Valikko Sulje

Etelä-Karjalan liitto kirii talousarviossa umpeen kertynyttä alijäämää

Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 7.12.2020 Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelman vuosiksi 2021 – 2023 ja talousarvion vuodeksi 2021. Vuoden 2020 talousarvio on alijäämäinen 60 000 euroa, mikä katetaan kertyneestä ylijäämästä. Kuluvana vuotena budjetti alijäämä oli vielä kaksinkertainen, 125 000 euroa.

Liitto jatkaa talouden tasapainottamista tulevina vuosina ja puolittaa alijäämän ensi vuonna verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Leimallista on projektitoiminnan volyymin supistuminen verrattuna edellisiin vuosiin, hallinto- ja kehittämisjohtaja Olli Seppänen totesi valtuustossa.

Maakuntajohtaja Satu Sikanen esitteli maakuntavaltuustolle tulevan vuoden toimintaa lakisääteisten sekä muun toiminnan osalta.

Maakuntajohtajan mukaan liiton taloussuunnitelmaa tuleville vuosille rakennettiin poikkeuksellisissa koronaoloissa. Koronan vaikutukset heijastuvat luonnollisesti niin maakuntaan kuin myös liiton toimintaan. Koronan vaikutukset ovat olleet erityisen suuria maakunnan palveluyrityksille. Venäjän rajan kiinni oleminen näkyy Etelä-Karjalan taloudessa selvästi. ”Onneksi vientiteollisuudessamme ei vielä ole tullut suuria irtisanomisia”, maakuntajohtaja totesi.

Koronan vaikutuksia Etelä-Karjalan aluetalouteen

  • Kriisi iski nopeasti pienyritysvaltaisille toimialoille: ravintoloihin, matkailuyrityksiin, pieniin erikoiskauppoihin, osaan logistiikkayrityksistä sekä kulttuuriin, viihteeseen ja virkistykseen.
  • Kriisin pidentyessä näkymät heikkenevät myös teollisuudessa
  • Etelä-Karjalan kauppakamarin kyselyssä (9/2020) 97 % vastaajista arvioi koronatilanteen vaikuttaneen yrityksen toimintaan. Vastaajista 85 %:lla liikevaihto oli pienentynyt ja 80% ennakoi liikevaihdon pienentymistä myös seuraavien kahden kuukauden aikana. 
  • PK-yritysbarometrin (9/2020) Etelä-Karjalassa suhdannenäkymä Lapin jälkeen maan heikoimmat: saldoluku -15, kun koko maassa -10.
  • Lokakuussa 2020 Etelä-Karjalan työttömyysaste 12,7 %
  • Työttömysaste on korkein Imatralla 17,5 % ja matalin Lemillä 8,8 %
  • Työttömien määrä kasvanut edellisvuodesta +23 %

Sikanen antoi kiitosta liiton jäsenkunnille hyvässä yhteistyössä tehdystä talousarvion valmistelusta. Liiton maksuosuus on noin 17,9 euroa asukasta kohden. Kunnat ovat talousarvioissaan varautuneet maksuosuuteen tulevaan yhden prosentin nostoon. Jäsenkunnista suurin maksuosuus on Lappeenrannalla, runsaat 1,3 miljoonaa euroa. Pienin on Lemin osuus, vajaat 49 000 euroa.

Etelä-Karjalan liiton jäsenmaksulaskelmaan on liitetty myös läpilaskutuksena Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin avustus.

Kuvan taulukossa jäsenkuntien maksuosuudet

Liiton toiminta voidaan jakaa kolmeen osaan: Varsinainen jäsenmaksuilla rahoitettava toiminta, rajaohjelmat (CBC) sekä projektitoiminta. Projektien toimintakate osoittaa omarahoituksen määrän.
Varsinaisen toiminnan tuotot koostuvat käytännössä kokonaisuudesaan jäsenkuntien maksuosuuksista. Liiton varsinainen toiminta hoidetaan ensi vuonna hieman vajaalla 2,3 miljoonalla eurolla. Toiminta on hyvin työvoittoista, mitä kuvaa henkilöstön osuus kuluista 67,9 %.

Kuvassa taulukko, missä esitetään liiton toimintaa numeroina. Taulukko löytyy toimintasuunnitelmasta.

Vuoden 2021 avaintehtävät

  1. Edistetään maakunnan elinvoimaa toteuttamalla maakuntaohjelmaa ja tukemalla eri toimijoiden hankkeita ja muuta aluekehitystyötä rahoituksen sekä asiantuntija- ja verkostotyön avulla. Maakuntaohjelman 2022-2025 valmistuu, sisältää pitkän aikavälin vision, tavoitteet sekä älykkään erikoistumisen strategian.
  2. Kokonaismaakuntakaavan luonnosten laadinta ja vaihekaavan hyväksyminen.
  3. Edunvalvonnassa vaikutetaan erityisesti hallitusohjelman toimeenpanoon ja EU:n elpymisrahoituksen kohdentamiseen maakunnan kannalta tärkeisiin painopisteisiin.
  4. Maakunnan saavutettavuuden parantamista jatketaan edistämällä maakunnalle tärkeitä liikennehankkeita ja -palveluja Etelä-Karjalan ja Kaakkois-Suomen liikennestrategian pohjalta.
  5. Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC 2014-2020 ohjelman toteuttaminen.
  6. Valmistaudutaan EU-rahoituskauden vaihtumiseen.

Muita nostoja vuoden 2021 toiminnasta

  • Koronatilanteesta elpymiseksi rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja kansallisesta rahoituksesta tulossa myös Etelä-Karjalaan
  • Valmistautuminen Euroopan aluekehitysrahaston välittäväksi toimielimeksi
  • Edunvalvonta ja toimijoiden aktivointi Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kiinnitettävän EU-rahoituksen hyödyntämiseen
  • Älykkään erikoistumisen strategia (eli innovaatiostrategia) kytketään maakuntaohjelman valmisteluun
  • Ilmasto- ja ympäristökysymykset nousevat eri yhteyksissä vahvasti esille (kehittämisrahoitus, maakuntaohjelma, maakuntakaavan valmistelu)
  • Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteinen matkailustrategia valmisteilla
  • Saimaa-ilmiö 2026 –Savonlinnan kulttuuripääkaupunki-hankkeen verkostoyhteistyö
  • Liiton hanketoiminta jatkuu mm. Saimaan rahti- ja risteilyliikenteen kehittäminen, Aasia-osaamiskeskittymä, maaseudun yhteispalvelupisteiden kehittäminen, digituen koordinointi jne

Maakuntavaltuusto hyväksyi talousarvion yksituumaisesti. Yhtenäinen oli myös huoli, joka valtuustossa nostettiin esille yritysten selviämisestä meneillään olevassa koronakriisissä. Liisa Terävän ehdotuksesta maakuntavaltuusto päättikin esittää vetoomuksen maakunnan asukkaille ja kaikille toimijoille. Maakuntavaltuusto vetoaa kaikkiin meihin, että jouluajan hankinnoissa osoitettaisiin tukea maakunnan yrittäjille ja palveluntarjoajille.
Vetoomus kuvana.

Lisätietoja: hallinto- ja kehittämisjohtaja Olli Seppänen, puh. +358 40 139 0175