Etelä-Karjalan liittoEteläkarjalaiset ovat digitaitavaa väkeä – digitaitokartoitus nosti esiin myös huolenaiheita

Eteläkarjalaiset ovat digitaitavaa väkeä – digitaitokartoitus nosti esiin myös huolenaiheita

Tyttö katsoo älypuhelinta, ja hänellä on iPodit korvissaan.

Etelä-Karjalan liiton tiedote
31.8.2020

Suurella osalla suomalaisista perusdigitaidot ovat hyvällä tasolla, kertoo valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston tekemä digitaitokartoitus. Suomalaisilta kysyttiin heidän digitaidoistaan ja saatiin käsitys digituen ja digitaitojen kehittämisen tarpeista. Digitaitokysely tavoitti lähes 14 000 vastaajaa ympäri Suomen, myös Etelä-Karjalan alueelta.

Digitaitokartoituksen mukaan valtakunnallisesti digitaalisista palveluista yleisimmin hallitaan sähköpostin käyttäminen, lehtien lukeminen verkossa sekä tiedonhaku ja internetin selaaminen. Kartoituksen perusteella suurin osa suomalaisista käyttää älypuhelinta päivittäin, Etelä-Karjalassa jopa 87,9 % kyselyyn vastanneista. Myös tietokoneen päivittäinen käyttö on yleistä (Etelä-Karjala 76,1 %). 

Digitaitokartoitus nosti esiin myös huolia digin käytöstä. Moni käyttää nyt vain itselleen tuttuja digipalveluja. Helppokäyttöisiä laitteita ja ohjelmistoja tarvitaan, sillä laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönotto vaatii tukea.

– Digitaitokartoitus vahvisti ymmärrystä siitä, että paikallista digitukea tarvitaan. Etelä-Karjalassa on aktiivinen digitukiverkosto, joka tukee kansalaisia etänä ja kasvotusten. Digituen antajia tarvitaan kuitenkin edelleen lisää, kuten myös erityyppistä tukea aina asioinnista laitteisiin ja matalan kynnyksen pika-avusta kurssimuotoiseen koulutukseen, sanoo Tarja Viitikko, Etelä-Karjalan digitukihankkeen projektikoordinaattori Eksotelta.

Etelä-Karjalassa digitukea saadaan eniten läheisiltä 

Kartoituksen mukaan yleisimmin digitukea saadaan valtakunnallisesti perheenjäseniltä tai lähipiiriltä, kuten sisaruksilta, vanhemmilta tai lapsilta. Myös Etelä-Karjalassa saadaan eniten tukea läheisiltä (50,1 %) ja työyhteisöltä (19,2 %). 

Digitaitokyselyssä nousi esiin useita seikkoja, jotka kannustaisivat digitaalisten palvelujen käyttöön: esimerkiksi digitaalisten laitteiden käyttötaito, tuki niiden käyttöön sekä vahvempi luottamus niiden turvallisuuteen ja tietoturvaan. Lisäksi viranomaispalveluiden parempi tuntemus kannustaisi digitaalisten palvelujen käyttöön. 

Digitaitokartoituksen avovastauksissa nousi muun muassa esiin huoli ikääntyvän väestön digitaitojen puutteesta. Useat kyselyyn vastanneet kertoivat asioivansa esimerkiksi omien vanhempiensa puolesta tai läheisten, joilla on fyysisiä tai muistiin liittyviä toimintarajoitteita.

– Digitaitokartoitus antoi meille arvokasta tietoa suomalaisten suhteesta digitalisaatioon. Vastaajat käsittelivät avovastauksissaan rakentavasti ja kriittisesti omaa ja läheistensä digikypsyyttä. Heiltä saatu tieto vahvisti omaa näkemystämme digin ongelmakohdista ja antoi eväitä digitaitojen kehittämiseen jatkossa, sanoo Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Digitaitokyselyn aineisto koostuu kahdesta osasta: verkossa vastattavana olleesta kyselystä ja puhelinhaastatteluista. Verkossa vastauksia saatiin lähes 13 000 koko Suomesta, ja näiden vastausten tueksi hankittiin puhelimitse toteutettu yli 1 000 vastaajan haastattelututkimus.

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Tarja Viitikko, Eksote, puh. 040 139 0270, [email protected]

Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, [email protected]