitusta kohdennettavaksi Kutilan kanavan rakentamiseen 7,5 miljoonaa euroa. Lisäksi valtion rahoitusta tarvitaan noin 2,5 miljoonaa euroa vedenlaadun parantamista tukeviin toimiin.

Kirjelmä liitteenä.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Satu Sikanen, 0400 661 318.