Valikko Sulje

Korona-tilanteesta aiheutuvat kustannusrasitteet kompensoitava sairaanhoitopiireille ja kunnille

Korona-varautumiseen sekä tulevaan sote-uudistukseen liittyen Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Etelä-Karjalan Liitto ovat toimittaneet 10.6. yhteisen edunvalvontakirjelmän maan hallituksen suuntaan.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymä (EKSOTE), sen omistajakunnat sekä Etelä-Karjalan liitto osoittavat yhteisen huolestumisensa Valtioneuvostolle kerona-tilanteen kunnille aiheuttamien poikkeuksellisten talousrasitteiden johdosta. Sairaanhoitopiireille lisätalousarviossa osoitettua 200 miljoonan euron rahoitusta tulee täydentää myöhemmillä valtion päätöksillä.

Kirjelmässä toivotaan valtion osoittavan korona-kompensaatiot 2020-2021 sairaanhoitopiireille laajasti huomioiden varautumisesta, testauksesta ja suojavarusteista aiheutuvat kustannukset, ei vain tehohoidon kulut. Kustannusrasite ulottuu ei-kiireellisten hoitojen siirtymisen johdosta pitkälle vuoteen 2021.

Lisäksi kustannuksia on aiheutunut perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon varautumisesta epidemian osalta. Esimerkiksi infektiovastaanotot ovat edellyttäneet lisähenkilöstöä. Kotihoidossa ja asumispalveluissa on tarvittu henkilöstömäärän lisäystä asiakkaiden karanteenimaisista olosuhteista ja suojautumistoimista johtuen. Nämä kustannukset tulisi osoittaa suoraan integroiduille sote-piireille

Työmarkkinatuen kuntaosuuksien kustannukset esitetään kompensoitavaksi korona-ajalta niiltä kuukausilta, kun kuntouttava työtoiminta on ollut keskeytettynä valtioneuvoston asetuksen johdosta

Kirjelmässä esitettiin myös, että sote-uudistuksen valmistelussa määritettäisiin valtion rahoitus maakunnille sairastavuus- ja tarveperusteisesti. Uudistus tulee rakentaa aiemmin sovitun 12-13 laajan päivystävän sairaalan toimintamallin perustalta, Etelä-Karjala esittää.

Mahdollisen soteuudistuksen rahoituksessa on huomioitava kuntien lisäpanostus koronakriisin jälkihoidosta syntyviin kustannuksiin. Muuten vaarana on, että kunnat pyrkivät minimoimaan kyseiset kustannukset. Koronasta aiheutuvat jonojen purkukustannukset vuosina 2021-2022 tulisi nähdä kertaluonteisina menoerinä. Ne eivät saa siirtyä muodostettavien maakuntien menopohjaan ja siten mahdollisen sote-uudistuksen jälkeen kuntien ”tappioksi” pysyvästi.

Kunnille suunniteltuja lisävelvoitteita ja niiden mahdollista voimaantuloa tulee erityisen tarkasti harkita. Erilaisiin säädöksiin tulisi harkita lievennyksiä paikallisen harkinnan mukaan mm. kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset kaikille voisivat olla tarveperusteisia.

Kirjelmä on toimitettu valtionvarainministeri Matti Vanhaselle, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle sekä ministeriöiden valtiosihteereille Maria Kaisa Aulalle, Jari Partaselle ja Eila Mäkipäälle sekä lisäksi kaikille Etelä-Karjalan kansanedustajille.