Etelä-Karjalan liittoHiitolanjoen Voima Oy:n voimalat ja kiinteistöt siirtyivät Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen

Hiitolanjoen Voima Oy:n voimalat ja kiinteistöt siirtyivät Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen

(Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ja Etelä-Karjalan liiton tiedote 30.10.2019)

Hiitolanjoen Kangaskosken ja Ritakosken vesivoimalaitokset ovat siirtyneet Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen. Lopullinen kauppakirja Hiitolanjoen Voima Oy:n omistuksesta sekä sen voimaloista ja kiinteistöistä allekirjoitettiin ja vahvistettiin 29.10.2019 Helsingissä. Hiitolanjoen Voima Oy:n on nyt virkistysaluesäätiön tytäryhtiö.

Sitova esisopimus asiasta solmittin jo kesällä Suomen Pienvoima Oy:n ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kesken. Lahnasenkosken voimala siirtyi virkistysaluesäätiölle jo kesällä 2017. Kun Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö omistaa nyt Ritakosken, Lahnasenkosken ja Kangaskosken voimalaitokset kiinteistöineen, Hiitolanjoen koskien ennallistusprojekti pääsee etenemään suunnitellusti.

Voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle

Kangaskosken voimala.

muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille. Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta vuonna 2021. Vuosittain työn alla on yksi koski. Näin ollen Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023.  Sähköntuotanto jatkuu kullakin koskella purkuun asti.

Kangaskosken alapuolisen virta-alueen kunnostustyöt aloitettiin talkoovoimin jo loppukesällä 2019.  Näin lohikalojen poikastuotanto Suomen puolella saadaan nousuun pikimmiten ja lisää nousukaloja uusille koskialueilla. Lokakuussa WWF:n sivuilla saattoi seurata Luontoliveä Hiitolanjoen Kangaskoskelta, jossa lohia esiintyi ajoittain jopa ruuhkaksi asti. Kuvissa nähtiin myös kutupesää tekevä emokala.

Hiitolanjoen koskien vapauttaminen vesivoimatuotannosta on näin suurena hankkeena ensimmäinen Suomessa. Ennallistamishanke tulee vakiinnuttamaan luonnonvaraisen järvilohen paikan Suomen lajistossa sekä jopa kaksinkertaistamaan Hiitolanjoen lohikalatuotannon, joka nykytilanteessa tapahtuu lähes kokonaan joen Venäjän puoleisilla osilla.

Hiitolanjoki Itä-Suomen luontomatkailun vetonaulaksi

Etelä-Karjalassa ja Rautjärven kunnassa on ymmärretty jo pitkään Hiitolanjoen tärkeys. Rautjärven kunta otti jo vuonna 1998 strategiseksi matkailun kehittämiskohteeksi Hiitolanjoen koskien vapauttamisen Laatokan lohelle. Siitä lähtien kunta on yhdessä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanssa rakentanut matkailua tukevaa infrastruktuuria alueelle. Etelä-Karjalan liitto on tukenut tavoitetta hankerahoituksella ja edunvalvonnalla.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen uskoo Hitolanjoen vetovoimaan: ”Lohikannan vahvistuessa Hiitolanjoesta kehittyy Suomen ja koko Pohjois-Euroopan merkittävin järvilohijoki. Tämä mahdollistaa korkeatasoisen ja vastuullisen kalastusmatkailun sekä muun virkistys- ja matkailutoiminnan kehittämisen Hiitolanjoella. Laatokan luodot -kansallispuisto, Saimaa Geopark ja vapaa Hiitolanjoki muodostavat ainutlaatuisen luontokokonaisuuden rajan tuntumaan.  Samaan aikaan joen ennallistamisen kanssa tuleva Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen vuonna 2024 vahvistaa varmasti koko Itä-Suomen matkailuelinkeinoa. Hiitolanjoella on alkamassa uusi aika”, maakuntajohtaja Viialainen summaa solmitun kaupan merkitystä.

Vuosikymmeniä kestäneessä Hiitolanjoen vapauttamisurakassa on ollut mukana viranomaistahojen lisäksi lukuisa joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lopulta valtion sitoutuminen varmisti hankkeen läpiviennin. Edellisen ja nykyisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä varmisti hankkeelle ministeriönsä kautta kärkihankerahoituksen keväällä.

Sipilän hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankerahoituksen lisäksi voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat olleet tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat. Rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen Säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola,ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja, Ahti Invest Oy ja Signal Partners Oy.

Lisätietoja:

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen, [email protected], 0408235105

 Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, [email protected], 040 139 0173

Esite Hiitolanjoen ennallistamisesta löytyy Etelä-Karjalan liiton sivuilta.