Etelä-Karjalan liittoEtelä-Karjalan MYR joukkuepelaamisen opissa LUT-kampuksella

Etelä-Karjalan MYR joukkuepelaamisen opissa LUT-kampuksella

(Tiedote 12.3.2018)

Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoontui LUT:n Skinnarilan kampukselle pohtimaan korkeakoulujen osuutta Etelä-Karjalan aluekehityksessä. Ideana 12.3. pidetyssä teemakokouksessa oli paneutua tavallista kokousta tarkemmin maakunnallisesti merkittävään aiheeseen. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat perinteisesti olleet suurimpia EU:n rakennerahastorahoituksen käyttäjiä maakunnassa. Mutta voisivatko LUT-yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu toimia vielä paremmin aluekehityksen vetureina? Ja voisiko maakunta puolestaan tehdä enemmän korkeakoulujensa eteen?

Aihetta pohjustivat LUT rehtori Juha-Matti Saksa, Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen sekä aluekehityspäällikkö Laura Peuhkuri. Saksan esitys juoksutti yliopiston historiaa vuosikymmenen takaisesta lakkautusuhasta ja sitä seuranneesta tiukasta käänteestä kohti nykypäivän kolmen korkeakoulun strategiaa. Rohkeilla painopistevalinnoilla ja hyvillä kumppanuuksilla LUT-konserni on kehittynyt vaikuttavaksi ja kansainväliseksi tutkimus- ja koulutustoimijaksi. Strategisten linjausten ansiosta LUT-korkeakouluista on tullut haluttu toimija niin opiskelijoiden kuin tutkijoiden silmissä.

Myös alueellisten kehittämisvarojen näkökulmasta LUT ja Saimaan amk ovat keskeisiä toimijoita. Kuluvalla rakennerahastokaudella 2014–2020 LUT:lle ja Saimaan amk:lle on kohdennettu noin kolmannes Etelä-Karjalan rakennerahastovaroista (pl. yritystuet), yhteensä vajaa 5 miljoonaa euroa. Aluekehitysjohtaja Satu Sikanen kertoi, että LUT on ollut erityisen aktiivinen ja menestynyt hyvin Euroopan aluekehitysrahaston varojen jaossa ja Saimaan AMK puolestaan Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetussa hanketoiminnassa. LUT:n hankesalkkua kasvattaa merkittävästi muissa maakunnissa tehtävä toiminta: vuosina 2014 – 2017 LUT on ollut mukana kaikkiaan 65 rakennerahastohankkeessa, joihin rakennerahastovaroja on osoitettu Suomen yliopistoista kolmanneksi eniten. LUT:n hanketoiminnasta merkittävä osa tulee mm. Etelä-Savon rahoituskehyksestä, joka muun Itä- ja Pohjois-Suomen tavoin on huomattavasti korkeampi kuin Etelä-Karjalassa, Sikanen muistutti.

Satu Sikanen: Korkeakoulujen-hanketoiminta

Hankerahoitusta on käytetty mm. osaamisen kehittämiseen ja sen siirtämiseksi yrityksiin,mutta myös oppimisympäristöihin. Laboratoriot, joihin hankerahoja on suunnattu, ovat nyt huippukunnossa. Saksan mukaan hyvät laboratoriot houkuttelevat Lappeenrantaan kansainvälisiä huippututkijoita ja nämä tuovat puolestaan mainetta yliopistolle tutkimuksellaan.

Tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminta on luonut Etelä-Karjalaan selvästi näkyvän suuntauksen, missä korkeakoulujen tutkimus synnyttää menestyviä kasvuyrityksiä, Etelä-Karjalan innovaatiostrategian kirjoittaja Laura Peuhkuri totesi. Yliopistolta kumpuava digivoima on yhdistävänä tekijänä  lukuisissa kansainvälistyvissä kasvuyrityksissä Etelä-Karjalassa. Digi on yhä keskeisemmässä roolissa myös perinteistä teollisuutta uudistavissa teknologioissa.
Laura Peuhkuri: LUT  elinkeinoelämän innovaatiokumppanina

Alustusten jälkeen käydyssä paneelikeskustelussa pohdittiin mm. sitä, miten LUT:n, Saimaan AMK:n ja LAMK:n osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistäkin enemmän Etelä-Karjalan yrityksissä.

Green Energy Showroom verkoston varapuheenjohtaja Jukka Itkonen ja Finnos Oy:n markkinointipäällikkö Caro Pohjola korostivat LUT:ia erinomaisena rekrytointipaikkana sekä kehittämiskumppanina. Konenäköön perustuvaa laadunhallintaa sahateollisuuteen kehittävä Finnos on esimerkki yliopiston osaamista ja julkista rahoitusta nopeampaan kasvuun hyödyntävästä yrityksestä. Ilman korkeatasoista tutkimusta ja LUT:n kautta saatua osaavaa työvoimaa koko yritys ei itseasiassa olisi mahdollinen, Pohjola painotti.

Imatran Seudun Kehitysyhtiön yritysasiantuntija Katja Vehviläinen, opiskelijoiden LUTESin puheenjohtaja Vilma Saari ja Saimaan AMK:n toimialajohtaja Kirsi Viskari nostivat esille opiskelijoiden oman aktiivisuuden Firmatiimissä ja LUTESissa. Niiden avulla tieto osaamisesta ja tutkimushankkeista on levinnyt yrityksiin ja opiskeilijat ovat löytäneet opinnäyte- ja työmahdollisuuksia.

Valmistuneiden mahdollisuus työllistyä Etelä-Karjalassa on tärkeää paitsi opiskelijoille itselleen myös alueelle ja yrityksille. Valmistuvista opiskelijoista saatavan erinomaisen työvoiman lisäksi yrityksiä hyödyttävät yhteiset tutkimushankkeet tekniset palvelut, ideoiden kiihdyttäminen kansainväliseksi firmoiksi rehtori Saksa tiivisti. Vaikka paljon on tehty, parantamisen varaa aina jää.

Alueelta korkeakoulut odottavat rehtorin mukaan kaupunkien ja alueen asenteen rakentamista etntistä vetovoimaisemmaksi. Tämä olisi tärkeää paitsi opiskelijarekrytoinnin myös yleisesti työpaikkojen sekä yleensäkin hyvän elämän rakentamisen osalta. Tarvitaan lisää #karjalove #etelakarjalove -meininkiä, aluekehityspäällikkö Peuhkurin esityksessä mainittua Eastcoast-asennetta ja kokeilukulttuuria. Kaupungit ja kunnat voitaisiin ottaa aiempaakin tiiviimmin piloteiksi ja testialustoiksi siten, että alueen yritystoiminta pidettäisiin aina mukana.

Paljon keskustelua käytiin siitä, miten kansainväliset opiskelijat saataisiin paremmin integroitua  suomalaiseen kieleen ja kulttuuriin. LUT:n, Saimaan AMK:n ja alueen toimijoiden lisäpanostuksia tarvitaan, vaikka tässäkin on jo tehty verkostomaista yhteistyötä. Kansainvälisten ja ei-eteläkarjalaisten opiskelijoiden nykyistä parempi mukaanotto kaikkeen tekemiseen alueella on tärkeää. Tällä hetkellä suurin osa opiskelemaan tulleista kv-opiskelijoista ja myös pääkaupunkiseudulta tulleista opiskelijoista lähtee pois Etelä-Karjalasta.

On kuitenkin syytä muistaa, että elämää on myös Etelä-Karjalan ulkopuolella Juha-Matti Saksa totesi yhteenvedossaan. Etelä-Karjalan kannattaa hyödyntää myös ylimaakunnallista (mukaanlukien EU-rahoitus) tekemistä ja rahoitusta.

Koko aamupäivän kestäneen keskustelun päätteeksi monenlaisia kasvuyrityksiä ja -yrittäjiä nähnyt Saksa tiivisti kokemuksensa: ”Yritysten kasvuhalu rakentuu ja näkyy palona tekijöiden silmissä. Jos toinenkin puuttuu, niin korkeakoulut eivät paljoa voi itsekseen tehdä.”

Juha-Matti Saksan yhteenveto MYR-teemakokouksen keskusteluista 12.03.2018