Etelä-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi 22.3.2021 Etelä-Karjalan liiton tilinpäätöksen vuodelta 2020. Hyväksytty tilinpäätös menee tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksen antamista varten. Maakuntavaltuustoon se tulee myöhemmin keväällä.
Liiton tilinpäätös oli viime vuonna ylijäämäinen. Sekä toimintatuotot että toimintakulut alenivat vuodesta 2019 merkittävästi, mikä johtui maakuntauudistuksen esivalmistelun päättymisestä, projektitoiminnan supistumisesta ja koronaepidemian vaikutuksesta toimintaan.
Tilivuoden 2020 tulokseksi ja yli-/alijäämäksi budjetoitiin talousarviossa -125 000 euroa. Tilikauden tulos oli +41.454,73€ ja tilikauden yli-/alijäämä +99.169,13€. Maakuntahallitus esittääettä Etelä-Karjalan kehittämisrahastoon kirjataan vähennystä 57.714,40 euroa. Lisäksi edellisten tilikausien ylijäämään siirretään +99.169,13 euroa.
Liiton talouden tasapainotusta jatketaan asteittain. Kuluvan vuoden ja seuraavien vuosien taloussuunnitelma on laadittu siten, että vuoden 2021 alijäämäksi on budjetoitu -60 000 euroa ja vuoden 2022 ja 2023 alijäämäksi 0€.
Aluekehitysvaroja välitettiin yli 12 miljoonaa
Etelä-Karjalan liitolla on Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelman hallintoviranomaisrooli. Tuo rooli jatkuu myös uudella ohjelmakaudella. Etelä-Karjalan liitosta tulee uudella ohjelmakaudella myös EAKR-rahoitusta välittävä viranomainen.
Aluekehitysviranomaisena toimiminen näkyy liiton tilinpäätöksessä välitettävien aluekehitysvarojen määränä. Vuonna 2020 liiton tilien kautta välitettiin varoja erilaisiin hankkeisiin 12 669 793 euroa. Suurin osa välitettävistä varoista siirtyi hanketoimijoille rajaohjelman kautta.
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankehaku avautui kesäkuussa 2020. Rahoitusta oli haettavana noin 350 000 euroa. Syksyllä tehdyissä päätöksissä rahoitusta kohdennettiin yrityskonsortion rakentamiseen tukemaan uusien suomalaisten pakkausratkaisuiden hyödyntämistä sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla ja hankkeeseen soteyritysten digitaalisen toimintaympäristön hyödyntämiseen ja yritysyhteistyön kehittämiseen. Rahoitusta sai myös hanke tehoelektroniikan, elektroniikan ja sähkökäyttöisen mittauspalveluja tarjoavan ekosysteemin kehittämiseen sekä hanke metallien 3D-tulostuksen kehittämiseen.
Vuonna 2020 aluekehitystyön panoksia kohdennettiin Etelä-Karjalan pääsemiseksi osaksi JTF-rahastoon (Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) oikeutettuja maakuntia. Rahaston tarkoituksena on tukea alueita ja toimialoja, joihin hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen eniten vaikuttaa.
Koronapandemian vahinkojen korjaamiseen Euroopan Unioni osoitti elpymisrahoituspaketin (React-EU) meneillään olevalle rakennerahasto-ohjelmakaudelle. Rahoitusta varten liitossa laadittiin maakunnallinen selviytymissuunnitelma. React-EU -rahoitusta osoitettiin Etelä-Karjalaan lähes 6 miljoonaa euroa. React-Eu -rahoitruksen haku on parhaillaan käynnissä.
Vuonna 2020 Etelä-Karjalaan saatiin myös maakuntien omaehtoisen kehittämisen määrärahaa (MOKRA) 230 000 euroa. Määrärahaa voitiin käyttää esim. alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin kehittämishankkeisiin sekä maakunnan liiton harkinnan mukaan myös koronavirusepidemian alueen kehitykselle aiheuttamien haitallisten vaikutusten hillintään ja niistä toipumiseen.
Aluekehitystä ja aluesuunnittelua etätyönä
Aluesuunnittelussa jatkettiin Lappeenrannan seudun jätevedenpuhdistamoa koskevaa vaihekaavatyötä kaavaluonnoksen julkisella nähtävillä ololla ja lausuntopyynnöillä keväällä 2020. Nähtävillä olon palautteesta laadittiin vastineet. Kuitenkin kaavatyötä, sen nähtävillä oloa sekä kaavaehdotuksen laadintaa vaikeuttivat Covid-19 sekä viivästynyt korkeimman hallinto-oikeuden ympäristölupapäätös Hyväristönmäen ja Rakkolanjoen osalta.
Koronatilanteesta johtuen suurin osa viime vuoden aluekehitys- ja aluesuunnittelutöistä tehtiin etätyönä. Maaliskuun puolivälin jälkeen käytännössä kaikki tapaamiset ja seminaarit siirtyivät Teams-palavereiksi ja jopa työhaastattelut tehtiin verkon välityksellä.
Maakuntajohtaja Satu Sikasen mukaan liiton henkilöstö on selvinnyt etätyöhaasteista hyvin. Esimerkiksi valmistelutyö uuden EU-ohjelmakauden osalta on edennyt niin rajaohjelmassa kuin alue- ja rakennepolitiikan puolella. Suunnittelu- ja kehittämistyötä on tehty monella rintamalla, mm. liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui ja laadittiin skenaarioita Etelä-Karjalan pitkän aikavälin näkymistä.
Lakisääteisten töiden ohella myös edunvalvontaa jatkettiin korona-ajasta huolimatta. Syksyllä 2020 onnistuttiin esimerkiksi toteuttamaan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan vierailu Saimaan kanavalla. Maakuntajohtaja Satu Sikanen toteaa toimintakertomuksen vuosikatsauksessa, että 2020 jää aikakirjoihin vuotena, jolloin saatiin nauttia pitkäaikaisen edunvalvontatyön tuloksista.
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen toteutetaan vuoteen 2024 mennessä. Luumäki – Imatra –raidehanke, ns. LUIMA-hanke sai 30 miljoonaa lisärahoitusta ensimmäisen vaiheen toteutukseen. Helsinki-Porvoo-Kouvola itäradasta jatkettiin onnistunutta edunvalvontatyötä ja hanke on etenemässä hankeyhtiön kautta suunnitteluvaiheeseen. Hallitusohjelman mukaisesti yritettiin jouduttaa Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseen liittyvää noottienvaihdon käynnistymistä Suomen ja Venäjän välillä. Valtion taholta prosessin viivästymistä perusteltiin koronatilanteella.
Lisätietoja: Taloudesta ja tilinpäätöksestä voi kysyä hallinto- ja kehittämisjohtaja Olli Seppäseltä,
Etelä-Karjalan liiton edunvalvonnasta ja aluekehitystyöstä maakuntajiohtaja Satu Sikaselta.
Puhelinnumerot ja sähköpostitosoitteet yhteystiedot sivulla.