Valikko Sulje

Liikenne 12 -aluetilaisuudessa Lappeenrannassa kuultiin Itä-Suomen kannat

ETELÄ-KARJALAN LIITON TIEDOTE 10.3. 2020

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman aluetilaisuudet järjestettiin 10.3. samanaikaisesti neljällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Kuvassa tilaisuuden väkeä istumassa Lappeenrannan valtuustosalissa.
Aluetilaisuuksia järjestettiin yhtä aikaa Lappeenrannan lisäksi Helsingissä, Vaasassa ja Rovaniemellä.

Itä-Suomen viittä maakuntaa koskeva tilaisuus järjestettiin Lappeenrannassa. Kaksitoistavuotinen liikennejärjestelmä on tarkoitus tuoda päätettäväksi ensi vuoden keväänä.

Aluetilaisuuksia järjestettiin yhtä aikaa Lappeenrannan lisäksi Helsingissä, Vaasassa ja Rovaniemellä. Liikenne-  ja viestintäministeriön Timo Kievari kertoi, että tavoitteena on löytää yhteiset valtakunnalliset linjaukset, joiden perusteella tehdään Liikenne 12 -toimenpidesuunnitelma. Samalla tunnistetaan elinkeinoelämän, matkaketjujen ja kestävien liikkumismuotojen kannalta olennaiset asiat Suomen eri alueilla.

Kaakkois-Suomen liikennestrategiaa aluetilaisuudessa esitteli Kaakkois-Suomen ELY:n liikenneryhmän päällikkö Jussi Kailasto. Keskeistä Kaakkois-Suomen maakuntien osalta on niiden välittäjäluonne koko Suomen liikennejärjestelmään nähden. Alueen liikenteen toimivuus on siksi kriittistä koko itäisen Suomen sekä Suomen ja Venäjän välisen henkilö- ja tavaraliikenteen toimivuudelle. Alue on myös maailman merkittävin metsäteollisuuskeskittymä, missä mittavia investointeja on toteutettu 2014–2018 ja suunnitteilla lähivuosina, Kailasto muistutti.

Vahvistuvia teemoja liikenteessä ovat mm. Venäjä-yhteydet, logistiikkaketjujen toimivuus, solmupisteiden saavutettavuus ja toimivuus, globaali logistiikka, vesiliikenteen rooli, raideliikenne ja päästötavoitteet.

Lappeenrannassa Itä-Suomen kantoja Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen avasivat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakuntajohtajat.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen huomautti, että pyöräily ja kävely eivät ratkaise itäisen Suomen liikenneongelmia, koska alue on harvaanasuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Mäkinen painotti erityisesti perusväylänpidon ja väylänpidon rahoitusta. Se on saatava vähintään korjausvelkaa vähentävälle tasolle. Myös vesiliikenteen kehittäminen on tärkeää koko itäisen Suomen kannalta. Samoin nopeiden itäratojen kehittäminen on tärkeää.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen painotti puolestaan Etelä-Karjalan roolia osana globaalia liikennejärjestelmää. Etelä-Karjalan omassa edunvalvonnassa onkin neljä hanketta yli muiden: Saimaan kanava, Kaksoisraide Luumäki–Imatra–raja, Imatran rautatieliikenteen ja Parikkalan maatieliikenteen kansainvälistäminen. Kaikki nämä neljä liikennehanketta liittyvät kansainväliseen liikenteeseen.

Itä-Suomi antaa tukensa valtakunnallisen liikennejärjestelmän perustavoitteille. Asiat on nähtävä kokonaisuutena. On hyvä, että Suomen  likennejärjestelmää kehitetään nyt eri osa-alueet (tie, rautatie, vesi, lentoasema, tieto) huomioon ottaen. Liikenne 12 kannalta on tärkeää myös se, että pitkäjännitteisen kehitystyön aikana ei sallita ohituskaistoja demokraattiselle päätöksenteolle, Viialainen sanoi. Linjaus- ja rahoitusvalta- ja vastuu on pidettävät eduskunnalla, maakunnissa ja kunnissa.

Matti Viialaisen esitys Liikenne 12 tilaisuudessa

Maakuntajohtaja korosti, että tärkeää on perusasioiden kuntoon saaminen. Etelä-Karjalan rahoituksen näkökulmasta perusasiat käsittävät  perusväylänpidon, Karjalan radan, valtatiet 6, 13 ja 26 kantatien 62, maantien 387, Lappeenrannan lentokentän sekä kävely ja pyöräilyreitit (käpy-reitit).

Koko Suomen raideliikenteen näkökulmasta Itä-Suomi ei voi eikä saa jäädä sivuraiteelle, Viialainen painotti. Itärata on asia, joka liittyy Suomen vientiteollisuuden toimintaan ja koko Itä-Suomen kehitykseen.