Valikko Sulje

Koko Etelä-Karjala mukana Saimaa-ilmiössä

Ihmisiä höyrylaivan etukannella tähystämässä eteenpäin.

(Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton tiedote)

Koko Etelä-Karjala seisoo Saimaa-ilmiön takana. Itäisen Suomen yhteinen Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke nostaa maakunnallisen yhteistyön lisäksi ylimaakunnallista yhteistyötä.

Kaikki Etelä-Karjalan kunnat ovat tehneet päätöksen olla mukana Saimaa-ilmiössä lisärahoituksella. Viimeisimpänä päätös tehtiin maanantaina Luumäellä. Lappeenranta on ollut Saimaa-ilmiössä mukana alusta asti, muiden Saimaan alueen maakuntien keskuskaupunkien kanssa.

Itäinen Suomi hakee Savonlinnan johdolla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi (European Capital of Culture ECOC) vuonna 2026. Yhteinen kulttuuripääkaupunkihanke on nimetty Saimaa-ilmiöksi. Mukana ovat kaikki Saimaan maakunnat eli Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo.

– Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihankkeesta on tullut ylimaakunnallinen ilmiö, jonka erittäin positiivinen vire heijastuu myönteisesti koko Saimaan alueelle. Etelä-Karjalan kuntien sataprosenttinen sitoutuminen kruunaa pitkän valmisteluprosessin ja kertoo luottamuksesta yhteistyön voimaan Saimaan alueen kehittämisessä, iloitsee maakuntajohtaja Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta.

Kansainvälistä näkyvyyttä ja tapahtumia

Lappeenrannan kaupunki on ollut mukana jo Saimaa-ilmiön valmistelussa hankkeen alusta eli vuodesta 2019 lähtien.

Saimaa-ilmiötä ovat sitoutuneet rahoittamaan myös Imatra, Ruokolahti, Parikkala, Taipalsaari, Luumäki, Savitaipale, Rautjärvi sekä Lemi. Nämä kunnat ovat sitoutuneet Saimaa-ilmiöön kuntakohtaisella lisärahoituksella 3€ / asukas. Rahoitus jakautuu vuosille 2022–2026.

– Olen todella iloinen siitä, että Lappeenrannan kaupungin lisäksi kaikki Etelä-Karjalan kunnat lähtivät mukaan lisärahoituksella! Kulttuuripääkaupunkivuosi tapahtumineen levittäytyy näin vahvemmin koko alueelle ja vahvistaa osallisuutta, kertoo Saimaa-ilmiön Etelä-Karjalan aluekoordinaattori Mona Taipale

Tämän lisäksi lisärahoituksella mukana olevat kunnat saavat kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Kunnat nostetaan esiin myös kulttuuripääkaupunkihakemuksessa, joka jätetään huhtikuussa.

Hakemus jätetään opetus- ja kulttuuriministeriöön ja lopullisen valinnan tekee kansainvälinen EU-raati. Saimaa-ilmiö kisaa paikasta Suomen edustajana Euroopan kulttuuripääkaupunkina Tampereen ja Oulun kanssa. Kesäkuun alussa selviää, mikä kaupungeista valitaan.

– Kuntien rahoitusosuudet raukeavat, jos Saimaa-ilmiö ei tule valituksi, Taipale kertoo.

Elinkeinoelämä ja korkeakoulut mukana

Kulttuuripääkaupunkistatus heijastuu kulttuuriin lisäksi myös elinkeinoelämään. Kulttuuripääkaupunkihankkeilla on tutkitusti taloudellista vaikuttavuutta alueelle.

– Kulttuuri tuottaa elinvoimaa alueelle sekä hyvinvointia sen asukkaille, Taipale sanoo.

Kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt kaikissa neljässä maakunnassa ovat mukana Saimaa-ilmiössä. Mukana ovat myös yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammattikoulut.

Saimaa-ilmiön tavoite onkin nostaa maakunnallisen yhteistyön lisäksi myös ylimaakunnallista yhteistyötä.

Kuva ylhäällä: Saimaa-ilmiö

Lisätietoja:

Mona Taipale
Etelä-Karjalan aluekoordinaattori
+358 50 4657574
mona.taipale@savonlinna.fi

Sari Kaasinen
Hankejohtaja
+35850 3554494
sari.kaasinen@savonlinna.fi